VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Martti Korhonen - Helmikuu 13, 2020, 18:32:32 ip
-
IC:n syttyvika tuntuu olevan tiukassa. Oikean puoleinen sylinteri siis pimenee välillä. Ostin pyörän viime kesänä ja oikea sylinteri ei käynyt. Sain sen pelaamaan putsailemalla paikkoja, mutta siinä ilmaantui vielä harvakseltaan pientä pätkimistä. Etenkin ajovalo päällä ajaessa se hiljeni välillä, mutta parkkivalolla alkoi taas käydä. Pitkälle toista tuhatta sillä kuitenkin ajoi käytännössä ongelmitta. Toissa viikolla alkoi kuitenkin parkkivalolla ja valottakin nykiä. Pian sen jälkeen oikea sylinteri hiljeni lähes kokonaan. Välillä sytyttelee vähän, välillä toimii melkein täydellisesti. Lataa hyvin, n. 7,5 volttia kun kaasua vääntää. Nyt olen:
-Kokeillut kolmella eri konkalla, useammalla puolalla, lukuisilla tulpilla. Myös varmasti toimivilla vasemman sylinterin palikoilla.
-Putsannut kaikki liitokset
-Vetänyt uuden piuhan kärjiltä puolalle
-Vaihtanut kärjet
-Ladannut akun ulkoisella laturilla
-Säätänyt jännitteensäätäjältä latausta
-Putsannut kommutaattorin
-Vaihtanut laturin puoleisen stefan
Kun kärkiä aukoo ruuvarilla virrat päällä niin kipinä tulee epäsäännöllisesti. Välillä hyvä, vahva, välillä ei lainkaan. Silloin kun ei tule niin kärkien välissä väläyttää punertavan kipinän. Kun pyörä oli ulkoisessa akkulaturissa niin kipinöi oikein hienosti. Sen jälkeen otin akkulaturin pois ja polkaisin. Hyvin kävi. Arvelin, että ehkäpä latausta nostamalla ja akun täyteen lataamalla korjaantuu. Parin tunnin latauksen jälkeen laitoin akun pyörään. Ei toiminut enää.
Raotin sylinteriä syksymmällä ja ihan kivalta vaikutti.
Ei ole imuvuotoja, nekin katsoin tarkkaan kuntoon. Ja kipinästä tässä on selvästi kyse.
Vasen sylinteri pelaa erinomaisesti.
Onko ajatuksia?
P.S. tiedän mikä on Vape. Toisessa pyörässä on ja pirun hyvin pelaa. Tähän en kuitenkaan laita, koska haluan opetella nuo alkuperäiset.
-
Moi Martti,
Joitain ajatuksia tuohon:
1. Kytke volttimittari puolan + puolelle ja tsekkaa että onko virransyötössä jossain jännitehäviö silloin kun tuo temppuilu alkaa.
2 Ookko kokeillut toisella tulpanjohdolla?
3. Ookko kokeillut toisella tulpanhatulla?
//Frank
-
On kokeiltu eri tulpan johdolla ja -hatulla.
Voi olla, että huomenna vedän niin yksinkertaiset sähköt kuin vain voi ja rupean siitä miettimään. Mutta pitää mittailla tuosta plussasta ensteks. Sitä en ole nimittäin tehnyt.
-
Moi,
Olisiko sähkön tasasuuntauksessa häikkää?
Tuo akkulaturissa kiinni ollen toimiminen ehkä viittaa ongelman juurille?
Tämä vain oma päätelmäni!
t, Markku
-
Mittasin nitä tulee puolalle saakka. virrat päälle laitettuna nelisen volttia, akkulaturissa kiinni ollessa noin viisi. Matkalle sitä siis jää. Ei kait siinä, nyt vaan selvittelemään mihin.
-
Virtalukolta löytyi laitettavaa ja sain sen myötä paremmin virtaa puolalle. Nyt tuntuu pelaavan.
Olisihan tuon voinut nopeamminkin hoksata tehdä, mutta kun toisessa pyörässä olevat Vapen vehkeet on pelanneet niin mahottoman hyvin, ettei ole tällaisia perusasioitakaan päässyt oppimaan! Toisin sanoen kehno harrasteväline.
-
...ja ennen aikojani iloitsin. Ei se oikein vieläkään. Alkuun kävi hyvin, sitten alkoi vähän pätkiä ja sitten enemmän. Mutta parempi kuin aamulla.
Säädin latauksen 7,4-7,5 tuntumaan ilman valoja.
-
Varmaan olet tulpat vaihtanu....ja vielä keskenäänkin
-
Ettei vain iloitsemisen tuomitseminen ennenaikaiseksi olisi ollut harkitsematonta. Vaikka aluksi vielä nykikin niin kävin kuitenkin vähän ajelemassa. Hyvin toimi. Niin hyvin, että saatan jopa huomenna ajella sillä töihin.
-
Oliko virtalukossa pohjalla olevat kärjet, jotka avain painaa kiinni kunnossa ja onko avaimen kyljessä olevissa urissa vielä syvyyttä. Minulla nämä virtalukon kärjet aiheutti epämääräisiä käyntihäiriöitä ja kulunut avain pahensi tilannetta. Puhdistin kärjet ja taivutin niitä siten, että kontaktipinnat osuvat paremmin vastakkain. Lisäksi viilasin moottorisahan teräketjuviilalla avaimen lovia syvemmiksi. Nämä paransivat tilannetta huomattavasti.
Virtalukon kytkentäruuvien ja johdinliuskojen niitatut liitokset voivat myös olla löystyneet. Niitä voi ehkä onnistua kiristämään varovasti vasaroimalla. Monet nykyisin myynnissä olevat uudet virtalukot on aika huonolaatuisia. Uralin virtalukkoja on myös saatavilla, mutta niiden kytkentä on erilainen kuin IC:n lukossa.
-
Putsailin ja varmistin tuon lipareen eilen. Muutenkin katsoin että virtalukolla on kontaktit kunnossa. Ja hienosti toimi eilen kun kävin ajelemassa. Ei kertaakaan jättänyt tahtia välistä.
Tänään polkaisin käyntiin niin taas pätki ja runsaasti. Ajelin Saabilla töihin. Ei ole aina helppoa olla iloinen IC-mies.
-
Moro
Jaa Saabilla räntäsateessa kunnei ne toimineet Pirkkalassakaan pari viikkoa sitten :D
-
Moro
Jaa Saabilla räntäsateessa kunnei ne toimineet Pirkkalassakaan pari viikkoa sitten :D
Aivan en nyt ymmärrä, mutta reilun pari viikkoa sitten ajelin IC:llä ränsateessa ensin Mouhijärveltä Tampereelle ja sitten Tampereen ja Kangasalan väliä kohtalaisella menestyksellä. Arvelin pätkimisen ehkä johtuvan kosteudesta. 2.2., eli kaksi viikkoa sitten sunnuntaina alkoi sitten edetä jo niin huonosti, että jäi pyörä telakalle ja Saab varalle! (Oli se Saabkin jo yhtenä päivänä tien varressa pelti auki.)
Menee vuoden tärkein ajokausi hukkaan kun ei pyörä pelaa! Ehkä kuitenkin se lyhin eli kesäkausi menee hyvin.
-
Moro
Olen tossa kavereiden kuullut heittävän herjaa saabisteille asiasta kun Pirkkalassa testailevat noita hävittäjiä ja joutuivat pitämään räntäsateen takia taukoa kun Viggenit eivät toimineet räntäsateesa no ei se ihan niin ollut mutta kuitenkin voi herjana autoonkin rinnastaa.
-
No nyt mää tajusin. Mietin jo, että oletko sattunut ajamaan perässä ja tunnistamaan silloin kun Saab sammui liikenneympyrässä räntäsateessa Pirkkalassa. Mutta se oli viime vuoden puolta.
-
Aamulla pätki runsaasti, töistä tullessa ei enää edes luvannut oikean puoleinen sylinteri.
puuhastelin ja totesin, että puola se taisi kuitenkin olla, se vikaä. Puolat keskenään vaihtaen vaihtui toimiva sylinterikin. Kokeilin aiemmin vaihtamalla kärjiltä puolille lähtevien piuhojen paikat ja sen lisäksi tulpanjohtojen myös. Ainakin kuvittelin tällöin, ettei ongelmasylinteri vaihtanut puoltaan. Nyt kuitenkin ähelsin puolia puolelta toiselle ja totesin, että aina puolaa vaihtaessa myös toimiva sylinteri vaihtuu. Ja näköjään hyllyssä olleet kaksi varapuolaakin ovat rikki.
Vaan nyt luulisi selvinneen. Sitten vaan uutta palikkaa hankkimaan ja yksi varoiksi kesän retkille.
-
Pohjattomaan suosilmäkkeeseen koko rytö.
Tässä on sitä todellista ja puhdasta harrastamisen henkeä!
-
Tottahan se on tuo Vehniäisen tokaisu; ei niillä jaavoilla ja iiseillä mitään tee. Ja monta on niitä sinne pohjattomaan suonsilmäkkeeseen polettukin, toimimattomina. Aika monta siksi, että on ollut jossain löysä tai hapettunut liitos, ehkä muutamassa ollut yksi viallinen komponenttikin syttyjärjestelmässä...
Siinä järjestelmässä - siis sytty - on akku virtalähteenä, ensiövirta menee akulta puolan kautta katkojalle, sen rinnalla on kondensaattori. Puolassa on myös toisiokäämi. Jos kaikki kolme komponenttia ovat kunnossa (puola, kondensaattori, kärjet), kytkennät oikein, kaikki kosketukset kunnossa, ei maavuotoja, tarpeelliset maadoitukset kunnossa, niin se ei voi olla toimimatta. Niin yksinkertaista se on. Siinä ei ole yhtäkään taikaan perustuvaa osaa, eikä mitään mystistä. Vain tekniikkaa, joka joko on kunnossa tai ei ole. Ja kun se on kunnossa, se toimii.
Ja kaksisylinterisessä, missä toinen sylinteri toimii ja toinen ei, sen voi testata juuri niin, että vaihtaa komponentti kerrallaan puolelta toiselle. Vain yksi komponentti kerrallaan, eli pää kylmänä, harkinta kunnossa, ei panikoi eikä hökellä, käyttää järkeä. Vika löytyy. Niin yksinkertaista se on. Liitospintoja on useita, huonot kontaktit voivat välillä toimia ja välillä ei. Samoin maavuodot. Niissä ei ole oikein muuta konstia kuin käydä kaikki läpi ja ainakin kahteen kertaan joka ainut. Irrottaa, puhdistaa, kiinnittää, varmistaa.
Jos ei jaksa, voi polkea suohon. Ostaa uuden auton ja vaihtaa sen taas uuteen ennen takuuajan loppua, ei palele, ei kastu, ei tarvi vaivata päätään. Valintakysymys.
Riippumatta siitä, miten itse toimin, Martille nostan taas kerran hattua korkealle! Jatka valitsemallasi tiellä!
Jaakko
-
Vielä kertauksena sähkökomponenttien testaaminen ilman sähköteknistä osaamista ja testereitä:
- katkojat silmillä; sileät kosketinpinnat, varmasti eristetty vasara ja alasin toisistaan siinä keinuakselilla (bakeliittirikat ja puslat oikeissa paikoissa), ei öljytippaa (alemmalla) kärjellä
- kondensaattorin vika näkyy koneen käydessä katkojan kärkivälissä loimottavana kipinänä ja kuuluu räkivänä käyntinä
- puola; kipinä vapaassa ilmassa pitää olla enemmän kuin viisi milliä, naksahtava, sininen, lähes näkymätön kipinä on hyvä, keltainen, punainen ja leimahtava on huono. Puolat ovat harvoin aivan samanlaiset, ja puola on kertoja, se kertoo ensiöjännitteen kipinän tuottavaksi toisiojännitteeksi. Jos ensiöjännite putoaa (huono akku tai vajaa lataus), putoaa useimmiten toinen sylinteri aikaisemmin pois kuin toinen. Jos naksahdus kuuluu jossain, mutta tulpassa ei ole kipinää, on maavuoto toisiojännitepuolella, eli tulpan johdossa (usein läpivientien kohdalla) tai hatussa.
Ugh...
-
Ja vielä sen puolan toimimisesta. Puolan läpi siis kulkee ensiövirta, joka varastoi sisällä olevaan magneettiseen rautasydämeen magneettivuon. Kun tuo läpikulkeva ensiövirta katkaistaan (katkojan aukaisulla), se magneettisuus synnyttää puolan toisiojännitekäämiin korkeajännitteen, joka purkautuu kipinänä tulpassa. Korkeajännitteen suuruus riippuu ensiöjännitteen määrästä, ja siitä suoralla kertoimella sen toisiojännitekäämin kierroksista sen rautasydämen ympäri. Se toisiokäämi on sitä ohutta kuparilankaa, joka on ensin kastettu eristelakkaan ja sitten kääritty tuhansia kierroksia. Kun se eristelakka kuumenee ja jäähtyy ja tärisee koneen käydessä, eristelakka murtuu, ja jos lankojen välille syntyy kosketus, virta oikaisee ja jännite putoaa siinä suhteessa, kuinka monta kierrosta jäi käymättä. Kun jännite putoaa tarpeeksi, ei kipinä enää jaksa hypätä tulpassa. Tuossa on usein sellainen ilmiö, että oikaisua ei tapahdu kun puola on kylmä, mutta kun puola lämpenee, lanka laajenee ja kosketus naapuriin syntyy. Eli jos kone lähtee käyntiin kylmänä ja toimii, mutta lämmettyään ensin pätkii ja sitten sammuu, se voi viitata puolan vikaan. Tai jostain syystä tippuvaan akkujännitteeseen, mikä tekee samat oireet.
Ugh ugh...
PS. Sähköstä enemmän ymmärtävät voivat korjata tekstiä, oireet ja seuraukset oletan kokemuksieni mukaan paikkansa pitäviksi?
-
Siinä olikin taas Jaakolta hyvää, selkeää näkökulmaa asiaan.
Tätä laitellessa on kyllä saanut kelvon alkeiskurssin kärjellisestä sytytyksestä ja juuri tuosta tarkkuudesta, ettei niitä oikosulkuja jää mihinkään. IC:ssäkin on varsin helppoa epähuomiossa kiristää liitin siten, että plussa ja maa löytävät yhteiselämän ennen aikojaan. Edelleen mietityttää tuo aiempi puolien vaihtokokeiluni. Siinä on saattanut tapahtua juuri jokin tällainen erhe, ja se vikapuola on sattunut juuri silloin toimimaan. Tästä taas on jäänyt käsitys, että puolan vaihto ei ole vaikuttanut.
Vaan nyt se vika uskoakseni on löytynyt. Niin selkeästi se vaihtoi sylinteriltä toiselle puolaa vaihtaessa, ettei asia tällä haavaa epäilytä lainkaan.
Ja tulipahan samalla putsailtua, mittailtua ja laiteltua sähköt paremmaksi. Mittarin mukaan jännite löytää nyt entistä paremmin tiensä puolille, kun ennen osa jäi notkumaan virtalukon tuntumiin.
Harmi vaan en illalla ehtinyt enää Motonetiin uutta hakemaan, joutuu autolla ajelemaan töihin!
-
Moi!
Kannattako samantien laittaa molemmat puolat johtoineen uusiksi-
ei kai ne ihmeitä edes maksa? Motonetissa siis on myös
6 voltin puolia?
t. Markku
-
Nyt pelaa. Hyvin käy eikä ajovalojen päällä pito vaikuta käyntiin tyhjäkäynnilläkään. Arvelen, että puolassa oli pientä häikkää, joka paheni ajan kuluessa. Liitosten putsaukset ja latauksen nosto antoivat vähän lisää evästä ja hetken taas toimi hiukan paremmin.
Nyt kunniakierros ja juhlakalja. Tiistaina IC:llä tönölle muutamaksi päiväksi kirjoitushommiin. Luotto on nyt kova!
-
Moi!
Kannattako samantien laittaa molemmat puolat johtoineen uusiksi-
ei kai ne ihmeitä edes maksa? Motonetissa siis on myös
6 voltin puolia?
t. Markku
19,90 Motonetis
(https://asset.motonet.fi/img/1/101009/300/101009.jpg)
-
Juuri Motonetistä siihen puolan hain.
-
Ural/Dnepr harrastajat kans yleensä noituu näiden alkuperäiset Neukku sähköt "alimpaan kerrokseen". Jotku on viritelleet auton vaihtovirtalaturi virityksiä koneen kylkeen, kun ei vaan sähkö riitä.
Eipä toimineet sähköt tässä minun vm. 1960 Irbitiläisessäkään, kun sen ostin. Lataus esim. toimi silloin, kun latausvalo paloi, yms. ihmeellistä. Tutkin tämän pyörän sähköjä ja totesin, että siinä on johtoa varmasti joka vuosikymmeneltä. Oli kangasjohtoa, muovijohtoa, kumikaapelia ja lukemattomia sokeripala liitoksi niiden välillä. Tempaisin ihan kaikki johdot pois! Rakentelin kokonaan uuden johtosarjan, ja alkuperäisestä poiketen vielä lisä maadoituksella. Nyt menee siis 4mm2 maajohto katkeamattomana akulta runkoon(säätimen kuoreen), ja siitä vielä laturiin perään. Samoin menee 4mm2 + johto laturilta säätimelle ja siitä katkeamattomana akulle ja virtalukolle. Muut johdot on 1,5mm2 poikkipinta-alaa. Virtalukon käytin myös pöydällä muttereina. Puhalsin virtalukon osat kevyesti lasikuulalla. Juotin kaikki niittaus liitokset vielä tinalla kiinni, osa olikin tosi löysiä. Ikinä ei ole enää ollut ongelmia sähköjen kanssa tuon remontin jälkeen, vaikka on alkuperäinen CCCP tasavirtalaturi(+VAPE säädin) ja hehkulamppu valot.
Pahimmillaan tämä on toiminut muutaman viikon akulla, jossa oli yksi kenno sökö, eli jännite tipahti hetkessä 4v lukemaan. Tuo 4v näköjään riittää kuitenkin sytytykseen 6v systeemissä. Kun pyörän sai käyntiin, laturi piti jännitteen ajaessa 7v tietämillä.
Näissä on tosiaan niin yksinkertaiset sähköt, että ne ei voi olla toimimatta, jos kaikki komponentit on kunnossa.
-
Vielä on miulla mielipide noista maadotuksista. Tuon ajan vehettimissä - ainakin jaavassa - luotetaan raudasta tehdyn laitteen kulettavan maata ihan itekseen. Moottorin ja rungon välillä, lampuista akun maanapaan, ja niin edelleen. Esimerkiksi etulampusta se tullee takasin ohjauslaakerin - ainakin jossain tapauksessa vaseliinilla voijellun - kautta. Ja puolet valolle tarkotetusta jännitteestä häviää (osa jo valokatkasijan kosketuspinnoilla) siellä ohjauslaakerin rasvattujen kuulien pinnoilla...
Miun mielestä niihin väleihin kanssa maadotukset johdoilla - siis moottorin ja rungon välille (ei ala mystiset sähkö-ongelmat kun moottorin pultit tärisee löysiksi), lampulta rungolle, takavalolta rungolle. Ja rungolle tarkottaa mielellään yhtä pistettä, mihin myös akun maajohto tulee. Niiko Tatu just todisti. En väitä, että ne itä-sähköt ois ongelmattomat, mutta ne ongelmat ei ole suunnittelussa, ne on huonossa toteutuksessa, mikä on ihan kotikonstein korjattavissa.
Luulen, en tiijä. Tatu tietää, eikä luule. Tai on miullakin kokemuksena 61-mallin kolmepuolikkaalla Jawalla ajettuna 32 000 km, ite entisöidyllä, vuosvälillä 1996 - 2004. Se käynnisty painamalla kädellä käynnistyspolin alas, muistaakseni. Ja melko usein vei tai toi perille asti. Oli siinäkin jollain reissuilla joku ongelma, mutta kaikki ne johtu entisöijän oikaisuista, huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä; jotain paikkaa ei oltu katottu riittävällä huolellisuuvella kunnostuksessa. Ostin siihenkin kyllä Vapet, ja vielä oikein 12-volttiset. Laitoin ne tallin hyllylle Jawan silmien etteen uhkakuvaks; se ei uskaltanu sen jälkeen pätkiä yhtään. Kun hukkasin Jawan, möin ne siihen asti hyllyllä huilanneet Vapet etteenpäin.
Jaakko
-
Minulla temppuili Jawa omilla virtavehkeillä juuri huonon akun maadoituksen takia. Näinkin viisas mies
en huomioinut että pari tähtiprikkaa maakaapeliliittimen ja rungon välillä auttaa huomattavasti. Pätki aina valot
päällä mutta ilman valoja toimi jotenkuten ennen korjausta. Ohjauslaakeri kannattaa ohittaa myös maajohdolla.
Sähkö syö metallia. Sama takavalon rungolle kannattaa laittaa se kolmas johto ja maadoittaa runkoon.
-
Pitääpäs nuo maadoitukset katsoa hyväksi.
Ajatus on saada tästä ajopyörä arkiajoon, lähitienoiden koluamiseen ja mahdollisesti vähän pidempäänkin reissaamiseen. Luotettavuus on tietysti tässä olennainen seikka. Pyörä on kokonaisuudessaan hyvässä ja suhteellisen siistissä alkuperäiskunnossa, siihen on lisätty vain Jawan latausmittari ja sen ohessa oleva päävirtakytkin. Nämäkin ohitettavissa käden käänteessä jos ongelmaa niissä ilmenee. Toisin sanoen johdotukset ovat pääosin hyväkuntoiset alkuperäiset ilman mitään paukkulankoja. Ne on nyt putsattu ja käyty tarkkaan läpi. Seuraavaksi sitten nuo maadoitukset parannukset.
Olen vakuuttunut siitä, että alkuperäissähköillä on aivan mahdollista pärjätä kun ne huoltaa kuntoon ja harrastelee kevyttä ylläpitotyötä silloin tällöin. IC oli aikanaan erittäin käytetty pyörä Suomen, Neuvostoliiton ja monen Itä-Euroopan valtion syrjäseuduilla. Sähkölaitteille ei ollut saatavilla 2000-luvun korvikkeita, ja valtaosa omistajista pärjäsi alkuperäisillä laitteilla. Toiset paremmin, toiset huonommin. On selvä asia, että nämä ovat vaatineet ylläpitoa, ja toisilla on siihen hommaan enemmän halukkuutta ja kärsivällisyyttä. Tulkkasin jotain vanhoja neuvostoliittolaisia prätkäalan artikkeleita käännöskoneen kanssa, ja siellä oli Jawan ja IC:n kaksisylinteristen vertailu. Artikkelissa todettiin, että Jawan moottori on monella tapaa parempi, mutta sitä ei suositeltu maaseudun kulkupeliksi. Syy oli monimutkaisemmassa rakenteessa. IC:n kerrottiin olevan remontoitavissa yksinkertaisemmilla työkaluilla, joka puoltaa käyttöä huoltoverkoston ulkopuolella.
Se, mikä näiden kanssa päti puoli vuosisataa sitten pätee edelleen. Alkuperäisvehkeet on käyttökelpoisia jos ne vaan ovat hyvä- tai korjauskuntoisina tähän päivään säilyneet. Ja samoin on tuon huollonkin suhteen. Kuten ennenkin, ne vaativat tiettyä paneutumista, jotta niiden sielunelämän ja sudenkuopat ymmärtää. Nykyään vaan on se vaihtoehto olemassa. Moderni sytytys- ja latausjärjestelmä on helppohoitoisempi, luotettavampi ja monessa mielessä parempi. Siinäkin on toki sudenkuoppansa. Huollettavuus tien päällä on huonompi, mutta toisaalta sitä huollon tarvetta ei välttämättä tule jos paikat pitää puhtaana ja piuhat ehjänä. Minulla on toisessa IC:ssä Vapen systeemi ja olen ollut oikein tyytyväinen. Aina on pelannut niin kuin pitää. Ostin sen aikanaan kun pyörässä oli niin paljon muutakin laitettavaa, eikä näistä vehkeistä tajunnut mitään. Saipahan sähköpuolen kerralla kuntoon ja luotettavaksi ja pystyi keskittymään muihin lukuisiin ongelmakohtiin.
Vaan nyt kun on jo vähän näiden koneiden tavoille oppinut ja tämä kaksisylinterinen on hyvässä alkuperäiskunnossa ja minulle ensimmäiseltä omistajalta tässä kunnossa siirtynyt, niin otin tavoitteeksi opetella elämään alkuperäisten sähköjen kanssa. Myönnettävä on, että osittain on kyse myös vastarannan kiiskiydestä. En halua laittaa kärjetöntä osin siksikään, että se tuntuu olevan tällä haavaa automaattivastaus kaikkiin IC:n sähköongelmiin.
Toki alkuperäiset virtalaitteet vaativat vähän vaivaa ja alku on ollut jossain määrin karikkoinen, mutta usein tekemisen mielekkyys ja palkitsevuus löytyy juuri vaivan kautta saavutetun voiton kautta. Kun pyörä käynnistyi eilen keveästi ensimmäisellä polkaisulla ja kummallakin sylinterillä, oli sen ompelukonemaisen siisti ja tasainen tyhjäkäynti erikoisen kaunista korvalle. Huomattavasti kauniimpaa kuin sama ääni ennen sitä edeltänyttä kolmen viikon sähkörevohkaa. Vaan sitähän se harrastustoiminta on - nimittäin kiertotien kautta maaliin saapumista. Jollekin keskikokoiselle vuorelle pääsisi kätevästi helikopterilla, eikä juokseminen ole missään nimessä nopein tai vaivattomin tapa suorittaa sadan metrin matkaa. Samoin se on prätkähommissa. Ajaminen paikasta toiseen mahdollisimman suurella luotettavuudella ei ole ainoa harrasteen anti, vaan vain yksi niistä monista asioista, joilla näiden ropaaminen elämää sulostaa.
-
Moro!
Martilla on oikea asenne. Oikeaa veteraanimotoristimeininkiä!
Ja onhan nuo Issikan sähköt niin ansiokkaasti sakemannilta kopioitua
perustekniikkaa,että toimiihan ne,kun vaan nuo karvat ovat ojennuksessa.
Oman kokemuksen mukaan suurin ongelma on yleensä itäpyörissä ollut
latauksessa-ja siinä erityisesti säätimessä...joka on alkanut sellaisista
säätöyrityksistä,joissa on enemmän intoa kuin taitoa.
Saa sen laturin jopa käämeistään savuamaan,jos oikein innolla ruuvaa...
Latauksen loppuessa loppuu yleensä kohta myös käyminen-joten laturiamme vaalikaamme
ja hellikäämme! :laugh:
t. Markku
-
... ja minä se jo menin siihen säätimeen koskemaan...
Vaan mittailin eilen ja lataili maksimissaan 7,5 volttia akulta mitattuna. Pitää tarkkailla asiaa. Hyllyssä löytyy pari ylimääräistä säädintö, ja pitäisi olla ihan ehjiä. Pidemmälle reissulle sitten mukaan vaihtokappale!
-
Olet kosketellut epäilemättä osaavasti!
Ennen noita ruuvattiin korvakuulolla-ja vasta sininen
savu kertoi,että olisi jo kannattanut aiemmin hellittää niistä
ruuveista... :laugh:
Varasäädin työkalulootassa ei ole ollenkaan pöljä ratkaisu.
t. Markku