VMPK ry Foorumi

Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: tuomo jylha - Marraskuu 20, 2020, 10:50:58 ap

Otsikko: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 20, 2020, 10:50:58 ap
 Jokainen meistä vanhojen päristimien kanssa touhunnut on törmännyt jossain vaiheessa sellaiseen ikävään lieveilmiöön nimeltään kuin karsta.
 Pojan autossa on öljyrenkaat jumissa männissä. No tilasin siihen liotus litkua, joka ei ole vielä tullut, joten sitä ei ole vielä testattu, eli sen tehoa ei saada vielä selville.


Tallin rojujen seassa oli yksi venttiilikopan kansi jonka sisäpuolella on aika paksu karstamälli. Kopassa on sopivia pieniä monttuja kun sen kopan kippaa nurin niskoin.
 Joten ajattelin eilen illalla tehdä empiirisen testin kun netti on pullollaan kaiken maailman vippas-, koti- ja hokkus pokkuskonsteja jumittavien öljyrenkaiden irrotukseen. Yleisimmin tarjotut liotusaineet jota netissä ehdotetaan on: löpö, automaattiöljy, 2t öljy, uunin puhdistusaine, kokis??, ja sitten vielä vesi. Ynnä muita, oikein siihen tarkoitukseen myytäviä tököttejä.
 Joten eipä muuta kuin koittamaan myytinmurtajien tavoin toimiiko ne netin vinkit, joita ehdotellaan vaihtoehtois liotukseen? Oli helppo testata kun kaikkia em aineita löytyi suoraan tallin hyllystä. Ja tulipahan nyt nekin myytit ja esson baarin keinot testattua, ilman mitään ennakkokäsityksiä ja luuloja.


 No tuossa venakopan kannessa on niin monta kuoppaa johon laskea eri aineita, joten ajattelin tehdä ihan koemielessä testin, ja laittaa joka monttuun edellä mainittuja aineita yön ajaksi likoomaan. Lisäksi laitoin yhteen kuoppaan lakkabensiiniä, eli tärpättiä. Ja yhteen vielä uretaanin poistoainetta.


Nyt kun kaikki aineet on olleet 12 tuntia likoomassa, on helposti nähtävissä noiden aineiden tulos.
Eli aloitetaanpa järjestyksessä.


1: 2t öljy. Ei mitään mainittavaa liotusta.
2: Automaattiöljy. Ei mitään mainittavaa liotusta.
3: Löpö. Hieman liottaa karstaa.
4: Kokis. Tiukka sokeri/karstamälli sen montun nurkassa.
5: Uunin puhdistusaine. Ei vaikutusta.
6: Vesi. Ei vaikutusta
7: Uretaanin puhdistusaine. Liotti karstaa kyllä heti kun suihkutti, mutta se haihtui melkein saman tien ja ja karsta jäi sitten siihen
(ja kovettuu todennäköisesti uudestaan kun liuotusaine on lopullisesti haihtunut?)
8: Lakkabensiini, eli tärpätti. Liotti karstan irti. Ja mikä parasta. Lakka bensiini ei haihdu, sekoittuu hyvin löpöön (testasin), eli sen lakkabensiinin saa huuhdeltua sitten löpöllä pois, joka seos valuu ajan kanssa öljypohjaan. Lakkabensiini ei ole ihan välttämättä sitä parasta ainetta lambdalle eikä katille? Eli se tärpätti pitäis varmaan saada pois, ennen moottorin käynnistelyä?
 Öljynvaihtohan on tehtävä joka tapauksessa, eli löpöä pyttyihin ja antaa valua kaikki öljypohjaan, ennen öljyn vaihtoa.


Mitään noista em aineista ei hangattu, vaan jätin ne siihen täysin seisomaan ja annoin niiden liueta ihan itsekseen. Jotta tulos olisi mahdollisimman totuuden mukainen, koska eihän niitä karstoja pysty mitenkään hankaamaan siellä moottorin sisälläkään. Eli täysin ja pelkkä liotusteho.


Itse kukin saa koittaa, jos on öljyrenkaat jumissa olevia moottoreita, ja kaikki vastuu jää itse kunkin harteille. Tämä em. oli vaan empiirisen testin tulos. Ja halu katsoa miten ne netin sadat "keinot" toimii. Mikä ihmeellisintä. Missään niistä netin nikseistä ei kirjoiteltu noinkin yleisestä ja tehokkaasta liotusaineesta kuin tärpätistä??


 Itse meinasin kumminkin laittaa sitä tilattua kaupan litkua, sitten kun se on tullut. Ja laitetaanpa sitten sen aineen käytön jälkeen kommentti miten kävi?
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 20, 2020, 11:37:39 ap
Jaa, yleensä tullu karstasia osia tohon ja carb cleanerin kanssa putsattua ja vielä yleensä huonolla menestyksellä. Kiillotusrullilla ja santapaperilla nytkin strattonin karstasia osia hangannu tosin ehkä kiillotusmielessä enempi paremman virtauksen toivossa. Täytyy liuotella tärpätillä jatkossa karstoja tuolla kotimaisella luonnontuotteella. Entinen naapuri taisteli saman jumihomman kanssa audilla. Laitto litkut sisään ja kävi vetämässä 60km lenkin kolmosella satasen rajoituksella. Tainnu se sen paremmin kuitenkaan irrota. Puhuvat muuten että liikaa kuumentuessaan moottorin männänrenkaat voivat menettää ponnevoimaansa. Semmosia parempia renkaita onkin saatavana ainakin noihin kilpamoottoreihin. Joissain moottoreissa on sitten se takapään vedenkierto heikompi jolloin takapää kuumenee enämpi ja etupää ei niin. Että jotkut renkaat pytyissä sitten väsyneet ja toisissa ei. Ovat nipoilla ja letkuilla lisänneet vedenkiertoa ainakin kilpamoottoreissa. Että tämmösiä jorinoita tällä kertaa.
No kyllähän toi tärpättikin näköjään vähän haihtuu, mutta jos sitä kaatais lisää sitä mukaan kun valuu läpi ja sitä haihtuu? Ei kumminkaan kovin paha haihtuvuus. Yllätyin suoraan sanoen vähän itsekin että toi tärpätti oli noista ylivoimaisesti paras karstan liuotin. Siitä irtosi oikeastikin se parin millin karsta kerros irti, ilman hankaamista yön aikana. Sormella pyyhkäisten tuli aivan kirkasta sieltä kupin pohjalta. Eiköhän sen vastaavan sormi pyyhäisytehon anna jo ne itsessään ne öljyrenkaatkin, jos kerran lähtevät irti? Jos se olis lionnut esim 48 tuntia, niin kaikki karsta olis varmaan lähtenyt pois sitä venakopasta. Löpön tehoon minä olin valmistautunut, mutta väärässä näköjään olin.
 Kokeilemalla näköjään viisastuu?
 Jos siellä Malisella on jotain jumissa olevia vehkeitä, niin tee tärpätti testi ja kerro lopputulos? Ihan mielenkiinnosta.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Frank Nylund - Marraskuu 20, 2020, 11:50:07 ap
Moi,


Voipi olla että tuo lakkabensiini/White Spirit on se järkevin aine tuohon.


Kaverilla oli Kübelwagenin tuotteesta renkaat jumissa ja hommas siihen jotain litkua mitä paikallinen Volkkarin liike suositteli.


Haistelin ohimennen sitä litran purkkia, että olipa tuttu haju.Haisi ihan lakkabensalle/grillin sytytysnesteelle, ja kun kattelin purkin kyljestä että mitä sisältää, niin luki: Aromaattisia hiilivetyjä, joten luultavasti ihan samaa kamaa, mutta 10 kertaa kallimpaa.


Lähti kyllä öljyrenkaat irti tuolla kamalla. En nyt muista että kaadettiinko osa tulpanreijistä, vai kaikki öljyn sekaan, mutta sen muistan että käsittelyn jälkeen konetta käytettiin lämpimäksi paikollaan ilman kuormaa, tuo litku sekotettuna öljyyn, jonka jälkeen öljyt vaihdettiin saman tien pari kertaa ja myös suodatin vaihdettiin.


Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 20, 2020, 12:00:05 ip
Moi,


Voipi olla että tuo lakkabensiini/White Spirit on se järkevin aine tuohon.


Kaverilla oli Kübelwagenin tuotteesta renkaat jumissa ja hommas siihen jotain litkua mitä paikallinen Volkkarin liike suositteli.


Haistelin ohimennen sitä litran purkkia, että olipa tuttu haju.Haisi ihan lakkabensalle/grillin sytytysnesteelle, ja kun kattelin purkin kyljestä että mitä sisältää, niin luki: Aromaattisia hiilivetyjä, joten luultavasti ihan samaa kamaa, mutta 10 kertaa kallimpaa.


Lähti kyllä öljyrenkaat irti tuolla kamalla. En nyt muista että kaadettiinko osa tulpanreijistä, vai kaikki öljyn sekaan, mutta sen muistan että käsittelyn jälkeen konetta käytettiin lämpimäksi paikollaan ilman kuormaa, tuo litku sekotettuna öljyyn, jonka jälkeen öljyt vaihdettiin saman tien pari kertaa ja myös suodatin vaihdettiin.



Itse tilasin Resurs aineen tuohon. Toinen purkki kaadetaan tulpan reiistä pyttyihin ja annetaan vaikuttaa noin vuorokausi. Sitten toinen purkki öljyn sekaan lämpöiseen moottoriin ja käytetään 2000 rpm 15-20 min. Sitten öljyn ja suodattimen vaihto.

Niinhän se usein on noiden "erikoislitkujen" kanssa että kyseessä on lopulta ihan jotain peruskamaa, mutta laitetaan toiseen ja mahollisimman pieneen purkkiin, ja myydään helevetin kalliina ja jonain hiteck tuotteena.


Rsv 3000€/litra. Tärpätti 5€/litra.  :)
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Frank Nylund - Marraskuu 20, 2020, 12:08:57 ip
Näinhän se on.


Esim. jotkut nuo automaattilaatikoiden ja hammastankojen "korjausaineet" taitaa olla ihan samaa lakkabensakamaa, koska haisevat ihan samalle. Ideana varmaan että tuo litku vähän turvottaa kuluneita kumitiivisteitä, jolloin hyvässä lykyssä saattaa joskus jopa ruveta pitämäänkin.


Isäukolla oli joskus harrasteautona TT-Audi rättikatolla ja siinä ne katon mekanismin hydraulisylinterit pikkasen tihkuivat ja siihen laitettiin vähän tuota litkua öljyn sekaan ja tiivisteet turposivat sen verran että tihkuminen loppui ja pelitti hyvin monta vuotta, sen aikaa mitä se auto oli.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 20, 2020, 21:24:23 ip
Otetaanpas väliaika tiedotus asian tiimoilta. Posti pate toi linimentit.
 No ei muuta kun voorti talliin ja tulpat irti. Puteli kouraan ja ihan ekana nuuhkaisemaan että mitähän siellä lie, ja sitten kippasin litkut pyttyihin.
 Ennen sanottiin että pahan makuinen lääke on yleensä tehokasta. Tuo haisi kyllä semmoselle että on pakko olla tehokasta, jos hajua on uskominen. Makua en testannut. Vähän sama juttu kuin se että ensin kannattaa työntää sormi sinne ... ja tarkastaa että siellä ei ole hampaita. Tiiättehän te?
 Haju ei ollut alkuunsakaan tärpätin hajuista. Hajua en osaa ees kuvailla. On aivan vieras haju. Voimakas. Ei herättänyt kumminkaan juomahaluja eikä käyttänyt sen hajun takia baarikaapilla. Niinko auton ikkunan pesu lasolilla joskus käyttää. Käytti baarikaapilla ihan muuten vaan. Siinä väliajalla.

 Katselin välillä, noin puolisen tuntia taskulampulla tulpan reiistä, ja silkasta mielenkiinnosta että mitäs siellä oikein sitten tapahtuu? Litku alkoi aika nopsaan mustumaan mäntien päällä, ja siinä on selkeästi nähtävissä hyvin pientä sattumaa. Jotakin paskaa lähtee jostain irti. Männät oli päältä puhtaat ennen linimenttiä. Ei ollut paskoo eikä karstaa.
 Pitäis käydä ohjeen mukaan välillä kääntelemässä konetta pikkusen ees taas että se linimentti painuu paremmin sinne renkaiden väliin.
 Niin että kyllä siellä jotakin tapahtuu? En tiiä mitä, mutta litku värjääntyy kumminkin mustaksi. Jotakin paskaa irtoo jostakin.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Petri Behm - Marraskuu 20, 2020, 21:39:21 ip
Käyttöturvallisuustiedotteesta löytyy ainesosat.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 20, 2020, 21:40:50 ip
Käyttöturvallisuustiedotteesta löytyy ainesosat.

Kuka helevetti niitä muka lukee?  >:(
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Petri Behm - Marraskuu 20, 2020, 21:43:46 ip
Käyttöturvallisuustiedotteesta löytyy ainesosat.

Kuka helevetti niitä muka lukee?  >:(

Ne, ketkä haluaa tietää tuotteesta jotain faktoja...
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Teemu S. Lindfors - Marraskuu 21, 2020, 09:23:26 ap
Hyvä Tuomo!

Mä en oo saanu karstaa ikinä pois kunnolla muuten kuin lasikuulapuhalluksella.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Markku Juusela - Marraskuu 21, 2020, 09:37:03 ap
Moro

Voiko tärpätin uutta käyttötarkoitusta patentoida,laita nyt ainakin johonkin juutuuppin siitä video niin saa maailman karstaset katseltavaa.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 21, 2020, 10:01:01 ap
Moro

Voiko tärpätin uutta käyttötarkoitusta patentoida,laita nyt ainakin johonkin juutuuppin siitä video niin saa maailman karstaset katseltavaa.
Testailkoon maailman karstaiset ihan itse. Eihän sitä muuten opi kuin kantapään kautta? Ei maailmassa tapahdu kehitystä eikä innovaatioita jos kaikki asiat vaan apinoidaan netistä, valmiiksi jauhettuna purkkana. Eli siitä vaan kaikki kotikemistit talliin testailemaan.

Joo ja kävin äsken taas kurkkimassa tulpan reiistä. Öljyrenkaat taitaa olla jo irti? Eka kerralla kun kippasin pyttyihin korkilliset löpöä, 1 ja 3:s pytystä löpö painui vartti tunnissa läpi. Nyt siellä on ollut sitä resurs ainetta, joka on ihan yhtä juoksevaa kuin löpökin, ei nestepinnat ole vajonneet enää yhtään, yhdestäkään pytystä. Ja neste on muuttunut melko mustaksi. Eli kyllä siellä jotain liukenemista nyt tapahtuu. Hyvä niin, ja sehän tässä olis tarkoituksena.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Risto Saastamoinen - Marraskuu 21, 2020, 13:41:46 ip
Mulla on tuolla yksi Fordi Kentin läpihengittävällä tikkukoneella ja se alkoi pukkaamaan sinistä. Meinasin jo aloittaa rengasremontin mutta kun vedot on hyvät niin testaiskohan ensin tuota Resurs litkua. Tuollainen kone on niin helppo remontoida etten säikähdä vaikka menisi yksi purkki ihmeainetta hukkaan.
Sen verran voit paljastaa että mistä hommasit.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 21, 2020, 19:09:04 ip
Mulla on tuolla yksi Fordi Kentin läpihengittävällä tikkukoneella ja se alkoi pukkaamaan sinistä. Meinasin jo aloittaa rengasremontin mutta kun vedot on hyvät niin testaiskohan ensin tuota Resurs litkua. Tuollainen kone on niin helppo remontoida etten säikähdä vaikka menisi yksi purkki ihmeainetta hukkaan.
Sen verran voit paljastaa että mistä hommasit.

Kaasutin expertti. Vaan eipä ne aineet toiminut, ainakaan tämän potilaan kanssa. Semmonen testi, noilla ihmeaineilla.


Nyt tästä empiirisestä kokemuksesta viisastuneena annan vinkin.


 Kaada vaan sitä tärpättiä pyttyihin ja liikuttele välillä konetta vähän ees taas. Lisää sitä tärpättiä sitä mukaa ja kun sitä häviää ja valuu sinne öljypohjaan. Hyvin luultavasti saat aivan saman liotustehon aikaiseksi kuin noilla spesiaalilitkuilla.


Ja nyt kun tuli tuon pojan auton kanssa jälkiviisaus, niin olis tietenkin pitänyt samalla nostaa männät ylös kun se kansikin oli irti. Tuossa kun saa öljypohjan pois lohkoa irrottamatta, ja alakautta saa kiertokankien pukit irti.
 Eipä tullut siinä kannenlaitossa taas pieneen mieleenkään että savun syy voi olla myös öljyrenkaat.  :(


Jälkiviisaus on parasta viisautta?


Noita voortin moottoreita on joka paikka täys kun niitä käytetään ainakin voortissa, volvossa, saapissa ja mazdassa. Mutta kaikissa tuppaa usein olemaan just tuota samaa ympäristön savustus vikaa, enempi tai vähempi. Eikä taida olla oikein muuta oikotietä kuin uudet männänrenkaat? Näköjään.


 Katotaan riittäiskö motivaatiota ottaa vielä kerran tuo kansi irti, käyttää männät pöydällä ja uusia ne männänrenkaat? Maksavat kokonaista 20€ sarja, tuohon moottoriin. No kannentiiviste ja pultit pitää kanssa vaihtaa aina kun se avataan. Satasen, ja parin illan  juttu, mutta sitten olis ainakin kunnossa.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Pertti Rintamaki - Marraskuu 21, 2020, 20:18:48 ip
Aika suuri savustuksen syy on venttiilivarren tiivisteet, varsinkin ohc-voortissa.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 21, 2020, 21:20:17 ip
Aika suuri savustuksen syy on venttiilivarren tiivisteet, varsinkin ohc-voortissa.
Kansi tuli jo laitettua, eli siellä on uudet kumit. Puristuspaineetkin on ihan ok ja tasaiset. Fuskaus tulee nyt noista ö-renkaista. Tyyppivika tuossa duratec moottorissa.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 22, 2020, 12:55:40 ip
Palataanpa vielä aiheeseen.
 Tänä aamuna tuli herättyä taas ennen kukon laulua, ja virtaa oli heti aamusta oikein liiankin kanssa. No ajoin voortin vielä talliin ja ajattelin että jo nyt on perkele jos ei yhdestä voortin mosasta saa savutusta loppumaan.
 Kansi irti, öljypohja irti, kiertokankien pukit irti ja tyrkkäsin männät ylös. No männät oli tosi puhtaat eikä öljyrenkaat olleet jumissa. Sylinterit erinomaisessa kunnossa, kilometreihin nähden. Niinko itse männätkin. Hoonausjäljetkin vielä hyvin näkyvissä. Männänrenkaissa oli jo aika paljon päittäisvälystä, ja öljyrenkaat oli aivan kuoleentuneet. Niin että eiköhän se savutuksen syy ollut ihan tuossa? Mikä lie söi ne 8 tkm aikana, edellisestä katsastuksesta, jolloin päästöt oli vielä ihan ok? Nyt se oli joka tapauksessa jo melkoinen savu efekti lämpöisenä.
 Eli nyt en tiiä onko mäntien puhdistus tapahtunut tuolla kaupan litkulla vai sillä tärpätti huuhtelulla? Niin tai näin, mutta männät oli ainakin tosi puhtaat. Tilasin jo männänrenkaat, ja laitetaan uusilla renkailla mosa kasaan.  Männänrengassarja maksaa kokonaista 20 euroa. No pitäähän toki vaihtaa vielä kannentiiviste ja kansipultitkin.
 Mutta eiköhän nyt tokene. Ei antanut oma luonto periksi vaan piti ihan katsoa kumpi nyt antaa periksi, tuommoinen voorti mosa vai minä?
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 22, 2020, 14:21:15 ip
Päästöistä saa läpi tällä todistetusti. Hetken pysyy öljyt sisällä mutta muutaman tonnin jälkeen puhaltaa pakoputkesta pihalle. Tuo on niin jäykkää ettei kylmänä tule pullosta ku korkkiruuvilla.

https://images.esellerpro.com/3449/I/649/87/lrgCLO64450EN%20-%20Smoke%20Treatment%20450ml.JPG

Niinku sanoin joissain saattaa lämpö kuolettaa renkaiden ponnevoiman. Tai sitte ne vaan on paskat ne oem. Otitko alkuperäistä vastaavat vai paremmat tarvike? Olikos voortin renkaissa niinku ennen erillinen jousirengas? Siihen olisit rosteripellistä tehny lisä jousisuikaleen ja kasaan. Ase capriin tuttu teki ja toinen poras mäntään pienet reiät että paine pääsi kohottamaan ylintä männänrengasta tiiviimmin sylinteriin. Hullua? Tiijä häntä mutta myöhemmin oli sm kilpaveneilijän mekaanikkona.
Tilasin ihan perus setin. Jos poika köröttelee tuolla voortilla vuoden pari, niin eiköhän sen elinkaari ala jo olemaan siinä? Ainakin meidän huushollissa. Ei niissä ole erillistä jousirengasta. Kattelin niitä kiertokangen laakereita ja ne näytti niin hyville että eipä antanut aihetta alkaa uusimaan niitä.
 Noissa duratec moottoreissa on semmosia tyyppivikoja että öljyrenkaat jää jumiin, tai sitten ne kuoleentuu tyystin. Onhan siellä voinut olla karstaakin renkaiden alla, ja se on syönyt ne renkaat? Tai mitä liekään, mistäpä näistä tietää? Ne renkaat oli joka tapauksessa loppu.
 Nyt ne männät oli kumminkin tosi puhtaat, eikä tarvii alkaa putsaamaan niitä yhtään. Ei kai siinä muuta kun viskaa uudet renkaat mäntiin ja moukaroi moottorin nippuun.
Ja noihin koneisiin suositellaan 5w 30 öljyä, joka on aivan lirua. Jos on yhtään väljää koneessa, niin varmasti antaa savumerkkejä. Aika usein näkee noita tupruttalevia voorteja, volvoja, saappeja ja mazdoja, joissa on tuo sama duratec kone.
 Onneks noihin on moottorin osat halpoja. Työ tietenkin maksaa jos joutuu pajalle viemään laitettavaksi. 5 tuntia tehokasta meni kun otti männät pihalle, ja ainakin 8 tuntia tehokasta kun laittaa takasin nippuun.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Kari Sillanpää - Marraskuu 22, 2020, 15:59:46 ip
Hyvä kun on taas tulossa kuntoon, toivottavasti ihailtava sitkeys palkitaan. Senverran tässä oion että ei Saabeissa mitään voortin moottoreita ole ollut veenelkku-kajakkikaksikon jälkeen. Ainakaan bensakoneita. Keeämmä osti Saabin silloin joskus 90-luvulla ja sitten alettiin sotkemaan ooppelin osia, toki silti ainakin 9-5 mallissa oli loppuun asti puhtaasti Saab-sukuinen moottori. Tuossa uudemmassa 9-3:ssa (2003 eteenpäin) jollainen mullakin nyt on, on ooppelinsukuinen moottori, kakslitrainen tasapainoakselilla ja kuuden litran öljytilavuudella. Sylinterinkansi ja etenkin moottorinohjaus ahtimineen on Saabin omaa käsialaa.

Uudemmat dieselit on jotain samoja kuin mitä on fiiateissa, ja jotain isuzun tekeleitä on kai vähän vanhemmissa.

Ei sillä, kyllä ne Saabitkin joskus savuttaa, jopa nämä uudemmat nelitahtiset :)
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Markku Juusela - Marraskuu 22, 2020, 18:19:09 ip
Moro

Paitsi että taita olla ollut.   https://en.saabblog.net/2020/03/02/saab-and-the-six-cylinder-rumors-and-truths-1/
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 22, 2020, 18:27:11 ip
Hyvä kun on taas tulossa kuntoon, toivottavasti ihailtava sitkeys palkitaan. Senverran tässä oion että ei Saabeissa mitään voortin moottoreita ole ollut veenelkku-kajakkikaksikon jälkeen. Ainakaan bensakoneita. Keeämmä osti Saabin silloin joskus 90-luvulla ja sitten alettiin sotkemaan ooppelin osia, toki silti ainakin 9-5 mallissa oli loppuun asti puhtaasti Saab-sukuinen moottori. Tuossa uudemmassa 9-3:ssa (2003 eteenpäin) jollainen mullakin nyt on, on ooppelinsukuinen moottori, kakslitrainen tasapainoakselilla ja kuuden litran öljytilavuudella. Sylinterinkansi ja etenkin moottorinohjaus ahtimineen on Saabin omaa käsialaa.

Uudemmat dieselit on jotain samoja kuin mitä on fiiateissa, ja jotain isuzun tekeleitä on kai vähän vanhemmissa.

Ei sillä, kyllä ne Saabitkin joskus savuttaa, jopa nämä uudemmat nelitahtiset :)
Juu saattaa olla että muistan väärin tuon saapin moottorin osalta. Aika monesta autosta löytyy tuo voortin duratec. Ainakin voortista, mazdasta ja 50 sarjan volovoista, joissa on 1.8 tai 2.0 bensamoottori. Sinällään ihan yksinkertainen peruspata. Paitti noi männänrengas ongelmat joita tulee herkästi lyhyessä kaupunkiajossa, kun karstottuvat.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Kari Sillanpää - Marraskuu 22, 2020, 19:43:07 ip
Moro

Paitsi että taita olla ollut.   https://en.saabblog.net/2020/03/02/saab-and-the-six-cylinder-rumors-and-truths-1/

Niinnojoo, onhan Saabeihin soviteltu tehtaan(kin) toimesta monenmoisia moottoreita mutta meinasin nyt noita yleisesti yleisillä teillä liikkuvia.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Viljo Lahma - Marraskuu 22, 2020, 22:12:18 ip
Omien empiiristen tutkimusten tuloksena vaihdoin savuttavaan G-astraan männärenkaat Tuomon tapaan. Loppui savutus, olisi vaan pitänyt vaihtaa myös hydrauliset venttiilipainimet. Nyt se sitten naputtaa...
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: markkukovasin - Marraskuu 23, 2020, 06:58:29 ap
Hyvä kun on taas tulossa kuntoon, toivottavasti ihailtava sitkeys palkitaan. Senverran tässä oion että ei Saabeissa mitään voortin moottoreita ole ollut veenelkku-kajakkikaksikon jälkeen. Ainakaan bensakoneita. Keeämmä osti Saabin silloin joskus 90-luvulla ja sitten alettiin sotkemaan ooppelin osia, toki silti ainakin 9-5 mallissa oli loppuun asti puhtaasti Saab-sukuinen moottori. Tuossa uudemmassa 9-3:ssa (2003 eteenpäin) jollainen mullakin nyt on, on ooppelinsukuinen moottori, kakslitrainen tasapainoakselilla ja kuuden litran öljytilavuudella. Sylinterinkansi ja etenkin moottorinohjaus ahtimineen on Saabin omaa käsialaa.

Uudemmat dieselit on jotain samoja kuin mitä on fiiateissa, ja jotain isuzun tekeleitä on kai vähän vanhemmissa.

Ei sillä, kyllä ne Saabitkin joskus savuttaa, jopa nämä uudemmat nelitahtiset :)

Mutta Triumphin konetta oli 99-mallissa...

t. Markku
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Risto Saastamoinen - Marraskuu 23, 2020, 08:28:57 ap
Hyvä kun on taas tulossa kuntoon, toivottavasti ihailtava sitkeys palkitaan. Senverran tässä oion että ei Saabeissa mitään voortin moottoreita ole ollut veenelkku-kajakkikaksikon jälkeen. Ainakaan bensakoneita. Keeämmä osti Saabin silloin joskus 90-luvulla ja sitten alettiin sotkemaan ooppelin osia, toki silti ainakin 9-5 mallissa oli loppuun asti puhtaasti Saab-sukuinen moottori. Tuossa uudemmassa 9-3:ssa (2003 eteenpäin) jollainen mullakin nyt on, on ooppelinsukuinen moottori, kakslitrainen tasapainoakselilla ja kuuden litran öljytilavuudella. Sylinterinkansi ja etenkin moottorinohjaus ahtimineen on Saabin omaa käsialaa.

Uudemmat dieselit on jotain samoja kuin mitä on fiiateissa, ja jotain isuzun tekeleitä on kai vähän vanhemmissa.

Ei sillä, kyllä ne Saabitkin joskus savuttaa, jopa nämä uudemmat nelitahtiset :)

Mutta Triumphin konetta oli 99-mallissa...

t. Markku


Niin oli, siinä kromipuskurisessa, joka menikin sitten pilalle kun siihen alettiin niitä kumeja laittaa puskuriin. Trumpin kone ei tainnut kehuja kerätä?
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: markkukovasin - Marraskuu 23, 2020, 08:34:16 ap
Ei se varmaan auton koneena niitä maineikkaampia ollut-ei se
13/70 mallinkaan kone mikään kestävyysihme ollut.

Tosin aika harva brittikone silloin kehuja kestävyydestään sai.

Mutta pirusti niilläkin ajettiin-ja kun muisti välillä öljyäkin lisäillä... ;D

t. Markku
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Kari Sillanpää - Marraskuu 23, 2020, 08:51:01 ap
Juu, en ole tainnut riumppikoneisen ysiysin pellin alle koskaan kurkata. Museossa joskus nähnyt, tai kokoontumisissa ehkä, mutta vähemmän niitä oli liikkeellä silloin 90-luvun alkupuolella kun Saabiharrastuneisuus oli mulla kovimmillaan. 1973 vai 74 tuli Saabin oma B-moottori, se on hyvä kone, semmoinen mulla oli vuoden 1980 ysisatkussa, ja H-kone vuoden 1982 ysiysissä. Kaasuttimilla molemmat, satkussa jopa kaksin kappalein. Ysitonnisen 16-venttiilinen oli samaa sukua myös.

Kestäviä moottoreita nuo ruotsalaiset olivat, aikalaisikseen ainakin.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: markkukovasin - Marraskuu 23, 2020, 09:03:09 ap
No mullahan oli Saab 90...yhdellä pässinmunalla.

Laitoin korjaussarjan ja säädin korvakuulolla. Hyvin kulki. pensan
kulutuskin laski roimasti-sitten pääsi jo n. 8 litralla satasen.

Iskarien vaihtokin tuli tehdyksi-helppo homma. ei tarvinnut edes tunkilla nostaa-siitä vaan maassa maaten
ruuvaten vanhat pois ja uudet kiinni. Ei mennyt aikaa paljoakaan.

Poliisit kerran aukoivat päätä nastarenkaista-kysyivät,että onko nämä piikkisiat edes lailliset.
No jouduin vastaamaan,että en tiedä-että kaveri ne mulle poliisien varikolta polisisaabin vierestä
mulle hankki. Eivät jatkaneet aiheesta sen enempää... ;D

t. Markku
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Markku Juusela - Marraskuu 23, 2020, 09:16:40 ap
Moro

Se riumppi koneinen 99 oli mielenkiintoinen kansiremontistaan.Muutaman kansirempan sellaisiin tein -79 vuonna kun olin saappikorjaamolla hommissa.Toinen rivi kanen vaarnapulteista oli kohtisuoraan blogissa ja toinen rivi vinossa,siitähän ei ole mitään haittaa vaikka se kohtisuoraan sojottava ei irtoisikaan jos toiset irtoavat mutta jos se vinossa oleva on jämähtänyt eikä lähde irti ei lähde kansikaan.Lähes joka koneessa kannenpultteja joutui rautasahalla katkomaan kunhan sai kantta vähän taiottua irti blogista,muistaakseni se riumppilainen oli 1,85 litranen kokaelma.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 23, 2020, 14:15:04 ip
Moro

Se riumppi koneinen 99 oli mielenkiintoinen kansiremontistaan.Muutaman kansirempan sellaisiin tein -79 vuonna kun olin saappikorjaamolla hommissa.Toinen rivi kanen vaarnapulteista oli kohtisuoraan blogissa ja toinen rivi vinossa,siitähän ei ole mitään haittaa vaikka se kohtisuoraan sojottava ei irtoisikaan jos toiset irtoavat mutta jos se vinossa oleva on jämähtänyt eikä lähde irti ei lähde kansikaan.Lähes joka koneessa kannenpultteja joutui rautasahalla katkomaan kunhan sai kantta vähän taiottua irti blogista,muistaakseni se riumppilainen oli 1,85 litranen kokaelma.
Jakuvaarin v12 koneesta on kanssa melkoisen mielenkiintoinen savotta tuo kansien irrotus. Pinnapultit menee vesitilassa ja kansissa on melko tiukka reiät mistä ne pultit menee läpi. Mutta just sen kokoiset että varmasti jäähdytysneste tunkee sinne reikiin seisomaan ja hapettumaan. Alumiinia kannet ja mustaa rautaa pinnapultit, sopivan tiukalla sovitteella. Ja niitä pinnapultteja on sitten vallan perkeleenmoinen määrä per kansi. Tarvii ihan oman ulosvetäjänsä niiden kansien irrotukseen, eikä niitä voi kertalaakista ees yrittää nostaa irti. Muutama milli, max 1 cm kerrallaan ylöspäin ja hyvin tasaisesti joka nurkasta ja keskikohdasta, ja sitten joutuukin taas vetämään kansien pinnapulttien muttereilla takaisin ja kiinnipäin, ja seuraavalla kerralla muutama milli taas lisää. Eikä niitä saa vedättää vinoon, koska sen jälkeen on tosiaankin kiinni, jossain asennossa, puoli tiessään. Monesti noiden kansien irrottajat ovat onnistuneet nalkittaan ne puolitiehen, ja sitten niitä pinnapultteja on katkottu puukkosahalla yms., kun ne ei liiku sitten enää ylös- eikä alaspäin. Sillein kun niitä sahaa ees taas sen 10-15 senttiä, niin sitten se alkaa jo helpottaan. Narinan ja pienen paukkeen kanssa. Muutama tunti vierähtää, ennenko ne kannet on nostettu irti pinnapulteiltaan, ja kannet pöydällä. Ilman sitä omaa ulosvetäjäänsä se on täysin tekemätön paikka.
 On kokemusta, ulosvetäjän kanssa. Onneksi onnistui ilman puukkosahaa. Rapakaljaa, tupakkia ja crc:tä pitää varata siihen hommaan.
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: Risto Saastamoinen - Marraskuu 23, 2020, 19:20:18 ip
Moro

Se riumppi koneinen 99 oli mielenkiintoinen kansiremontistaan.Muutaman kansirempan sellaisiin tein -79 vuonna kun olin saappikorjaamolla hommissa.Toinen rivi kanen vaarnapulteista oli kohtisuoraan blogissa ja toinen rivi vinossa,siitähän ei ole mitään haittaa vaikka se kohtisuoraan sojottava ei irtoisikaan jos toiset irtoavat mutta jos se vinossa oleva on jämähtänyt eikä lähde irti ei lähde kansikaan.Lähes joka koneessa kannenpultteja joutui rautasahalla katkomaan kunhan sai kantta vähän taiottua irti blogista,muistaakseni se riumppilainen oli 1,85 litranen kokaelma.
Jakuvaarin v12 koneesta on kanssa melkoisen mielenkiintoinen savotta tuo kansien irrotus. Pinnapultit menee vesitilassa ja kansissa on melko tiukka reiät mistä ne pultit menee läpi. Mutta just sen kokoiset että varmasti jäähdytysneste tunkee sinne reikiin seisomaan ja hapettumaan. Alumiinia kannet ja mustaa rautaa pinnapultit, sopivan tiukalla sovitteella. Ja niitä pinnapultteja on sitten vallan perkeleenmoinen määrä per kansi. Tarvii ihan oman ulosvetäjänsä niiden kansien irrotukseen, eikä niitä voi kertalaakista ees yrittää nostaa irti. Muutama milli, max 1 cm kerrallaan ylöspäin ja hyvin tasaisesti joka nurkasta ja keskikohdasta, ja sitten joutuukin taas vetämään kansien pinnapulttien muttereilla takaisin ja kiinnipäin, ja seuraavalla kerralla muutama milli taas lisää. Eikä niitä saa vedättää vinoon, koska sen jälkeen on tosiaankin kiinni, jossain asennossa, puoli tiessään. Monesti noiden kansien irrottajat ovat onnistuneet nalkittaan ne puolitiehen, ja sitten niitä pinnapultteja on katkottu puukkosahalla yms., kun ne ei liiku sitten enää ylös- eikä alaspäin. Sillein kun niitä sahaa ees taas sen 10-15 senttiä, niin sitten se alkaa jo helpottaan. Narinan ja pienen paukkeen kanssa. Muutama tunti vierähtää, ennenko ne kannet on nostettu irti pinnapulteiltaan, ja kannet pöydällä. Ilman sitä omaa ulosvetäjäänsä se on täysin tekemätön paikka.
 On kokemusta, ulosvetäjän kanssa. Onneksi onnistui ilman puukkosahaa. Rapakaljaa, tupakkia ja crc:tä pitää varata siihen hommaan.



Ilimanko ne sanoo näitä pienempiä kuusisylinterisiä puolimoottoreita järkikoneiksi...
Otsikko: Vs: Empiirisen tutkimuksen tulos.
Kirjoitti: tuomo jylha - Marraskuu 23, 2020, 19:44:55 ip
Moro

Se riumppi koneinen 99 oli mielenkiintoinen kansiremontistaan.Muutaman kansirempan sellaisiin tein -79 vuonna kun olin saappikorjaamolla hommissa.Toinen rivi kanen vaarnapulteista oli kohtisuoraan blogissa ja toinen rivi vinossa,siitähän ei ole mitään haittaa vaikka se kohtisuoraan sojottava ei irtoisikaan jos toiset irtoavat mutta jos se vinossa oleva on jämähtänyt eikä lähde irti ei lähde kansikaan.Lähes joka koneessa kannenpultteja joutui rautasahalla katkomaan kunhan sai kantta vähän taiottua irti blogista,muistaakseni se riumppilainen oli 1,85 litranen kokaelma.
Jakuvaarin v12 koneesta on kanssa melkoisen mielenkiintoinen savotta tuo kansien irrotus. Pinnapultit menee vesitilassa ja kansissa on melko tiukka reiät mistä ne pultit menee läpi. Mutta just sen kokoiset että varmasti jäähdytysneste tunkee sinne reikiin seisomaan ja hapettumaan. Alumiinia kannet ja mustaa rautaa pinnapultit, sopivan tiukalla sovitteella. Ja niitä pinnapultteja on sitten vallan perkeleenmoinen määrä per kansi. Tarvii ihan oman ulosvetäjänsä niiden kansien irrotukseen, eikä niitä voi kertalaakista ees yrittää nostaa irti. Muutama milli, max 1 cm kerrallaan ylöspäin ja hyvin tasaisesti joka nurkasta ja keskikohdasta, ja sitten joutuukin taas vetämään kansien pinnapulttien muttereilla takaisin ja kiinnipäin, ja seuraavalla kerralla muutama milli taas lisää. Eikä niitä saa vedättää vinoon, koska sen jälkeen on tosiaankin kiinni, jossain asennossa, puoli tiessään. Monesti noiden kansien irrottajat ovat onnistuneet nalkittaan ne puolitiehen, ja sitten niitä pinnapultteja on katkottu puukkosahalla yms., kun ne ei liiku sitten enää ylös- eikä alaspäin. Sillein kun niitä sahaa ees taas sen 10-15 senttiä, niin sitten se alkaa jo helpottaan. Narinan ja pienen paukkeen kanssa. Muutama tunti vierähtää, ennenko ne kannet on nostettu irti pinnapulteiltaan, ja kannet pöydällä. Ilman sitä omaa ulosvetäjäänsä se on täysin tekemätön paikka.
 On kokemusta, ulosvetäjän kanssa. Onneksi onnistui ilman puukkosahaa. Rapakaljaa, tupakkia ja crc:tä pitää varata siihen hommaan.



Ilimanko ne sanoo näitä pienempiä kuusisylinterisiä puolimoottoreita järkikoneiksi...

No rehellisesti sanottuna sitä kokomoottoria purkaessa ja kasatessa meinasi järki tosiaankin lähteä. Monesti tuli siinä ropatessa mieleen että mihinkähän hullun hommaan oon oikein lähtenyt. Se oli kanssa empiirisen tutkimuksen tulos.  :(


Ja se helevetinmylly pitää paketoida melko valmiiksi nipuksi ennenko sen nostaa pellin alle. Luonnollisesti vaihdelaatikko jo valmiiksi kiinnitettynä siellä koneen perässä.
 Helppoo kuin heinän teko, ja bonuksena on mahottoman väljät ja hyvät tilat pellin alla.