VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Mopopalsta => Aiheen aloitti: Teemu Virtanen - Maaliskuu 13, 2020, 09:20:44 ap
-
2- vaihteisen hva koneessa kakkonen toimii, mutta ykkönen ei mene päälle. Ykkösen saa päälle kun kiristää vaijerin niin tiukalle kun saa, mutta kakkonen ei toimi silloin. Moottorin vaihdevipu on hitsattu ja se saattaa olla eri pituinen kuin alkuperäinen, mutta voiko se johtua siitä? Pitäisikö vaihteisto aukaista vai olisiko vika kahvassa?
-
Hei,
Jos hitsattu vaihdevipu on pitempi akseli - vaijerin kiinnitys väliltään kuin alkuperäinen, kuvaamasi vika on mahdollinen.
t, Markku
-
Komppaan markkua
-
Täytyy aloittaa sillä vivun uusimisella.
-
Jos sillä mahollisesti jatketulla vivulla on tillaa kääntyä, ni ota vaijeri irti ja käännä siitä vivusta vaikka piheillä. Jos siitä mennee päälle ja pyssyy päällä molemmat vaihteet, ei oo vika sisäpuolella. Joku tolkku voiman käytössä, ja takapyörästä vaikka laatikkoa pyörimään, että loksahtaa kohalleen, eikä väkisin.
jv
-
Flinta koneisen 2v Crescentin omistaneena tiedän että säätö siinäkin oli tarkkaa kuin se kuuluisa "krapulan parantelu alan ammattilaisilla" ja kunhan puoli kierrosta kerrallaan eteni niin lopulta löytyi kohta jossa ykkönen kuin kakkonenkin lopulta toimivat kahvasta ja taikasanana
oli ylimääräinen jousi joka veti sitä vaihdevipua siinä moottorin päällä taaksepäin niin että sai annettua vähän pelivaraa ykkösen suhteen kun kakkonen taasen ylimääräisellä jousivoimalla pysyi päällä pomppimatta pois.
Jousen toinen pää oli vivussa ja toinen muistaakeni ketjusuojan kiinnikkeessä piilossa katseilta,crescentissä moottorin suojapellit peitti vivun muutenkin.
Kuva taatusti hävitetty "tilanpuutteessa"taas fiksusti jostain kumman syystä tuosta rakettimiehen projektista missä tämän mopon kunnostusta+tarinaa tuli kertoiltua.
Tuntuu varmaan vähän tee-se-itse jutulta ja niin se onkin ja tämä viritys oli jo ex omistajan tekosia kymmenien vuosien takaa ruotsista jota ensin ihmettelin mikä ihme tuon jousen tarkoitus mutta totesin tarpeelliseksi myöhemmin,muuten vaihteet ei vaan toimineet kunnolla pomppimatta eikä kulumaa tms ainakaan silmämääräisesti ollut sisukaluissa,oli uusi vaijeri ja vaihdekahvakin ok sekä eri öljylaatujakin kokeiltiin josko ne vaikuttaisi ratkaisevasti kuten joissain tapauksissa kuulemma mahdollista sekin.
-
Moi,
Kyllä Flinta koneen vaihdevipuun kuuluu alkuperäisesti jousi siihen akselin ympärille.
Jousi vetää vaihdevipua 2-vaihteen suuntaa ja siten varmistaa 2-vaihteen päälle menon ja päällä pysymisen.
1-Vaihde taas vedetään kahvaa kääntämällä vaijerilla päälle ja kahvan lukitus pitää 1-vaiheen kohdallaan.
Flintan kytkin ja vaihdevipu ovat eri-mitaiset vaikkakin "saman"-näköiset ensi-silmäyksellä.
t, Markku
-
Selevä,kiitos tiedosta vaikka mopo onkin jo seuraavalla omistajalla niin tiedonjyvä toivottavasti siirtyy näin tarvitseville joilla tällähetkellä Flinta löytyy joko projektina tai valmiina ajopelinä sekä ihmettelee mahdollisesti vaihdemurheita.
Kovasti näytti kotikutoiselta tuo viritys enkä kuvitellutkaan tehdasjutuksi,tänäänkin siis oppi jotain eikä turhaan herätty vaan nenää kaivamaan :D
-
Menee kyllä vaihteet päälle kun vipua käsin siirtelee. Jousi viritys voisi toimia. Hihna meni eilen poikki niin täytyy samalla se vipukin tilata ennen kuin pääsee kokeilemaan.
-
Moi.
Mittasin vaihdevivun flinta koneesta on 47mm akselin keskeltä vaijeripidikkeen keskelle.
Jousi on sen aluminiisen holkin sisällä vaihdevipuakselin ympärillä.
Markku
-
Moi. Piti vielä katsoa kuvasta. Jousi joka vetää 2-vaihteen suuntaan on alumiinisen holkin alapuolella vaihteiston sisällä. Kun kokeilit vaihteita niin huomasitko että jousi vetäisi 2-vaihteen suuntaan?
-
Vetää jousi kakkos vaihteen suuntaan kyllä ja on vipu yhtä pitkä kuin alkuperäinen.. pientä heittoa saattaa olla. Saakohan jousen vaihdettua siitä yläpuolelta kun avaa sen holkin? Voisihan senkin uusia jos helposti vaihdettavissa..
-
Ei saa ulkopuolelta vaihdettua jousta. Onko vaihdekahva 1-vaijerinen Magura jollainen Flntan parina pitäisi olla.
-
Noitten vehekkeitten aikoina aika paljon katoin vierestä, ko niitä korjattiin. Puchin konneessahan on kaksvaijeri systeemi, ei jousta siellä alapäässä. Melkko tarkka senkii vaijeri oli säädöstään, varsinkin kolmevaihteisessa.
Noissa yksvaijerisissa, missä jousi vettää toiseen päin ja vaijeri toiseen päin, sitä vaijerin vetämää vaihetta pittää päällä se kahvan lukitsija, eli kytkinkahvassa oleva levy meni kahvan rungossa olevaan loveen. Niissä se mitotus oli aika monessa melko tarkka; kun kytkinvivun laakeripisteeseen kulu väljää, se kytkinvipu pääs pikkusen linksalleen, ei ennää kahvan antama liikematka riittäny molempien vaihteitten päällä pysymisseen. Kahvan saattaa saaha kotikonstein muotoiltuun tiukaks niin, että kahvan vaihdevaijerille tekemä liikematka on maksimissaan, niiko uutena. Jos se lukituslovi on kulunu, tai se loveen menevä osa, oiskohan sitä mahollisuus täyttää jollain? Siis jos kokonaista vaihdekahvaa ei löydy uutena. Myös vaijeri voi vaikuttaa asiaan. Ensinnäkkii pittää olla notkeeksi voijeltu eikä ylimääräsiä mutkia matkassa, jotta se jousi vettää varmasti sinne suuntaan perille vaihteen. Jos vaijeri on ite tehty tai joku onneton tarvike, voip ite vaijerin suojus olla liian vieteri; painuu kassaan ja hukkaa osan liikematkasta. Säätö pitäs periaatteessa tehä vaijerille niin, että kun siinä on se vaihe, minkä jousi vetää päälle, päällä, vaijerissa pittää olla aavistus löysää, tai nolla, mutta ei saa missään tapauksessa kantaa yhtään, jotta se vaihe (tässä tapauksessa siis kakkonen noiden toisten tietojen mukaan, ite en muista kummin päin nuo olivat puolen vuosisadan takaa) kestää päällä.
Kun vaijeri on niin säädetty, että kakkosella on se aavistuksenomainen löysä alapäässä, eli jousi saa kakkosen vedetyksi perille, pitää kahvan viedä ykkönen päälle niin, että myös pysyy. Jos kahvan liike ei riitä, on noilla edellämainituilla konsteilla yritettävä löytää puuttuva liike. Jos vaijeria kiristää, menee ykkönen perille, mutta silloin vaijeri jää kantamaan ja kakkonen ei ole perillä. Jos tuo kahvan liike on vajaa, parantava konsti olisi lyhentää sitä alapään vipua joku milli, jolloin sama kahvan liike tekisi siirtäjälle pidemmän liikkeen? Joko kokeillen tai geometrian kaavoja tarvii, jottei mäne lyhentämään liikaa. Ensin mittaa tarvittavan liikematkan, sitte sen mitä nyt löytyy, ja sitte vaan laskee paljonko vaijerin kiinnityspistettä pittää siirtää...
Etenkin Sachsin koneessa se rattaiden välissä oleva osa mikä vaihteet kytkee, oli varsin pehmeä, ei kai se ollut alumiinia? Väärin säädetyllä vaijerilla kun ajoi, ja vaihde silloin tällöin hyppäsi lovista seuraavaan, kuluivat kytkennän kulmat pyöreiksi , eikä siinä enää saanut vaihteita pysymään päällä vedossa. Se väliosa taisi olla kerran käännettävissä, sai kulumattomat kantit taas vetopuolen käyttöön (jos vain toinen vaihde oli hyppinyt)? Mutta ei niitä vaihteita missään sen ajan mopon koneissa tarvinnut kovin kauaa hyppyyttää, kun kytkennän vetokulmat rattaissa pyöristyivät, eikä tullu sitten kuntoon kuin uusilla rattailla.
- muistel jv; uskoo kuka tahtoo, takuuta en ohjeille anna...
-
On yksi vaijerinen kahva ja siinä kahvassakin on kulumaa joten sekin yksi syy ongelmaan.
Varastosta löysin vanhan kaksivaijerisen kahvankin.. siinä näytti olevan vaihdettava se hahlosysteemi. Saisi olla vaihdettava myös siinä yksivaijerisessakin..
-
Vielä palaan tähän asiaan, kun aikaisemmista kirjoituksistani voisi saada sen käsityksen, että vaihteita pitää päällä vain tämä vaihteen siirron systeemi. Näinhän ei ole, siirtosysteemin tarkoitus on vain viedä se vaihde varmasti perille asti. Kytkentätappien ja lovien vetopinnat ovat tuon ajan mopoissa aivan suorat, eli ei sillä kerran perille viedyllä vaihteella pitäisi olla pyrkimystä hypätä pois päältä. Käytännössä ne kuitenkin helposti hyppivät, ja nopeasti kuluttavat kytkentätappeihin pientä viistoutta. Nykyisissä moottoripyörien vaihteistoissa on rattaiden kytkentäkynsissä reilu lohenpyrstömalli, ja niissähän ei silloin, kun moottorille annetaan vetoa, oikein lähde vaihde päältä pois vaikka keppiin potkaisee, vahingossa tai tarkoituksella. Tuon lohenpystömallin jyrsintä entisajan käsikäyttöisillä jyrsimillä oli vain jonkin verran työläämpi toteuttaa kuin suoran tapin, mutta nykyisillä numeerisesti ohjatuilla on kyse vain kerran tehdystä ohjelman pätkästä. Luulisin, ei minulla koneistamisesta omakohtaista kokemusta ole.
Jaakko