VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Mika T Kyllönen - Heinäkuu 14, 2020, 09:15:59 ap
-
Vai onko parempi termi aallonpituus? On tullut tässä polkupyörällä ajeltua vilkasliikenteisiä sorateitä ja ovat täynnänsä tuota pientä kiharaa. Autossa sen huomaa vaan tärinänä ja isopyöräisellä matkaendurolla ei sitten lainkaan. Mutta ajappa sellaiseen kiharaan polkupyörällä vähänkään vauhdilla niin pompottaa koko ajokin ilmaan. Tai käy kuten emännälle sähköpyörällä että menee ohjattavuus ja sitten nurin. Onneksi selvittiin pienillä naarmuilla. Mutta itse kysymykseen. Mehän tiedämme miten tuo kihara syntyy: auton vetävä rengas osuu kuoppaan, pomppaa siitä ja taas tiehen osuessaan sutaisee siihen uuden kuopan alun. Ja jokainen auto kasvattaa ja jatkaa tätä kiharaa. Mutta kun pikkupoikana muistelen, että kiharan aallonpituus olisi ollut harvempi : kuopat isompia ja syvempiä kuin nykyään. Ennen autot oli takavetoisia ja jäykällä painavalla taka-akselilla varustettuja ja tuon akselin liikkeet on olleet isompia kuin nykyautojen keveiden erillisripustusten liikkeet. Ja siksi se nimismiehen kiharakin on ollut isompaa. Liekö näin, vai kuvittelenko?
-
Taidat olla oikeassa. Saisi jo korona viedä nimismiehet kuoppaan, tai kehityshän ne jo taisi viedä, paitsi tuon yhden joka vielä sinnittelee.
Tän kesän vähät ajelut olen ajellut noilla museokotteroilla joissa on lehtijouset ja rehellinen takaveto niin tämä nykyinen kiharataajuus ei käy niille ollenkaan, siis jos sattuu kaasutellessa sytty ja kaasarit toimimaan suunnitellulla tavalla ja ne vanhat hevoset vastaa komentoon.
-
Kun auton iskareissa on älyä - siis joissakin - niin eikös niissä voisi olla sellaset tunnistimet, että nyt on soratie, ja menis sellaseen säätöön, ettei sitä nimismiehen kiharaa muodostus ollenkaan? Sellaset iskarit kaikkiin autoihin, tai muilla autoilla ajo kielletty soratiellä, ja tienhoitokulut putoais olemattomiin... vai onkohan tuossa pohjimmiltaan kyse renkaan jousto-ominaisuuksista enemmän kuin koko jousituksen? Ero vanhoihin hyviin aikoihin voi johtua joko renkaan rungon muutoksista tai sitten vain siitä, että autot on etuvetoisia, ja painoa on enemmän vetävillä pyörillä; epäilen, että monttua alkaa muodostua juuri siihen, missä se rengas "kevenee" ja menettää pitoaan ja ruopasee, ei varsinaisesti tarvi käydä ilmassa?
Jos joku on joskus käyny kattomassa motorossikisoja, on saattanu huomata, että ne radat menee sellaselle muutaman metrin mittaselle aallolle. Siinä aallonpituus riippuu kuskien vauhista jossain määrin, mutta kiihytyspaikoissa aalto on pitempää ko jarrupaikoissa. (Tuosta aallonpituuvesta on sellanen omakohtanen kokemus, että kun pääs sannalla MM-kisojen välilähtönä ajettuun beepiikin kisaan mukaan, ne MM-kuskien tekemät aallot oli meijän vauhissa niin loivia, että suorastaan mukavia ajaa...) No niin, sillon joskus pohdittiin, että jos kaikilla olisi sliksirenkaat, ei niitä patteja tulisi ollenkaan, ja päästäs paljon kovempaa! Ja sitäkin joskus pohdittiin, että kuinka kauan yhdellä hiekanjyväsellä kestää kiertää se rata päinvastaseen suuntaan ympäri. Kaikkia turhia asioita yliopistot tutkii, mutta tuokin on vielä selvittämättä, luulen?
jaakkovaakko
-
Tuota rengaskehitystäpä en miettinytkään. Sekin vaikuttaa.
-
Eikös siellä Kymiringillä ole kohta crossiskabat?
Sinne kourallinen mobiili-älyhiekkaa lähtöpaikalle-ja sitten
excellit koneelle ja kohtahan sieltä pukkaa tietoa enemmän kuin on
tarviskaan. :laugh:
t. Markku
PS. Olen ollut muuten huomaavinani,että niillä sorateillä,missä on paljon
jousittamattomilla värkeillä suoritettua maatalousliikennettä tuo
ongelma on kaikkein pahin-hyllyy se nykytraktorikin mennessään...