VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Motorismi => Aiheen aloitti: Teemu S. Lindfors - Huhtikuu 25, 2020, 10:06:22 ap
-
En tiiä mihin osastoon tämä kuuluisi, mutta laitetaanpa tänne.
Tarttis laittaa akku. YTX20-kokoinen on sentin liian korkea, ei mahdu ei sovi. Odyssey PC545 olis pari senttiä matalampi ja mahtuisi. Mutta on kallis ja hiukan tuntuu olevan ristiriitaisia kokemuksia Odysseyksista. Mainostavat sitä kyllä hyvin tärinänkestäväksi ja starttivirtaa pitäisi riittää.
Onkos täällä kenelläkään kokemusta moisesta?
Ja mites tuo starttivirran tarve oikeastaan menee: jos laskee P = UI kaavasta I:n, niin se olisi käsittääkseni 1800 W / 12 V = 150 A. Ei se taida todellisuudessa mennä ihan näin yksinkertaisesti? Vastus muuttaa osan lämmöksi?
Nimimerkillä Epätietoinen Tuusulasta
-
odysseijasta tiedä mittään mutta luulenpa että starttiin leimatussa tehossa on häviöt huomioitu se mitä askelin päästä tulee on sitten vähemmän
-
Kalliita ja hyviä
Minulla on ollut tuo Odyssey tonnisessa Bemarissa jo pitkään. En edes muista koska sen ostin, mutta joka kevät on sähköä käynnistykseen eikä ylläpitolatausta edes suositella. Akun sisäinen vastus on pieni ja kylmäkäynnistysvirta todella suuri kokoisekseen. Latautuu myös nopeasti käytössä. Kehuvat myös pitkäikäiseksi - oma testini on vielä kesken.
Heikkouksista en tiedä. Bokserihan käy silkinpehmeästi, joten tärinä ei ole ongelma. Taitaa olla tarkka latauksestaan, kuten kaikki suljetut akut. Latausjännite ei saa nousta liian korkeaksi, tai yletön kaasunkehitys vähitellen tuhoaa akun. Saksalainen lautaussähkö tuntuu sopivan hyvin.
-
Pari kappaletta noita ollut,toinen Guzzin kahveeraaserissa laatikon alla kyljellään.
Toinen bemun tonnisessa normiasennossa.
Hyvin toimivat sen aikaa kun pyörät olivat ja menivät kiertoon.
Bemari oli big bore,sitäkin pyöritti köykäsesti.
Tuttavapiirissä on henkilö joka on saanut näitä parikin yksilöä hajalle,
hänellä ei kyllä kestä minkään merkkinen akku.
-
Mulla oli pc 680 6-sarjalaisessa 900 bemarissa. Kesti sen pari vuotta kuin muutkin. Paitsi Banner kesti 4 vuotta. Nyt 30 Ah Bosch ollut vuoden. Kai sekin 2v kestää.å
-
Jos isokoneista harrikkaa pitää veivata, tarvii n. 300A, että lähtee nätisti pyörimään.
-
Jos isokoneista harrikkaa pitää veivata, tarvii n. 300A, että lähtee nätisti pyörimään.
No tätä mä just ihmettelin. P=UI kaavan mukaan vähempikin riittäisi, mutta käytännössä näin ei ole. Mistähän johtuu?
Taitaapi mennä Odysseuksen hankintaan. Toinen vaihtoehto olis joku litiumakku, mutta kun ei huvittaisi säilöä kranaattia kassien alla... ;D
Kiitos tässä vaiheessa kokemuksiaan jakaneille!
-
Entäs Deka, sama valmistaja kun harleyn akuilla, East Penn
https://www.topintori.com/64-harley-davidson-akut
Kokemusta vasta yhdeltä kesältä.
-
Aika suolasen hintainen akku kyllä tuo odyssey.Vaikka köyhälle kaikki kallista.
-
Ja köyhän ei kannata ostaa halpaa.Harrikan akku Biltemassa 139 eur,ei se siihen nähden hintava ole.
Odysseijaa sai saksan ebaystä talvisin tarjoushintaan satasen paikkeilla kotiin toimitettuna,nyt on eri hinnat.
Ennen noissa oli kahden vuoden takuu,siinä mielessä kotimaan kauppa on ehkä viisaampi.
-
Miula Vee-Kakkosta pikkulohkoGuzzin koneen sähkömoottoria pyörittää Shorai LFX14L5-BS12 paino 1,07kg
CCA (A) 210 €169,40 ja ulukomuan kauppian luppoo viijen (5) vuuven takkuuta
https://shoraipower.com/lfx14l5-bs12-p82
https://www.vpmtech.eu/shorai-starter-batteries/lfx14l5-bs12-starter-battery-shorai/
-
Moro
Mulla Jammun tonnista V kakkosen starttia pyörittää Shorai LFX18A1-BS12.
https://www.amazon.com/Shorai-LFX18A1-BS12-Extreme-Lithium-Powersports/dp/B0058EBVXS
https://shoraipower.com/lfx18a1-bs12-p86
-
Näköjään paino ja käynnistysteho ei kulje rinnakkain.
Miun ja teidän akuissa on käynnistysAmppeereiden välillä n. 30% ero, mutta paino on sama.
-
Mitä tästä seuraa...
Vesiakku maksaa 30€ ja vastaava hypersuperakku 160€...
Toisella on 6kk takuu ja toisella 5v takuu.
-
Entäs Deka, sama valmistaja kun harleyn akuilla, East Penn
Ja fyysinen koko on myös sama -> ei sovi. Ikävä kyllä.
Toi rakkine on 1600-kuutioinen, vaatii ilmeisesti aikalailla virtaa ennen kuin suostuu pyörimään.
Noista litiumiakuista kiinnostaisi kanssa kuulla kokemuksia. Onko kellään räjähtänyt semmoinen?
-
Ei...Vielä, mutta kerrotaan heti ATK-laitteen kautta, kun semmoinen tapahtuu.
-
Millainen se Harrikan startti on rakenteeltaan? Uudemmat kestomagneettistartit pyörivät paljon pienemmällä virralla kuin dinosaurukset, joissa sähköä kuluu myös kentän magnetoimiseen. Onko valmistajan papereissa mitään osviittaa akun koosta/käynnistysvirrasta?
-
Moro
En oo kuullu räjähdyksistä mutta kaverilla palo sprintti mitsusta kun unohti startterin kiinni kun oli kone jo lähtenyt käymään,taisi olla vähän liian suuri "latausvirta",no onni onnettomuudessa ei siinä sen pahemmin käynyt ja tapaus sattui treeneissä.
-
Millainen se Harrikan startti on rakenteeltaan? Uudemmat kestomagneettistartit pyörivät paljon pienemmällä virralla kuin dinosaurukset, joissa sähköä kuluu myös kentän magnetoimiseen. Onko valmistajan papereissa mitään osviittaa akun koosta/käynnistysvirrasta?
En osaa vastata kysymykseen startin rakenteesta, kun en ymmärrä niistä mitään. Jos arvata pitäisi, niin vastaisin mallia dinosaurus... tämä on tarvikevalmistajan 1,8 kW startti, en tiedä kuka on alkuperäinen valmistaja.
Valmistajan papereita ei oo. Tuossa ei ole sarjavalmisteisten prätkien osia ollenkaan, oon tehny kattilan ite. Verrokkina HD Sportstereissa on tehtaan jäljiltä yleensä 220 CCA akku, big twineissä 300 CCA. Matkalehmissä taitaa olla vielä isompi.
-
Ihmettelen akkujen kestoa ,ostin syk. 1999 Clifornian auringon polttaman BMW R 90 kun se tuli lokakuun lopussa niin käänsin avainta niin
merkkivalot syttyivät ei mikään muu eikä startti edes naksahtanut. Talven pyyhin pölyjä ja keväällä alkoivat elvytys toimet ,se avain jota
olin syksyllä kääntänyt ei sopinut ollenkaan mihinkään lukkoon jote jouduin teettämään Porvoossa BMW :n yleisavaimen sopii kaikkiin em.
lukkoihin. Sitten akku oli 30 Varta ja kuivempi kuin Saharan autiomaa ,kaadoin vettä 1,5 l. ja lataukseen kävin myös akkukaupassa kyselemässä
hintoja. Ei tarvitse uskoa mutta ajoin sillä akulla 4 kesää ilman ongelmia , sen jälk. 2 samallaista Vartaa nyt kolmateen kesää Fiamm.
Sehän on vanha tarina että suomalaisella miehellä ei kestä kuin 60 cm. ratakiskon pala jos on lyhyempi niin hukkaa jos pitempi niin vääntää.
-
Harrikan startti on Denson tekemä. Samanlainen alennusvaihteellinen, mitä esim. japsit käyttää autoissaan.
Ongelmana on pitkäiskuisen moottorin saaminen ilman puolipuristimia ensimmäisen kerran korkean puristuksen yli.
Jos sytytysjärjestelmä vielä on sellainen, että kipinä tulee heti, tarvitaan akulta todella potkua. Uudenaikaisissa elektronisissa sytytyksissä on sellainen juju, että ensimmäinen työtahti menee ilman kipinää, jolloin takapotkimahdollisuus jää pois ja moottori menee vauhdilla seuraavan kipinällisen puristuksen yli.
Akulta tarvitaan huipputeho juuri tuossa kohdassa kun moottori pitää saada liikkeelle...kun jo pyörii pärjää kyllä halvemmallakin akulla.
Siinä on melkoinen ero, tuleeko napinpainallushetkellä akusta 300A vai 380A kuten Harrikan omalla logolla olevasta hirvittävän painavasta akusta.
Uudempiin yli 100 kuutiotuuman koneisiin on tehdas asentanut käynnistyksen helpottamiseksi sähköiset puolipuristimet ja ne käynnistyvät pienemmälläkin akulla.
Huonolla akulla on starttimoottori lujilla, kun ensimmäisen puristuksen ylimeno kestää sekunteja ja startti naukuu oikosulkuvirroilla.
Myös takapotku on mahdollinen ja saattaa särkeä bendixin.
Akussa säästäminen ei siis ole kovin viisasta. Vaikka hyvä akku on kalliimpi kuin bilteman, sillä saa huolettomia käynnistyksiä vähintään viisi ajokautta.....maksaa siis itsensä moninkerroin verrattuna juurijuuri pyöräyttävään halpaan vajaan kauden kestävään "samanlaiseen" verrattuna.
-
Mulla on -81 härräkässä orggis startti, hitachin tekemä, 0.8hp lukee kyljessä. Tarvii hyvän patterin.
Kun ostin pyörän 10 v sitten, siinä oli orkkis akku, muutaman vuoden vanha. Vaihdoin sen viime kesänä Dekaan kun alkoi miinusnapa löystyyn, aiemman oikosulun seurauksena. Se oli oma moka.
-
Kattelin noita Harrikan varaosasivuja ja nämä uudemmat startit ovat juuri sellaisia ei dinosauruksia. Siis pieni lujaa pyörivä kestomagneettimoottori, vääntö tehdään alennusvaihteella, jonka unohdin eilen mainita. Ei vaadi mitään megalomaanisen suurta akkua.
-
Ei ole aikomus mainostaa, mutta Odyssey 545-tyypin kylmäkäynnistysvirta on valmistajan mukaan 460 A ja vähän isomman 680-tyypin 520 A. Minulla on Bemussa tämä 680.
-
Jos isokoneista harrikkaa pitää veivata, tarvii n. 300A, että lähtee nätisti pyörimään.
No tätä mä just ihmettelin. P=UI kaavan mukaan vähempikin riittäisi, mutta käytännössä näin ei ole. Mistähän johtuu?
Taitaapi mennä Odysseuksen hankintaan. Toinen vaihtoehto olis joku litiumakku, mutta kun ei huvittaisi säilöä kranaattia kassien alla... ;D
Kiitos tässä vaiheessa kokemuksiaan jakaneille!
Siitäkin huolimatta, että foorumeilla löytyy aina minua viisaampia niin väitän ettei sähkötekniikka ole niin paljoa muuttunut että tuo P=U*I ei pitäisi TASAsähköllä paikkaansa. Kun mitataan kaikki suureet samalla hetkellä. Tarkalleen.
Muistillisella mittarilla on helppo testata. Max P= Max I* Min U. Ja starttivirtoja voi myös ihmetellä sellaisella puristuspainemittarilla, mikä piirtää eri pyttyjen käyrät starttivirrasta.
-
Ei ole aikomus mainostaa, mutta Odyssey 545-tyypin kylmäkäynnistysvirta on valmistajan mukaan 460 A ja vähän isomman 680-tyypin 520 A. Minulla on Bemussa tämä 680.
545 mahtuisi mittojensa puolesta. 460 CCA uskoisin myös riittävän, vaikka iso kattila onkin. Sytytyskipinän antaa magneetto, joten se ei sinällään kai vaikuta virrantarpeeseen. Sen maadoitus on mulla erillisen katkaisijan takana, joten periaatteessa voisi pyöräyttää startilla konetta ensin ja napsaista sitten mankun päälle kun kone jo pyörii?
Voishan sitä toki rakennella puolipuristajatkin...
-
Tässä aiempaa keskustelua asiasta:
https://forum.vmpk.fi/index.php?topic=117344.msg579809#msg579809
Tämä oli hyvä.
-
Muistillisella mittarilla on helppo testata. Max P= Max I* Min U. Ja starttivirtoja voi myös ihmetellä sellaisella puristuspainemittarilla, mikä piirtää eri pyttyjen käyrät starttivirrasta.
Tämähän olis mielenkiintoista. Mistähän tommosen mittarin löytäisi?
Ja Nikkanen ei ole ollenkaan huolissaan rönsyilystä, se on internjet-keskustelujen ominaisuus, ei vika. :)
-
Starttivirran mittaamiseen tarvitsee muistillisen pihtivirtamittarin, tai shunttivastuksen, jonka yli jääneestä jännitteestä lasketaan virta.
Akkujen antamaa starttivirtaa vertaillessa kannattaa vertailla CCA, eli Cold Cranking Amps arvoa, koska se mitataan aina samalla tavalla valmistajasta riippumatta. Esimerkiksi Odyssey PC680 lupaa antavansa 520 A, mutta CCA arvo onkin vain 170 A.
https://www.odysseybattery.com/Batteries/Model_PC680
Kylmäkäynnistysvirtojen mittaamiseen on muitakin standardeja, mutta ne eivät taas ole keskenään vertailukelpoisia
-
Muistillisella mittarilla on helppo testata. Max P= Max I* Min U. Ja starttivirtoja voi myös ihmetellä sellaisella puristuspainemittarilla, mikä piirtää eri pyttyjen käyrät starttivirrasta.
Tämähän olis mielenkiintoista. Mistähän tommosen mittarin löytäisi?
Ja Nikkanen ei ole ollenkaan huolissaan rönsyilystä, se on internjet-keskustelujen ominaisuus, ei vika. :)
https://www.ebay.com/itm/200A-DC-LCD-Digital-Monitor-Amp-Watt-Meter-RC-Battery-Solar-Power-Analyser-Tool/193243850524?_trkparms=ispr%3D1&hash=item2cfe3b271c:g:tiEAAOSwcDBd6io3&enc=AQAEAAACcIQvEcHUrT7nmUC3yY5qbPyaBN1nJEDYW8MyypsJPgXK4PLYVaIgu9w9Os2XtDHJevlc6wnt8WEA9rho89LJJ6dZPhe7TJNSW%2BMfFDTAaAw0KV0v7grk1t2lABBjlb0Oe2bgRKwdNcPanFvGO1fgo08KRlhAWgrd4j6zllDkY8TDN2FYAY6pW8B8dnOUIeNiFa%2BhgsSp97wui436%2FSw7V0f9kvowwUnCTdI9Er09Ch9sEA1W%2FvLPjxv4M440Pl%2Fp78Mp9rtJ63uFDJmprV40zSN57PXB4ddgEmxVbTJwfdK4cqfAYmFaQgfpb0OvQkUOKH1FrEVz08uVOLSswcZf34KLWsgdbSAh%2Bg6u0EfDR%2FoZbhmRSeYujAs%2FhLiG%2BTcWQmVA9OehncQl3GvDVjPXoEBX2Ios0x9g97I0gtJ7Dr9NL4J3LavfRsC9%2Bgb1ZMvAJP5KGLdAF7DwYw%2BOKr97VGkVkqTM0iC1RWaBmJqbrrOXHXtx1i3XrEanD0auAX8sFSvdvVXcETXHUSSh8g7VVLijfYNfTMxVIW8PnUWNhGpGGkElbqKdQfYhtzU4b0XcX7nEf8U6fCX6Di1AJ5JniW6v4xzWgRBSgzEsrAVwRzmFG%2FAkme1%2FSZqgeX88bPpXZNLnTcV9UagOkB3tOZKFGcltwAEQZQmTdwABvT2vJ7F9CsYJzQmgUB5W8kdKFsvytMFwkqtGyPfN1VAs%2BB3yuPA653Uw3%2BXhpS%2FItUqujO25IDVMpP0qBMadiJQ2mgrcYSY2hopx3C3%2B2LGqmEilyOmss0DwBPP%2Fbk%2BYbZyqmq%2BXSfsljLrTEQvLjtCHYvE3sA%3D%3D&checksum=193243850524bce6d97b52a644dba17c6ea2a1c0b909
Joku tuommonen mulla on, näyttää P ja I ja U maksimit yhtäaikaa, joten volttien minimin olen mitannut Flukella samaan aikaan, jos se on erikseen kiinnostanut. Perus pihtimittarillahan saa virran maksimin ja jännitteen minimin muistiin, mutta eri kerroilla.
Mittailin 250W sähköavusteisen pyörän tehoa pihassa ja 640W oli maksimi.
-
Akkujen antamaa starttivirtaa vertaillessa kannattaa vertailla CCA, eli Cold Cranking Amps arvoa, koska se mitataan aina samalla tavalla valmistajasta riippumatta. Esimerkiksi Odyssey PC680 lupaa antavansa 520 A, mutta CCA arvo onkin vain 170 A.
https://www.odysseybattery.com/Batteries/Model_PC680 (https://www.odysseybattery.com/Batteries/Model_PC680)
CCA mitataan ilmeisesti 0°F lämpötilassa 30 sekunnin kuormitus ja jännite koko ajan vähintään 7 volttia? Jos asia on näin, niin oikeastaan sillä ei ole mulle merkitystä, kun harvemmin tulee ajettua pakkasella... :P
No, vitsit vitseinä. Noista Odysseyn arvoista päättelen, että sen starttivirta muodostaa jyrkästi laskevan käyrän: ensin tulee viis sekuntia paljon virtaa ja sitten vähenee nopeasti. Eli akku kykenee hetkellisesti luovuttamaan poikkeuksellisen suuren osan varauskapasiteetistaan. Toisin sanoen jos kone on kunnossa, se lähtee kertapainalluksella tulille. Jos ei, niin sitten ei välttämäti lähde ollenkaan. Menikö oikein?
-
Muistillisella mittarilla on helppo testata. Max P= Max I* Min U. Ja starttivirtoja voi myös ihmetellä sellaisella puristuspainemittarilla, mikä piirtää eri pyttyjen käyrät starttivirrasta.
Tämähän olis mielenkiintoista. Mistähän tommosen mittarin löytäisi?
Ja Nikkanen ei ole ollenkaan huolissaan rönsyilystä, se on internjet-keskustelujen ominaisuus, ei vika. :)
https://www.ebay.com/itm/200A-DC-LCD-Digital-Monitor-Amp-Watt-Meter-RC-Battery-Solar-Power-Analyser-Tool/193243850524?_trkparms=ispr%3D1&hash=item2cfe3b271c:g:tiEAAOSwcDBd6io3&enc=AQAEAAACcIQvEcHUrT7nmUC3yY5qbPyaBN1nJEDYW8MyypsJPgXK4PLYVaIgu9w9Os2XtDHJevlc6wnt8WEA9rho89LJJ6dZPhe7TJNSW%2BMfFDTAaAw0KV0v7grk1t2lABBjlb0Oe2bgRKwdNcPanFvGO1fgo08KRlhAWgrd4j6zllDkY8TDN2FYAY6pW8B8dnOUIeNiFa%2BhgsSp97wui436%2FSw7V0f9kvowwUnCTdI9Er09Ch9sEA1W%2FvLPjxv4M440Pl%2Fp78Mp9rtJ63uFDJmprV40zSN57PXB4ddgEmxVbTJwfdK4cqfAYmFaQgfpb0OvQkUOKH1FrEVz08uVOLSswcZf34KLWsgdbSAh%2Bg6u0EfDR%2FoZbhmRSeYujAs%2FhLiG%2BTcWQmVA9OehncQl3GvDVjPXoEBX2Ios0x9g97I0gtJ7Dr9NL4J3LavfRsC9%2Bgb1ZMvAJP5KGLdAF7DwYw%2BOKr97VGkVkqTM0iC1RWaBmJqbrrOXHXtx1i3XrEanD0auAX8sFSvdvVXcETXHUSSh8g7VVLijfYNfTMxVIW8PnUWNhGpGGkElbqKdQfYhtzU4b0XcX7nEf8U6fCX6Di1AJ5JniW6v4xzWgRBSgzEsrAVwRzmFG%2FAkme1%2FSZqgeX88bPpXZNLnTcV9UagOkB3tOZKFGcltwAEQZQmTdwABvT2vJ7F9CsYJzQmgUB5W8kdKFsvytMFwkqtGyPfN1VAs%2BB3yuPA653Uw3%2BXhpS%2FItUqujO25IDVMpP0qBMadiJQ2mgrcYSY2hopx3C3%2B2LGqmEilyOmss0DwBPP%2Fbk%2BYbZyqmq%2BXSfsljLrTEQvLjtCHYvE3sA%3D%3D&checksum=193243850524bce6d97b52a644dba17c6ea2a1c0b909
Joku tuommonen mulla on, näyttää P ja I ja U maksimit yhtäaikaa, joten volttien minimin olen mitannut Flukella samaan aikaan, jos se on erikseen kiinnostanut. Perus pihtimittarillahan saa virran maksimin ja jännitteen minimin muistiin, mutta eri kerroilla.
Mittailin 250W sähköavusteisen pyörän tehoa pihassa ja 640W oli maksimi.
Minä tarkoitin sitä puristuspainemittaria, joka piirtelee käyriä. Käyrät on kivoja!
-
Noita kylmäkäynnistysvirtoja voisi joku selvittää.
Miten eri mittaustavat suhtautuu toisiinsa ja miten ne merkitään.
-
Noin se menee Teemu
CCA on talviarvo -18 asteessa. Tärkeämpi on se viiden sekunnin pulssi 460 A, millä kunnossa oleva kone yleensä käynnistyy. Eikä se sähkö heti lopu, vaikka pienihän tuo 545 on kapasiteetiltaan. Lupaavat kuitenkin yli 200 amppeeria pidempäänkin sahaukseen.
Tuohon päästään vain kun akku on täyteen ladattu. Jos ajelet vain kioskille ja takaisin reissuja, tarvitaan lisälatausta tallissa.
Pertille
CCA Cold cranking (poromiehet) mitataan 0 F = -18 C
MCA Marin cranking (venemiehet) mitataan 32 F = 0 C
HCA Hot cranking (kuumakallet) mitataan 80 F = 26 C
-
Minä tarkoitin sitä puristuspainemittaria, joka piirtelee käyriä. Käyrät on kivoja!
Sori lukihäriöstä. Autokorjaamoilla tai huolloissa noita on ainakin ollut joskus. Mitä lie diagnostiikkalaitteita on nykyään. Bensamoottorissa näkyi sylinterien numerotkin, diiselissä voi ehkä olla vaikeampi tunnistaa pyttyjä.
Demon voi itselle tehdä sunttivastuksesta ja oskilloskoopista tai vastaavasta pc-viritelmäst tms. Näkee siis sylinterien puristuspaineiden keskinäiset erot, absoluuttista arvoa ei. Tai ei tartte sunttivastustakaan, akkukaapelin jännitehäviö riittää kertomaan starttivirran.
-
Testasin Sportsterin YTX14-tyyppisellä akulla, että miten pyörii. Ja pyöriihän se, mutta ei kestä tuonkokoinen akku montaa pyörityskertaa. Vähänkin vajaa akku niin meinaa jumahtaa ekalle puristustahdille.
Odysseus lähti tilaukseen. Siinä pitäisi olla speksit kohdallaan tähän rakkineeseen. Aika näyttää.
Paljon kiitoksia kaikille tietoaan jakaneille!
-
Mulla sellainen käsitys, että noita maksimivirtoja saadaan mitattua useammallakin standarilla. Tuo CCA on vain yksi mittaustapa.
Edelleen sellainen käsitys, että on mahdollista ilmoittaa sellainen tulos, joka on edullisin kaupanteon kannalta.
-
Se oli juuri Mielessä, kun ehdotin CCA:n vertaamista. Koska mittaus tapahtuu standardin mukaan, niin tuloksiin ei voi lisätä markkinointihöpinää. Akkuja voi tietysti vertailla muidenkin arvojen mukaan, jos vain löytää kaikista vertailussa olevista akuista samalla tavalla mitatut virrat, sillä eri tavalla (kuormitusaika, lämpötila ja loppujännite) mitatut virrat eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
Tuossa on listattu ja selitetty kaikki akkuihin liittyvä terminologia, sekä akkujen spekkaamiseen liittyvät standardit.
https://www.shieldbatteries.co.uk/technical/about-batteries.html
-
Ossi on oikeassa, vertailu pitäisi tehdä yhtenäisellä mittapuulla.
Speksejä ja markkinointimatskuja kun netistä selaa, niin aika harva valmistaja ilmoittaa kaikki mahdolliset speksit. CCA löytyy kaikilta, mutta kuten tuossa yllä kävi ilmi, se on oikeastaan väärä mittapuu tässä kohtaa. HCA olisi parempi, mutta sitä arvoa ei kaikilta löydy.
Minä päädyin Odysseukseen seuraavista syistä:
1. Fyysinen koko on passeli (vaihtoehtoja olisivat YTX14-kokoinen akku tai sitten joku litiumiakku)
2. Hetkellinen virranantokyky on korkea (Odysseus ilmoittaa tämän PHCA-arvona, jota muut valmistajat eivät yleensä ilmoita, joten tältä osin vertailu on vajavaista)
3. Kestää hyvin tärinää (myöskään tätä eivät valmistajat yleensä mainosta missään)
4. Kestää lämpöä 80°C (eikä tätä löydy muiden valmistajien tiedoista noin yleisesti)
Ompahan ainakin yritetty perustella itselleen tätä.
-
Moro
Useinkaan ei ostajan kuule tunnustavan että: Ompahan ainakin yritetty perustella itselleen tätä. .
Kaikissa ostoksissahan tämä tulee tehtyä ainakin alitajuntaisesti,autokaupoilla tämä on tärkeää kun vaihtaa hyvän auton uudempaan ja paljon kalliimpaan ja vieläpä ehkä jonkinverran vähän parempaankin,mutta kun on asia itselleen perustellut niin asia on sillä selvä.
-
Jotta kauppa syntyy, niin tärkeimmän perustelun ostaja tekee itselleen...
Mitä enemmän asiaa täytyy itselle perustella, sen epävarmemmasta kaupasta on kyse.
-
Jotta kauppa syntyy, niin tärkeimmän perustelun ostaja tekee itselleen...
Mitä enemmän asiaa täytyy itselle perustella, sen epävarmemmasta kaupasta on kyse.
Jaa? Minusta on kyllä fiksua perustella maitopurkkia monimutkaisemmat hankinnat. Ja kelle muulle niitä pitäisi ylipäätään perustella kuin itselleen? Jos on asiasta epävarma, sitten pitää opiskella. Que?
-
Uskonvahvistusta
Tarkistin papereista, että ostin oman Odysseyni Veteramasta syksyllä 2010. Töihin se joutui heti seuraavana kesänä, joten nyt alkaa jo kymmenes kausi - ja vielä pelaa.
Maksoin siitä 140 euroa ja on todella ollut hintansa arvoinen. BMW:ssä ei ole kuin sähköstartti, se vanhanaikainen isovirtainen Bosch, joten akun ja voimalaitoksen on oltava kunnossa, jos mielii pidemmälle. Jos ja kun tästä akkuvanhuksesta voima loppuu, hankin uuden samanlaisen.
-
Jotta kauppa syntyy, niin tärkeimmän perustelun ostaja tekee itselleen...
Mitä enemmän asiaa täytyy itselle perustella, sen epävarmemmasta kaupasta on kyse.
Jaa? Minusta on kyllä fiksua perustella maitopurkkia monimutkaisemmat hankinnat. Ja kelle muulle niitä pitäisi ylipäätään perustella kuin itselleen? Jos on asiasta epävarma, sitten pitää opiskella. Que?
Kovasti ostokrapulaiset tykkää perustella ostosta, jos sitä sattuu vähäänkään kysymään... ;)
Jos ostos on itselle tarpeelinen, niin eihän sitä tarvii perustella itselle, saati muille.
-
Jotta kauppa syntyy, niin tärkeimmän perustelun ostaja tekee itselleen...
Mitä enemmän asiaa täytyy itselle perustella, sen epävarmemmasta kaupasta on kyse.
Jaa? Minusta on kyllä fiksua perustella maitopurkkia monimutkaisemmat hankinnat. Ja kelle muulle niitä pitäisi ylipäätään perustella kuin itselleen? Jos on asiasta epävarma, sitten pitää opiskella. Que?
Ja aikuisena sitä ymmärtää myös sen, että muidenkin kokemuksista voi oppia. Ettei siis olekaan ihan pakko hakata omaa päätä joka seinään! :-D
-
Jotta kauppa syntyy, niin tärkeimmän perustelun ostaja tekee itselleen...
Mitä enemmän asiaa täytyy itselle perustella, sen epävarmemmasta kaupasta on kyse.
Jaa? Minusta on kyllä fiksua perustella maitopurkkia monimutkaisemmat hankinnat. Ja kelle muulle niitä pitäisi ylipäätään perustella kuin itselleen? Jos on asiasta epävarma, sitten pitää opiskella. Que?
Kovasti ostokrapulaiset tykkää perustella ostosta, jos sitä sattuu vähäänkään kysymään... ;)
Jos ostos on itselle tarpeelinen, niin eihän sitä tarvii perustella itselle, saati muille.
Mitkä ihmeen ostokrapulaiset? Nyt ei pysty ymmärtämään. Tämä on akku, ei mikään Picasso, Biedermeyer tai muu turhake... :)
-
Ostokrapulaiset ja ostosten perustelu liittyy yhteen.
Oli sitten kyse akusta tai siitä, että osti auton sijaan skodan.
Ostettava tuote täytyy ensin myydä itselle.
Jos tuotteelle on selkeä tarve ja tuotteen hinta / käyttötarkoitus on sitä, mitä tarvitaan, niin perusteluja ei juurikaan tarvita.
Jos tarvitsee akun, niin on valittavana 30€ vesiakku tai 150€ hitec-akku.
Molemmilla tuotteitta saavutetaan tarkoitus, eli sähköä.
Toinen sattuu vaan olemaan viisi kertaa kalliimpi ja siinä tullaan siihen perusteluun.
Jotenkin se täytyy itselle perustella, miksi se viisi kertaa kalliimpi on juuri minulle sopivampi siihen halvempan verrattuna.
Jos ostopäätöksen jälkeen alkaa empimään, niin silloin on ostokrapula.
Eli tuotteen myynti itselle ei aivan onnistunut.
-
Jassoo. Jos luit tuon aikaisemman keskustelun, saatoit havaita, että mikä tahansa akku ei tässä tapauksessa käy, koska akun fyysinen koko vs. käynnistysvirta eivät kohtaa.
En edelleenkään ymmärrä, mikä tarve on vääntää tästä jotain ökyilyä, minusta tuollainen on omituista käytöstä. Jos se lohduttaa, niin mainittakoon, että Odyssey oli koko- ja käynnistysvirtavaatimukset täyttävistä akuista halvin. Litiumiakku olisi vielä kalliimpi.
Riittänee tästä aiheesta, tämä keskustelu koskee Odyssey-akkuja, ei ostokrapulan keittiöpsykologista syväanalyysiä.
-
Odysseus lähti tilaukseen. Siinä pitäisi olla speksit kohdallaan tähän rakkineeseen.
Päivitän tätä sen verran, että nyt on Odysseuksella ajettu jonninverran, ja harharetkille ei ole ainaskaan vielä jouduttu.
Välillä, varsinkin kun kuuma kone on kaffetauon aikana hiukan jäähtynyt, saattaa jumahtaa ekalle työtahdille odottelemaan muutamaksi sekunniksi. Hiukan ujo on tuo 545 tälle kiukaalle. Mutku isompi akku ei mahdu. Toisaalta, kunhan kone pyörähtää ekan työtahdin yli, se onkin jo käynnissä.
Toistaiseksi siis positiivinen kokemus Odysseuksesta.
-
Mielenkiintoinen keskustelu, varsikin tuo loppuosa, jossa Teemu otti kantaa noihin nykyajan sometrendin mukasiin kommentteihin; kun tieto loppuu, siirryttään viisastelemaan asian vireen.
Itse olen jättänyt tämän ryhmän juuri samasta syystä.
Nyt kun piipahdin katsomassa ja kyse oli akuista, niin en malta olla esittämästä omia kokemuksiani, jotka perustuvat 6 vuoden kokemuksiin Varta- konsernin palveluksessa. Ajattelin, että ehkäpä täällä on vielä vanhan kansan porukkaa, joita kiinnostaa asiapohja.
Lyijyakku on ”keksitty” jo 150 vuotta sitten ja pysynyt toimintaperiaatteeltaan samana koko ajan. Toki markkinoilla näyttää olevan paljon ”uusia” lyijyakkuja, mutta uutuudet liittyvät vain akun rakenteellisiin seikkoihin, ei itse ydinprosessiin. Kun puhutaan lyijyakun teknillisistä ominaisuuksista, oleellisia seikkoja ovat kapasiteetti, purkauskyky ja purkaus/varauskertojen lukumäärä. Näihin kaikkiin voi vaikuttaa pääasiassa akun mekaanisilla ominaisuuksilla, kemialla ei kovin paljoa. Nuo kolme tekijää ovat akun valmistuksessa aina vastakkaisia.
Kun tiedetään, että positiivisen levyn aktiivimateriaali laajenee purkauksessa kolmikertaiseksi, on selvää, että trukkiakun keskeinen elinikätekijä on positiivisen levyssä aktiivimateriaalin irtoaminen ja putoaminen kennon pohjalle. Näin akku menettää kapasiteettiaan, siis trukki työkykyään. Siitäsyystä trukkiakkujen positvisen levyn aktiiviaine on lasikuitutaskun tai putkien sisällä. Puhelinlaitteiden ja voimalaitosten akuille taas keskeisintä on pitkäaikainen purkauskapasiteetti pienehköllä virralla. Tällöin levyjen paksuus on tärkeä tekijä. Samoin levyjen välissä oleva hapon kiertomahdollisuus (reagoinut happo muuttuu kevyemmäksi vedeksi ja nousee ylöspäin ja imee happoa tilalleen). Näin akku pystyy pitämään jännitteensä suhteellisen vakaana.
Starttiakussa taas lyhytaikaien purkausvirta kylmässä on oleellinen tekijä. Tällöin suuri levyjen pinta-ala ja positiivi-negatiivilevyjen keskinäinen etäisyys on määräävä tekijä. Starttiakussa levyt ovatkin ohuita, 1-2 mm paksuja ja levyjen keskinäinen etäisyys samaa luokkaa (erottimien paksuus).
Startatessa levyjen välissä, etenkin levyn huokosissa oleva happo reagoi startatessa. Koska levyjen väliset etottimet ovat hyvin ohuita, ei happo pääse kertämään kuten paikallisakuissa. Tämä pudottaakin nopeasti akun jännitettä ja starttivirtaa. Toisaalta hetken odottelu ”elvyttää” akkua, kun tuore elektrolyytti on hitaasti päässyt virtaamaan levyjen väliin.
Akkuteollisuus on pyrkinyt määrittämään normit joilla em mainittujen eri käyttötarkoituksiin valmistettavia akuja testataan. Starttiakuissa yleinen on CCA, cold cranking amps, eli kylmäkäynnistysvirta. Sen tarkoitus on olla yhteismitallinen vertailuarvo, ei niinkään absoluuttinen teknillinen arvo. Siis akku kestää kylmässä (määrätyssä lämpötilassa) sanotulla CCA- virralla, määrätty aika nimettyyn loppujännitteen.
Kuten sanottu, tuo CCA-arvo saadaan akkuun tekemällä levyt ja erottimet mahdollisimman ohuiksi, jolloin akkuun saadaan mahdollisimman monta levyparia. Tällöin tulee vastaan toinen kriteeri, eli elinikä. Siis akun mitoitus on aina eri tekijöiden kompromissi.
Tämä tässä, palataan taas 6 kk kuluttua.👍