VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: tuomo jylha - Lokakuu 19, 2019, 14:34:27 ip
-
Onkos kokemusta forte turbo diesel cleaner käsittelystä?
Ilmeisesti erg osittain tukossa, tai muuten vaan loppunsa edellä. Laiskuus, tuo perisynti laittaisi ensin kokeilemaan tuota forte käsittelyä, että jos sillä saisi putsattua erg:n. Että onko ko. aine huuhaata vai toimiiko? Vai alkaako tässä putsaamaan manuaalisesti sitä venttiiliä, vai uusiiko ihan suosiolla koko p...skan. Alakierrosten vääntö häviää välillä ja satunnaisesti kokonaan.
Vika on satunnaista, eikä oireet ole jatkuvia, eli vähän viittaisi karstottumiseen. Kun järjestelmän itsepuhdistus autossa alkaa automaattisesti toimimaan, niin autokin toimii kunnolla myös sen ajan kun se itsepuhdistus on päällä. Puhdistuksen aikana se sytyttää hehkut päälle kesken ajon, ja auto toimii huomattavasti paremmin sen puhdistuksen ajan. Ei vaan näytä riittävän tuo automaattinen puhdistus, ja se tarviis vähän topakampaa puhdistusta, tai koko venttiilin uusimista.
Jos se forte käsittely auttaisi, niin paljon vähemmillä kouran paskaamisella siitä selviäis. :-[ Litku tankkiin ja homma ok?
-
Kyllä tuossa kesällä yksi ukko kertoi
Fortea kokeilleensa-ja väittipä,että
käynti parani oikein reilusti.
Joten kannattanee kokeilla tuota konstia ennen raskaampia
toimia...eihän tuo edes kauhisti mahda maksaakaan?
t. Markku
-
No eihän se maksa, ja työmäärä jäisi huomattavasti pienemmäksi. Ei muuta kuin litku tankkiin ja kovaa ajoa, jos aine toimii?
Tuossa on aika perkaaminen ennenko se venttiili on kourassa. Ja vielä vähempi huvittaisi tehdä sitä irrottamista kahteen kertaan, jos lopulta pitää uusia koko venttiili. Uusi erg on n 200€.
-
Jos oikein kovasti uskoo, että desilitra kerosiinia tankissa ratkaisee ongelmat, niin mikäs siinä... EGR ei puhdistu, kuin mekaanisesti puhdistamalla.
Alakierrosten vääntö voi hävitä myös jumittavan turbon säätösiivikön vuoksi. Turbo-ongelmat saattavat johtua myös siivikön kellolle alipainetta annostelevan ohjausventtiilin jumittamisesta.
-
itse irroitin EGR venttiilin TDI Octaviasta ja laitoin sen pariksi päiväksi vahvaan Pineline kylpyyn. Ei tarvinnut kuin huuhdella ja joitakin kohtia pikkasen raaputella.
-
Moi,
Joo, ei mikään polttoaineen lisäaine taida auttaa jos EGR venttiili jumii.
Venttiili irti ja noen puhdistus, tai venttiilin vaihto jos siinä on jotain varsinaista vikaa.
Akan Saabissa alkoi moottorin vikavalo palaa ja ilmoitti viaksi EGR säädön. Käytin viime viikonloppuna tuon venttiilin irti. Oli jäänyt venttiili jumiin, eikä jousi jaksanut sulkea sitä. Rapasin noet pois ja pesin puhtaaksi ja taas pelittää.
Onneksi tuossa 1,9 dieselissä tuo on hyvällä paikalla, joten oisko koko operaatioon mennyt tunti, kun käytin samalla imusarjasta kaasuläppäkotelon irti ja kaavein myös sieltä noet pois.
//Frank
-
En tosiaan tiedä,auttaako nuo litkut karstaiseen
ERG-venttiiliin.
Mutta suuttimiin on jotain vaikutusta havaittu-ja erään
Hondan motukan kaásarien nikotteluun pari..kolme tankillista lisäaineella
terästettynä oli oikeinkin parantava vaikutus-mutta se oli tietenkin
pensa-aineistus siinä Hondassa.
t. Markku
-
Joo, esim. tuossa mun virka-Kübelwagenissa (common rail diesel) oli välillä käyntihäiriöitä (luultavasti suutin takkuili), laittoivat huollossa testimielessä pienen purkin jotain Volkkarin omaa myrkkyä pikku purkillisen tankkiin ja ongelma korjaantui sillä.
Epäilys oli että nuo biolitkut mitä nykyään sotketaan naftan joukkoon oli syyllinen tuohon ongelmaan aiheuttamalla kerrostumaa suuttimiin.
-
Öljykattilan nuohousneste on oivallinen aine karstoittuneen EGR venttiilin osien puhdistukseen. Osat kannattaa lämmittää mahdollisimman kuumassa vanavedessä ja kastella ne sen jälkeen nuohousnesteellä. Nokinarsta pehmiää ja lähtee lämpimällä vedellä huuhtelemalla ja kevyesti harjaamalla. Jos venttiili on solenoidityyppisellä toimilaitteella, tämä solenoidi voi myös olla Juuttunut liikkumattomaksi. Fiatin vanhemmissa dieseleissä (Fiat, Alfa Romeo, Opel, Saab) käytetyn solenoidin saa purettua ja juuttuneen plungerin voi kopistella tuurnalla ulos kelan sisältä, kun poraa varovasti pienen reiän solenoidin kuoren umpinaiseen päähän. Osat on helppo puhdistaa irrallaan. Solenoidin pään reiän voi tukkia esim silikonilla operaation jälkeen. Netistä löytyy tästä aiheesta ohjeita lähes jokaiseen dieselautoon.
-
Sitä mekaanista puhdistamista ajattelin ensin, kun vika viittaa just erg:n. Ahtopaineet nousee, mutta laskee jotenkin läpi? Lueskelin netistä että tuon forten pitäis liottaa ne paskat irti, myös erg:stä? No toimiiko, eipä ole omaa kokemusta. Tietysti forte myyjien mielestä se toimii aina. Niinku kaikki muutkin litkut mitä myydään.
Auton asentaja kaverini ehdotti myöskin tuota venttiilin irrallaan putsausta. Ja samalla näkee missä kunnossa se venttiili lautanen on, että tarviiko vaihtaa koko toosa.
Eihän se ole rakenteeltaan kummoinen värkki putsattavaksi, mutta sen irrotuksen kanssa joutuu vähän enempi töihin. Sen pystyy kuulema putsaamaan ihan bräkliinillä, löpöllä ja tiskiharjalla. Muutaman minuutin homma, se irtoventtiilin putsaus. Kuulema.
Kieltämättä tuo on nyt vähän paskamainen ajella kun välillä vääntö häviää alle 2000 rpm ihan tyystin. Ennen se jumitti vain silloin tällöin ja harvakseltaan, mutta nyt se on alkanut oireileen jo liian usein. Kylmenevä keli taitaa vaikuttaa asiaan?
Jotain tarttis tehrä. Huomisen askartelua, jos luoja suo ja inspiraatiota piisaa? P...rkl kun noissa on tuota suojamuovia ja letkuputkihässäkkää koko moottoritila täys.
-
Kyllä siitä autosta tulee laiska jos tuo EGR-venttiili vuotaa, imuilman happipitoisuus laskee, kun pakokaasujen joiden pitäisi pyöritellä ahdinta karkaa suoraan imusarjaan.
//Frank
-
Meillä on tuolla sateessa ikivanha volkkarin nelikko, jossa taitaa olla kaikki juuttuvasiipisen viat, mutta aina se kotiin tuo. Otetaan aina huonolla lumikelillä käyttöön. Palava öljy siinä haisoo. jostain tiputtaa pakosarjalle. Jos on pitkä ylämäki kiivettävänä, niin ensin mennään kamalaa kyytiä, sitten turpo nakkaa rätin kehhään ja hätintuskin päästään mäelle. Siellä onkin parasta etsiä linja-auton pysäkkimerkki ja tuupata vokkelo sen juureen huilaamaan. Kusitauon jälkeen jatketaan taas. Aina se tuo kotiin ja viritetty neliveto on turvallisen tuntuinen kelillä millä tahansa.Johon nokassa valittaa yliahtamista. Ei olla vielä, usean vuojen yhteiselon jälkeen alettu vikkaa etsimään. Miksi, kun pääsääntöisesti toimii. Uuvessa autossahan tuollaista vikaa ei kaikki pitkään katso.
-
No niin. Ajoin sitten ooppelin talliin ja räpläsin erg:n irti. Olipas sen erg:n muutama kiinnikeruuvi perin v...ttumaisessa paikassa. Tukossahan se oli, eikä sen lautaset menneet enää kiinni, ja niihin jäi n. 1-2 mm rako. Samoten ne reiät oli melko tukossa imu- että pakosarjaan päin. Että ei varmasti ole enää ahtopaineet nousseet niihin lukemiin mihin pitäisi. Karstottunut pikkuhiljaa, niin eihän sitä ole tässä yhteisten vuosien varrella huomannut enneko nyt kun alkoi vedot hyytymään ihan tosissaan.
Isoimmat karstat pois ruuvimeisselillä rapsutellen, ja loput sitten bräkliinillä ja löpöllä. No nyt menee lautaset kiinni, ja imu/pakopään reiät on rassattu auki. Koko hoito kiiltää kuin …. Imuroin vielä ne kanavat puhtaaksi ettei karstamoskaa jäänyt niihin sarjoihin.
Ja siitä karstan kovuudesta päätellen voin sanoa jo ihan saman tein, ja ilman sen forte litkun testaamista, että ei tasan tarkkaan olisi irronnut millään polttoaineen lisäaineella. Piste. Ja olen tästä asiasta enempi kuin täysin varma. Oli se niin tiukkaa ja kovaksi kittaantunutta mälliä.
Auto on nyt kasassa. Tulihan siinä homman lomassa kaadettua Koff merkkistä liotinta myös omaan imusarjaan, ja Tapiolla vielä ne loput pölyt pois. Koff/Tapio käsittely. Eli testi- ja koeajo jää huomiseksi. :P
Tiiä tuosta vaikka alkoi nyt pelittään?
-
Ei tainnut Tuomiolla olla kuitenkaan ylivoimainen homma, kun nyt on jo taas kasassa ja ssennusöljyäkin nautittu.
Netissä on lähes joka vehkeeseen myynnissä sokeita laippoja EGRn ja imusarjan väliin. Näissä on se ikävä piirre, että useimmissa autoissa moottorin vikavalo alkaa palamaan tämän muutoksen jälkeen. Aikanaan omassa taloudessa tuli tehtyä EGRn ja imusarjan väliin laippa johon porasin 3 reikää 5 mm terällä. Diagnostiikkaohjelman mukaan EGR toimi eli liikkui normaalisti ja vikavalo pysyi pimeänä. Tämän jälkeen moottorin käynti ja veto parani selvästi. Auto katsastettiin tämän jälkeen useamman kerran eikä EGR venttiilin tarvinnut puuttua kertaakaan auton meillä ollessa. Tämä kolmireikäinen laippa löytyi aikanaan Boschin huoltotiedotteesta.
-
Nyt on koeajo suoritettu ja toimii taas niinku pitääkin. Karanneet hevoset on palanneet ja moottori toimii taas koko kierrosalueen. Viimeiset viikot se toimi enää 2-3,5 tuhannen kierroksen välillä edes joten kuten, ja meno oli jatkuvaa vaihteiden vaihtamista ees taas että pääsi suosiolla eteenpäin. Se oli karstottunut tässä vuosien saatossa pikku hiljaa, niin eihän sitä sillein ole huomannut, enneku meni täysin hengettömäksi. Joten onnistunut remppa, ja odotellaan enää rystysiin uutta nahkaa. :(
Yksi 10 mm räikkälenkki tosin tippui ja hävisi jonnekin, päätyen varmaankin pohjapanssarin päälle, ja se varmaan löytyy sitten joskus, jonkun vastaantulija tuulilasista?
Tai jos remppahurmiota vielä piisaa, niin laskee sitä suojamuovia sen verran auki ja kurkkaa että onkohan se siellä pohjamuovin päällä? Pitäiskö sitä vielä venyä, ihan turvallisuus syistä.
-
Ei tainnut Tuomiolla olla kuitenkaan ylivoimainen homma, kun nyt on jo taas kasassa ja ssennusöljyäkin nautittu.
Netissä on lähes joka vehkeeseen myynnissä sokeita laippoja EGRn ja imusarjan väliin. Näissä on se ikävä piirre, että useimmissa autoissa moottorin vikavalo alkaa palamaan tämän muutoksen jälkeen. Aikanaan omassa taloudessa tuli tehtyä EGRn ja imusarjan väliin laippa johon porasin 3 reikää 5 mm terällä. Diagnostiikkaohjelman mukaan EGR toimi eli liikkui normaalisti ja vikavalo pysyi pimeänä. Tämän jälkeen moottorin käynti ja veto parani selvästi. Auto katsastettiin tämän jälkeen useamman kerran eikä EGR venttiilin tarvinnut puuttua kertaakaan auton meillä ollessa. Tämä kolmireikäinen laippa löytyi aikanaan Boschin huoltotiedotteesta.
Laitetaan kuva siitä kuristuslevystä.
(http://data-flow.org.uk/IMG/STILO/gaskets.jpg)
-
Ei käy noi Petrin kuvien malliset levyt tuohon venttiiliin. Niitä venttiileitä on monen mallisia rakenteeltaan. Joissain on pyöriviä kiekkoja ja joissain ihan kannen venttiilin tapaiset sulku/avaus synsteemit. Noi on kiekko mallisiin venttiileihin.
Tuossa on sitä jälkimmäistä mallia ja se on melko vaikea tulpattavaksi kun sijaitsee semmoisen ns sylinterin sisällä. Sekä jotkut ecut sytyttää moottorin häiriövalon jos erg ei anna niitä säätö ja liikkumistietojaan. Ja sitten ne ei ota kierroksia eikä anna tehoja ollenkaan ulos kun ecu menee vikamoodiin. Eli sitä ei voi jättää kokonaan pois käytöstä.
Joissain autoissa missä sen kiinnitys on symmetrinen, sen voi pyöräyttää 180 astetta ja erg:n säätömoottori toimii ja pyörii mukana, mutta se on kumminkin tulpattu. Ei näy päästöissä eikä vaikuta katsastukseen.
No nyt se on kumminkin putsattu, ja eiköhän tuo huolto riitä jo minun osalta tuolle erg:lle, sen ajan mitä tuo auto minulla tulee olemaan. 12 vuoden karstat on nyt poistettu. Seuraavan hommia jos se putsausta vielä joskus tarvii, ja ylipäätään jos auton ikää edes piisaa siihen seuraavaan erg huoltoon saakka. Eihän noi pakut taida olla niitä useamman sukupolven ajokkeja ja perintökalleuksia.
-
EGR:llä on suotta huono maine. Paitsi, että se pienentää päästöjä, niin sen avulla moottori lämpenee nopeammin ja pysyy paremmin käyntilämmössään, mikä ei ole mitenkään huono ominaisuus Suomen talvessa.
-
Ei käy noi Petrin kuvien malliset levyt tuohon venttiiliin.
Ei juuri tuohon venttiiliin (kuvassa on Fiat 1,9 JTD levy), mutta kuva on havainnekuva aiheesta.
-
EGR:llä on suotta huono maine. Paitsi, että se pienentää päästöjä, niin sen avulla moottori lämpenee nopeammin ja pysyy paremmin käyntilämmössään, mikä ei ole mitenkään huono ominaisuus Suomen talvessa.
Se on totta, mutta asiassa on sekin puoli että kun se alkaa karstottumaan ja vuotamaan, niin päästöt kasvaa sitä kyytiä kun joutuu käyttämään moottoria isommilla kierroksilla. Kun se karstottuminen ja vuoto ei tapahdu kerta laakista, se voi vuotaa useita vuosia eikä sitä huomaa ollenkaan. Tässäkin tapauksessa meni 12 vuotta ja rapiat 300 tkm, ennenkuin sitten kun se alkoi ihan oikeasti tuntumaan ajossa ja auton käytössä. Montako vuotta lie tuokin vuotanut minun käytössä, kun sitä ei huomaa kun se vuoto ja tukkeentuminen tapahtuu hitaasti, ja siihen tottuu. Eikä varmaan ainoa auto tälläkin hetkellä tien päällä missä on samat ongelmat? Ja mitä ei edes tiedosta, kun se ei näy päästöissä eikä missään muussakaan diagnostiikassa.
Daimlerista poistin koko erg:n, täysin turhana komponenttina. Ei ole pelkoa etteikö moottori lämpene. Isompi pelko on ylikuuumentuminen keskimmäisen pyttyjen kanssa. Sen takia laitoinkin sähköflektiin kytkennän siten että se pyörii aina kun virrat on päällä, rinnakkaisen viskoflektin kyytipoikana. Ja päästöt on... jonniinlaiset, mutta kumminkin katsastus kelpoiset. :)
-
Niin juur... Ja moottori käy 99,99 % ajasta osakaasulla. Mulla on ollut viidessä autossa EGR ja yhteen olen sen vaihtanut ajomäärän ollessa n. 420 tkm, jotta eipä noita ihan joka huollossa tarvitse vaihtaa.
-
Jos ne fortet ynnä muut litkut oikeasti toimii siihen pieneen pintakarstaan, niin hyvähän niitä olis lorauttaa esim joka toinen vuosi tankkiin. Tai vaikka joka syksy. Noin tukossa kuin omakin oli, niin ei varmasti olis auttanut enää yhtään mikään lisäaine siihen karstakittiin.
Ainoat mitkä siinä vaiheessa enää auttoi, oli puukko, ruuvimeisseli, teräsharja, ja sitten vasta niillä pesulitkuilla se loppuputsaus.
Erg:n hyödyistä en tiiä, mutta toimimattoman haitat olen nyt kokenut. Ja myös ne eliminoinut, toistaiseksi.
Vastaavasti nyt oli vasta ensimmäinen diesel autoni jossa on ollut tuollainen ihan perstuntumalla havaittava erg vika, ja kumminkin takana on jo ainakin miljoona km dieselillä ajoja, jos ei kohta jo kaksikin miljoonaa? Tuolla kyseiselläkin olen ajanut kohta 200 tkm. En tiiä vaikuttaako karstottumiseen se että tuo moottori on melko matalakierroksinen, max 4100 rpm, rajoitettu.
Joka tapauksessa, nyt se taas toimii oikein, mikä on pääasia.
-
EGR.
Esim Oopelin bensakone Z16XEP likaa "väli-imusarjan" kanavat niin, että moottorin merkkivalo syttyy ja katsastus estyy.
Siellä "väli-imusarjassa" on läpät, jotka ohja aimusarjan pituutta ja siellä on semmoiset pienen pienet kanavat, jotka menee tukkoon.
Meidän ooppelista ne kanavat piti puhdistaa n. 220 000km kohdalla.
Siihen on myytävänä korjaussarjaa, joka vähentää kanavien tukkeutumisongelmaa.
EGR:n laippaan laitetaan lisälaippa, joka rajoittaa todella paljon kaasujen virtausta, mutta ei niin paljon, että valvontasysteemi huomaisi mitään.
(https://tafmet.pl/english/1527-thickbox_default/egr-valve-blanking-plate-with-gaskets-for-opel-vauxhall-with-16-16v-z16xep-z16xe1-engines.jpg)
-
Eihän ne bensakoneet karstoitu samalla tavalla kuin dieselit. Minun järjen mukaan alttiimmat karstottujat on just noi matalakierroksisiset dieselit. Ja varsinkin noi turbot jotka lähtee jo alakierroksilta matkaan. Tulee ajettua aika pienillä kierroksilla kun vääntöä löytyy heti tyhjäkäynnin jälkeen eikä taas merkittävää tehon tai väännön kasvua tapahdu enää reilun kolmen tonnin kierroksen jälkeen enää oikeastaan ollenkaan. Silloin ne kierrokset on kokoajan tuossa 1500-3000 välissä, ja tasaisen tien päällä ne on jatkuvasti alle 2000 kierroksen.
-
Onko Malisella joku epäilys, että typen oksideja ei muodostu osakuormalla?
-
Wikipediaan saa jokainen hömelö kirjoitella ihan mitä tykkää.
VTT ei voi laukoa mitä sylki suuhun tuo ja on asiasta tätä mieltä.
Typen oksideja NOx syntyy polttomoottoreissa ilman typen sitoutuessa happeen. Typen oksideja syntyy erityisesti ajettaessa lujaa eli maantieolosuhteissa ja kaupunkiliikenteessä kiihdytettäessä. Valtaosa pakokaasujen typen oksideista vapautuu typpimonoksidina, joka vähitellen ilmassa hapettuu typpidioksidiksi ja edelleen muuntuu muiksi typpiyhdisteiksi. Typen oksidien (NO ja NO2) määrä ilmoitetaan tavallisesti muunnettuna typpidioksidiksi (NO2) ja merkitään symbolilla NOx.
Tieliikenteen osuus typen oksidien kokonaispäästöistä ilmaan on 48 %.
Typen oksideista typpidioksidi (NO2) on haitallisin. Typpidioksidin vaikutukset kohdistuvat lähinnä hengitysteihin.
http://lipasto.vtt.fi/liisa/noxs.htm
EGR:llä ei ole mitään merkitystä maksimikuormituksen alueella, koska moottori käy 0,01 % ajasta sillä alueella, mutta tasaisella matkanopeudella sillä alkaa olla merkitystä.
Mikähän se on tiputtanut noita päästöjä tuohon malliin? Ilmeisesti autojen määrä on vähentynyt kymmenesosaan 90-luvun alusta, koska EGR:llä ei ole mitään merkitystä päästöihin.
(http://lipasto.vtt.fi/liisa/img/noxs.png)
-
Eiköhän sovita niin että pakoputkesta tulee pakokaasuja ja silloin tällöin vettä. Kyllä kai noi autotehtaat on miettineet miten niitä savuja sais edes vähän hillittyä, ja ne loput kaasut siivotaan ainakin paperilla hieman paremmaksi. Johonkin normiin ja asetukseen. Niin että mitäpä me noilla päätäämme aletaan vaivaamaan. Riittää että ne autot toimii niinku pitääkin, ja sillä selvä.
-
(http://www.autotieto.net/pakokaasutkurssi/kuvat/palotapatuma_designer.jpg)
-
Muutama fakta, en väitä kenellekään vastaan tai mitään, sanonpa vaan.
Typen oksideja syntyy koska diesel toimii käytännössä aina ilmaylimäärällä (paitsi silloin kun se savuttaa) ja ylimääräinen happi sitten yhdistyy ilmassa olevaan typpeen. Kovalla kuormalla palolämmöt ovat kovia ja typen palamista tapahtuu silloin eniten. EGR:n tarkoitus dieselissä on, kuten Malisen siteeraamassa wiki-artikkelissa sanotaan, sekoittaa pakokaasua imuilmaan ja siten laskea palolämpötilaa, jolloin typen oksideja muodostuu vähemmän. EGR:llä varustetun dieselin hyötysuhde on huonompi, justiinsa tuon palamislämmön takia, ja sen takia moni valmistaja on luopunut EGR:stä ja panostaa enemmän jälkikäsittelyyn.
Joillakin valmistajilla on olemassa ECU-ohjelmia jotka eivät käytä EGR:ää, koska joissakin maissa vieläkin on löpössä huomattavia määriä rikkiä ja järjestelmät, yleensä EGR:n jäähdyttimet, eivät rikistä tykkää kun siitä tulee rikkihappoa joissain olosuhteissa.
Bensakoneissa EGR:n idea on mahdollistaa pienemmän polttoainemäärän syöttö moottoriin ilman että kone käy liian laihalla. Pakokaasulla siis korvataan ylimääräinen happi.
Dieselin EGR-% on suurimmillaan tasakaasulla ja osakuormalla, eli juuri matka-ajossa, jos autoista puhutaan. Prosenttia säädetään paitsi venttiilillä, myös turbon johdesiipien asennolla pakovastusta muuttaen.
Sitten arvelua. Veikkaisin että dieselin EGR tukkeutuu toisissa moottoreissa helpommin kuin toisissa. Kyse lienee moottoriohjelman optimoinneista ja etenkin ajotavasta. Perinteisesti pitkää siivua ajavilla on koneet paremmassa kunnossa kuin kioskilla kävijöillä tai ruuhkassa köröttelevillä. Mutta tosiaankin matka-ajossa mennään EGR kunnolla auki ja muutenkin optimaalisesti, vallankin automaattivaihteisella.
Eri asia sitten se kun moottori kuluu ja saattaa silloin tällöin poltella voiteluöljyäänkin, sehän ei häävisti pala, ja varmasti karstoittaa myös EGR-systeemeitä. Puhumattakaan noista savuttaviksi ”lastutetuista”.
-
Moi,
Tuo EGR homma dieselissä menee juuri noin kun Kari kirjoittelee.
//Frank
-
Itselläni noi ajot on olleet sekä että, matkaa ja kaupunki köröttelyä. En ole hirveän kevyt jalkainen tuon kaasupolkimen suhteen, eli käytän moottoria myös kierroksilla ja aika usein myös peräkärry perässä, ja satunnaisesti myös as-vaunu. Joten vedätystäkin tulee. Noi ensimmäiset oireet alkoi jo pari vuotta sitten, eli n 80 tkm, joten erg:n tukkoisuutta on ollut ainakin tuon ajan. Viime viikolla ne menohalut alkoi hyytymään ihan lopullisesti. Ajotyyli tuskin on ollut syynä sen tukkeentumiseen, ja sen tukkeentumiseen saattaapi olla just tuota ohjelmointi syytä? Turbokone. Öljyt ei vajene yhtään huoltovälillä (20 tkm). Eli ei polta moottoriöljyä.
Nyt toimii taas oikein mainiosti, ja jaksaa mennä ja kiihtyä taas ihan 6:s vaihteellakin jopa ylämäkeen, 90km/h alkaen. Viimeiset puoli vuotta se 6:nen oli lähinnä alamäkivaihde, 110 km/h jälkeen. Ja muutenkin noi menohalut on taas sitä mitä ne oli jokunen vuosi sitten.
Pitäiskö käydä vielä nollauttamassa vikakoodit että ne auton älyboksit olis nyt täysin ajantasalla? Tuo erg vika ei näkynyt aiemmin testerissä, jostain syystä. Pari kertaa käytin jo testerissä menneen kesän aikana, kun ihmeteltiin sitä alaväännön puutetta. Ja tietenkään niitä oireita ei ollut just silloin kun otettiin niitä vikakoodeja, eikä ne olleet jääneet edes muistiin.
Järjestelmän itse puhdistus meni viime aikoina melko usein päälle. Lähes päivittäin. Muutama vuosi taaksepäin ehkä kerran vuodessa.
-
Ei ole mitään tarvetta nollauttaa mitään jos ei siellä ole ollut vikakoodeja. Jossain vehkeissä tietyt toiminnot adaptoidaan moottoriohjausjärjestelmän toimesta, eli voidaan sanoa että se on "itseoppiva", esim. EGR, suuttimet jne, joten jos siellä jokin toiminto/arvo on muuttunut, niin moottorin ohjausyksikkö pyrkii itse kalibroimaan nuo arvot taas optimiin ajon aikana.
-
Ottaa akkukaapelin irti ja käy pirtissä kahvilla, laittaa sitte takas kiinni ni järjestelmä sopeuttaa ihtesä. Joskus joku vikavalokin korjaantuu ni ettei muista enää palaa. Samalla muistuu mieleen kuinka ratijon kanavat ja kello laitetaan ajantasalle.
Jotkut radiot kyselee avauskoodia, jonka entinen omistajakin on hukannut, on sitten toimimaton poppikone kojetaulussa.... :-[
-
Moro
Paitsi että nekin löytyy netistä,joutuu vaan irrottaan ratijon että näkee sen valmistuskoodin ellei sitäkin ole raaputettu pois.
-
Diisselin lisäaineista hyvää kokemusta kun entisen veneen Perkinsi rupesi tyhjäkäynnillä ontumaan joka korjaantui, bensa vehkeissä myös hyviä kokemuksia eli voi ne aineet toimiakkin.
-
Juu ne on varmaan ihan hyviä aineita, muovitankeille. Laitoin jokin vuosi sitten vanhan jakuvaariin molempiin takkeihin ruiskujärjestelmän puhdistusainetta. Aine molempiin tankkeihin ja tankit täyteen. Vikatikki. Peltitankeista lähti kaikki ruosteet ja paskat liikkeelle, uusi suodatin tukossa, kone alkoi pätkimään, yms yms. Ennen noita puhdistuaineita ruisku ja kone toimi vielä ihan ok. Piti puhaltaa paineilmalla koko järjestelmä puhtaaksi takaisinpäin ja tyhjentää tankit ja huuhdella ne tankit löpöllä.
Peltitankeille tehdään kuulema jotain sisäpuolisia pinnoituksia jolla tuosta ongelmasta pääsee eroon. Eli ei kannata laittaa pitkään seisoneiden autojen tankkeihin. Lähes tyhjät tankit ruostuu sisäpuolelta ja sopivilla aineilla ne ruosteet lähtee liikkeelle ja järjestelmään.
-
En mi
Aikoinaan olin ostanut neuvostojen maasta jerrykannuja. 17 vuoden käyttämättömyys oli ne sisältä ruostuttanut. Tuli taas niille tarvetta joten laitoin oksaalihappoa sisälle ja kääntelin välillä. Sitte pistin pinelinea ja kuumaa vettä jonka jälkeen tenulla hölskyttelin. Tuo happo jättää pintaan oksidin jonka jälestä ei ruostu vaikka on pellipinnalla. Jakulaarissa lie 60-70 litraa ja molemmin puolin niin tiijä mikä määrä riittäs sinne. Tai sitte raparperia kasvattamaan ens suvena, siitähän sitä saa.
Aikoinaan olin ostanut neuvostojen maasta jerrykannuja. 17 vuoden käyttämättömyys oli ne sisältä ruostuttanut. Tuli taas niille tarvetta joten laitoin oksaalihappoa sisälle ja kääntelin välillä. Sitte pistin pinelinea ja kuumaa vettä jonka jälkeen tenulla hölskyttelin. Tuo happo jättää pintaan oksidin jonka jälestä ei ruostu vaikka on pellipinnalla. Jakulaarissa lie 60-70 litraa ja molemmin puolin niin tiijä mikä määrä riittäs sinne. Tai sitte raparperia kasvattamaan ens suvena, siitähän sitä saa.
En minä taida ihan vielä tehdä siitä peltoautoa ja jättää sitä kasvamaan raparperia, vaikka vanhahan se jo onkin. Pitää vaan ajella vanhalla autolla kun ei ole varaa uudempaan.
2 kpl 50 ltr tankkeja. Olen vaihtanut bensa suodatinta aika usein tuon episodin jälkeen, eikä ole enää näkynyt ruostejäämiä putsareissa.
Mitenkähän se tuollein laittoi kahteen kertaan tuon lainausteksin? :(