VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Henry Eklund - Joulukuu 11, 2018, 08:41:55 ap
-
Kyseessä puoltoistavuotias ihan normi vesiakku, kesällä jäi skodella ajelu selän takia vähiin ja syksyllä otti jo nirsosti virtaa että sain siirrettyä sisätiloihin. No ostin semmosen älylaturin jonka pitäis elvyttää, ladata ja lopuksi siirtyä ylläpitotilaan. Viikon ollut ja 75% lataa ja tavislaturi näyttää yhtä amppeeria eikä mene nollaan, onhan siinä takuu mutta en enään asioi siinä liikkeessä kun kolme sutta saanut ja edellinen susi rikkoi melkein tonnilla autosta elekroniikkaa kun käydessä napajännite heilui hipoen 18V arvoja. Eihän uusi maksa montaakaan kymppiä mutta eikö joku tiedä elvytyskeinoja, tuo mun uusi laturi ei lupauksienkaan mukaan tee elvytystä.
-
No löytyykö vanhanmallista älytöntä laturia?
Semmoista Akku- Mattia tai sitä peltikuorista laitosta,
jollainen 70-luvulla oli joka automiehellä hyllyssä.
Laita siihen-jos se akku uskoo enemmän voimaa kuin älyä?
Voithan kaataa ne vanhat hapot ensin pois-huuhtelu puhtaalla
vedellä,jos vaikka on sakkaa pohjalla-uudet hapot sisään
ja latausta. Voi se tuollakin touhulla hetkeksi elpyä-tai sitten ei...
t. Markku
-
On 8 amppeerinen peltikuorinen jolla koitin ja tosta älylaturista lähtee samat kuin vanhasta matista, kävin parvekkeella katsomassa valoavasten eikä sakkaa ole pohjalla vaikka ravistelin.
-
On se akku sitten varmaankin kuollut.
Eikun vielä kerran vaihtamaan takuuseen-mutta pyydä
hiukkasen laadukkaampi -ja maksa väliraha suosiolla.
mitäs noita paskoja samanlaiseen vaihtamaan...ei ne siitä parane.
t. Markku
-
En minäkään alkaisi romuakun kanssa takkuamaan.
Akkujen hinnat ovat nykyään sen verran edullisia, että hylkäisin vesiakun kokonaan. Startti palaa huonolla akulla.
Pieni AGM-akku ei biltemassa paljoa maksa ja sen saa skootteriin unohtaa vuosiksi.
-
No jos akku tuhotaan sillä että se päästetään syväpurkautumaan niin miksi se olisi takuutapaus?
Eikä se AGM sekään kestä ikuisuuksia lataamatta, joskin kestää syväpurkauksia paremmin kuin perinteinen happoakku.
Kyllä MP-akut kestää kunhan niitä ei päästä olemaan useita kuukausia lataamatta. Ja jos on korkit, niin pitää nestetasapainon kunnossa, se on aina tärkeä asia ;)
Elvytys: latauksen alussa on akun kennojen ravistelu, joka poistaa sulfaattikerrostumaa levyiltä. Siinä kohtaa olisi hyvä olla mahdollisimman ison ampeerimäärän älylaturi, jotta olisi potkua tuohon. Joku 1A malli ei paljoa pysty. Karkeasti sanoen se tekee piikkejä latausvirtaan, joilla levyt alkaa täristä. Sitten siinä lopussa on happokerrostumien tasausvaihe, mutta se ei ala heti kun akku on tullut täyteen, vaan kestää viikon pari sen jälkeen ennen kuin alkaa.
Ja ei ole akun vika vaan laturin vika jos napajännite on 18V, se akku on vaan seuraus.
-
Kun akku ei anna mitään vastajännitettä niin latausvirta voi nousta, näin Mazdan huollossa sanottiin. Ostinhan mä ensin hyytelöakun skodeen kun oli oikeaa kokoa, ei se sillä kuin latauksen jälkeen lähtenyt, sama Hondassa ja veneessä. Ei ikinä meille moisia, ja ei tuo ollut syväpurkautunut mutta sen pitää pyöriä kunnolla et heittää rattaan kehälle. Akkulootan kannessa oli pitkät pidikkeet jotka poistin nii pari senttiä korkeampi vesiakku mahtui, panin nyt pari lamppua joilla tyhjään ja yritän vielä kerran ku aikaa on. Sielä akussa oli jokin mekaaninen vika kun helisi heiluttaessa ja se rikkoi jonkin boxin ja latauksessa/jännitteessä ei mitään vikaa kun pantiin uusi akku, isolla E kirjaimella alkaa merkki jota en ikinä hanki.
Niin latailin Hitashi akkuporakoneen akkuja ja ei se jaksanut puuruuvia vetää, kävin ostamassa Boshin poran ja jo lataamatta ruuvi meni. Onhan se jo vuoden mulla ollut, serkun Dewaltti kesti ja kesti ihan kuin olis ollut töpseli vehje. No onhan niillä hintaaki.
-
No hyytelöakkuhan ei ole edes tarkoitettu käynnistysakuksi.
-
Joo veneessä se oli vain hälytyslaitteesa ja yritin pitää latingissa aurinkopaneelilla. Ulkona kylmässä oli vene ja keväällä Perkinssi lähti ihan jees käymään, se oli kutos kone ja kumminki vain 12V. Pari tuntia rannassa ku lotkotti niin voltit 14,4 ja sitten uskalsi vaihtaa naftasuodattimen. CAV jakajapumppu osas vihata ilmaa, vaihdoin Bosh pumpun niin lähti ilmaamatta ja solmu vauhtia lisää. Luojan kiitos ei ollut Lukaksen sähköt koska sehän on pimeyden ruhtinas.
Nyt koitan tota purkaushommaa ja jos se ei toimi meen serkunluo jolla on Iso laturi jossa kaikenlaisia moodeja+apustartti. En mä nyt talveksi uutta osta joten saa odotella kevääseen asti. Perkele ku mikään nykyaikainen ei kestä, esimerkkinä skoden pensamittari jonka korkit on imeny 98 pensat sisäänsä joten ongen painoksi kelpaa. Tinaan messinkipellistä kohon.
Kyllästyin ja hokasin että mulla on itse rakennettu 8 amp virtalähde jossa säätö 28V asti, panin 18V ja ravistelin akkua kunnes rupes lämpiämään. Nyt älylaturi meni 100% ja siirtyi ylläpitotilaan. Mulla on semmonen tupakkiaskin kokonen ylläpitolaturi mutten ole keksinyt sille käyttöä, kyllä ne oli vaan levyn pinnat oksidoituneet. Ladataan uudestaan huhtikuussa ja katsotaan mitä tapahtuu ja jos ei lataudu menen kauppaan. Nyt saa talvehtia parvekkeen pöydän alla.
-
Mietin yön yli, onko tämä keskustelu trolli! :P
Keskustelussa on kyllä mennyt amppeerit ja voltit menneet sekaisin. Tai helpompi sanoa mikä ei olisi mennyt.
Jos akkua käsitellään noin, se saattaa räjähtää silmille.
Kun sinne tungetaan 18 Voltilla väkisin virtaa tapahtuu siellä vain veden hajoaminen vedyksi ja hapeksi. :'(
-
No jos akku tuhotaan sillä että se päästetään syväpurkautumaan niin miksi se olisi takuutapaus?
Eikä se AGM sekään kestä ikuisuuksia lataamatta, joskin kestää syväpurkauksia paremmin kuin perinteinen happoakku.
Kyllä MP-akut kestää kunhan niitä ei päästä olemaan useita kuukausia lataamatta. Ja jos on korkit, niin pitää nestetasapainon kunnossa, se on aina tärkeä asia ;)
AGM on siitäkin syystä hyvä, ettei siinä juurikaan tapahdu itsepurkausta.
Meillä ainakin jää startilliset Harrikat talveksi kylmään talliin ja keväällä ajokauden alkaessa painetaan nappia. Viitisen vuotta menee lataamatta ja huoltamatta. Sitten, kun pyytää kevätkäynnistykseen latausta, menee vielä kesän ja seuraavaan kauteen uusi Harley-Davidson AGM.
Muun merkkistä en omiin (enkä kaverin) pyöriin laita.
Merkistä ja valmistajista saisi oman topiikin, mutta niin se vaan on, että että H-D:n alkuperäisakku on paras tuollaiseen erittäin suurta alkuvirtaa vaativassa laitteessa.
-
Älkää mua trollaajaksi edes epäilkö, mitä sanon on totta. Tietenki tiesin riskin mutta nyt akku heräs täyteen, voin kertoa värikkäästi mutta totuudessa pysyen. Toki seurasin akkua koko operaation ajan ja kun rupes lämpiämään lopetin, en mä nyt ihan tahvo ole. Kyllä mä olen nähnyt kuika isompi akku räjähtää ku vieressä hiottiin rälläkällä, ex työ kaveri autosäkkömies kuormurin akkujen kanssa pulas ja kihlasormus osui plusnapaan ja runkoon. Sormus höyrystyi mutta sormeen jäi ikuinen jälki, ehkä hyvä koska palasi ex akkansa luo.
-
No jos akku tuhotaan sillä että se päästetään syväpurkautumaan niin miksi se olisi takuutapaus?
Eikä se AGM sekään kestä ikuisuuksia lataamatta, joskin kestää syväpurkauksia paremmin kuin perinteinen happoakku.
Kyllä MP-akut kestää kunhan niitä ei päästä olemaan useita kuukausia lataamatta. Ja jos on korkit, niin pitää nestetasapainon kunnossa, se on aina tärkeä asia ;)
AGM on siitäkin syystä hyvä, ettei siinä juurikaan tapahdu itsepurkausta.
Meillä ainakin jää startilliset Harrikat talveksi kylmään talliin ja keväällä ajokauden alkaessa painetaan nappia. Viitisen vuotta menee lataamatta ja huoltamatta. Sitten, kun pyytää kevätkäynnistykseen latausta, menee vielä kesän ja seuraavaan kauteen uusi Harley-Davidson AGM.
Muun merkkistä en omiin (enkä kaverin) pyöriin laita.
Merkistä ja valmistajista saisi oman topiikin, mutta niin se vaan on, että että H-D:n alkuperäisakku on paras tuollaiseen erittäin suurta alkuvirtaa vaativassa laitteessa.
Kertaan taas pari lyijyakun perusasiaa.
Tuo merkintä AGM tai GEL kertoo vain elektrolyytin olomuodon ( 30% rikkihappo).
Itsepurkauksen määrittää levyn runkoaineen ( lyijyristikko) lejeerinki.
Valamisen helpottamiseksi lyijyyn on seostettava jotain lisäainetta, että sula lyijy on ns eutektinen seos. Tällöin lyijy muuttuu kiinteästä olomuodosta suoraan juoksevaksi.
Muinoin lisäineena käytettiin antimonia, jota liukesi jonkinverran rikkihappoon aiheuttaen voimakasta itsepurkausta.
Nykyään lisäineena käytetään muutama promille hopeaa ja/ tai kalsumia.
Starttivirran suuruuden määrittää pääasiassa se paljonko akussa on levypinta-alaa sekä erottimen paksuus. Yleensä AGM- tyyppisellä akulla erotin on ohuempi kuin GEL-akulla. Levypinta-alaa voidaan suurentaa levyjä ohentamalla. Tällöin kennoon saadaan sullottua useampi levy. Riskinä ohuessa levyssä on aktiiviaineen irtoaminen lyijyristikosta ja siten kontaktin huononeminen.
Näitä asioita käsiteltiin muinoin syvällisesti Huimapyörä- lehdessä olleessa artikkelissani.
-
Joo älkää tehkö kuin minä mutta kumminki tuli hyvä, nyt keksin sille yhen amppeerin ylläpito laturille käyttöä. Kummipoika tulee asentamaan sisätila lämppärin mun autoon ku oma selkä ei kärsi kyykkimistä. Löysin kätköistäni Defan haaran ja kun jo haaroitettu sisätilan läppäriin niin apigolla hauenleuat pois ja pannaan sekin. Syy ajan niin lyhyitä matkoja et välillä ku starttaa hiljaa pitää ajaa pitee lenkki jotta latautuu. Mailma pelastuu ku en hupia ajele tolla pensarohmulla. Tosin en usein paa lämpötolppaan kiinni.
Kun löysin semmosen tupakan sytkään pantavan roikan niin sillä purkasin sitä akkua ja uusi äly laturi kiinni niin taas 100% ja ylläpito valo syttyi, ei ihan metsään menty.
-
Mää vaihoin asuntoautoon starttiakun, kun vanhalla ei tahtonut jaksaa pyörittää. No siinä vaihtaessa huomasin, että varsinainen vika tai ainakin osa viasta on huonot kengät. Hyvin pyörii nyt uusilla akulla ja kengillä. Mutta, laitoin sen vanahan akun älylaturiin ja aattelin antaa olla jonkun aikaa, että näkee iten sen akun tila kehittyy. Oli viikon siinä ja laturi oli mennyt ''lepotilaan'', eli akku oli täynnä ja kun käytin laturin irti, niin näytti menevän saman tien näyttämään täyttä. No, jätin kuiteskin laturin akkuun kiinni. Sitten menin parin päivän pasta talliin niin akku oli räjähtänyt. Oli n 1/4 akun yläosasta räjähtänyt palasiksi. Se oli semmonen Vartan 100Ah huoltovappaa silveriakku. Mikähän tuon räjjäytti? Roiskeita oli Pitkin seiniä ja happoa lattialla ja jokapaikassa muuallakin. Laturiki oli lentäny parin metrin päähän. Laturi näyttäs toimivan niinkun kuuluukin.
-
Onko sun älylaturissa varmasti ylläpito tila, mun omassa oikein ledi syttyy omaan lamppuun kun akku ensin saadaan täyteen. Kyllä Timon laturi vain jatkoi latausta, ei se muutoin olis räjähtänyt. Jos ohjekirjassa on mainittu ylläpitotila laturi on rikki ja tee reklamaatio ja vaadi uusi akku äläkä unohda siivous kuluja, niin ja uusi laturi koska moinen on vaarallinen. Ei tee hyvää silmille ja tuskin ihollekkaan ja vaatteethan olis tuhoutuneet myöskin.
-
Mikähän tuon räjjäytti?
Kipinä. Se ei isoa tarvi, kun pikkasenkin vetyä on akun ympärillä. Siitä se palo etenee kaasua pitkin akun sisälle, ja akun yläosa tai pääty sanoo POKS kun sielä vetyä on jo paljon. Ja sen mistä kipinä on lähtenyt liikkeelle näkee akun tuhosta, se on vastapäätä isointa tuhoa. Ja se kipinä tulee useimmin huonosta kontaktista latauspuristimien ja navan välillä. Kun se latauspuristin laitetaan napaan, niin samalla hieraistaan muutama kerta eestaas jotta saadaan puhdas metalli esiin. Tietty puristimienkin pitää olla puhtaita eikä ne saa olla löysiä. Multa saa käytössä huonoksi menneitä halvalla jos haluaa, ne on kulutustavaraa eikä saa olla tuossa kohtaa nuuka.
Siitä akku ei räjähdä noin että lataus jatkuisi.
-
Mää vaihoin asuntoautoon starttiakun, kun vanhalla ei tahtonut jaksaa pyörittää. No siinä vaihtaessa huomasin, että varsinainen vika tai ainakin osa viasta on huonot kengät. Hyvin pyörii nyt uusilla akulla ja kengillä. Mutta, laitoin sen vanahan akun älylaturiin ja aattelin antaa olla jonkun aikaa, että näkee iten sen akun tila kehittyy. Oli viikon siinä ja laturi oli mennyt ''lepotilaan'', eli akku oli täynnä ja kun käytin laturin irti, niin näytti menevän saman tien näyttämään täyttä. No, jätin kuiteskin laturin akkuun kiinni. Sitten menin parin päivän pasta talliin niin akku oli räjähtänyt. Oli n 1/4 akun yläosasta räjähtänyt palasiksi. Se oli semmonen Vartan 100Ah huoltovappaa silveriakku. Mikähän tuon räjjäytti? Roiskeita oli Pitkin seiniä ja happoa lattialla ja jokapaikassa muuallakin. Laturiki oli lentäny parin metrin päähän. Laturi näyttäs toimivan niinkun kuuluukin.
Ensin pari perusasiaa.
Kun akkua varataan, syntyy siinä aina vetyä ja happea, kun vesi hajoaa. Veden hajoamisjännite on 1,23V, joten akussa tapahtuu tuo reaktio aina. Jos akku on vajaassa varaustilassa, siinä rinnalla tapahtuu myös lyijyn sähkökemiallinen reaktio ( lataus). Latausenergia jakaantuu noihin kahteen rinnakkaiseen reaktioon riippuen niiden tilasta. Veden hajoaminen vaatii enemmän ylijännitettä energian lisääntyessä, joten rinnakkainen varausreaktio tapahtuu ensin pääsääntöisesti ja varaustilan lisääntyessä veden hajoitusreaktio lisääntyy.
Näinollen kaikilka varaajilla akussa tapahtuu myös veden hajoamista.
En ole nähnyt missään noiden ” älylatureiden” testejä. Siis sellaisia joissa testattaisiin niiden eri varausvaiheiden jännitetasoja, erikoisesti ylläpitovaraus on oleellinen.
Kun nuo varaajat ovat massavalmistustuotteita, niin en usko niiden jännitetasojen olevan kovin tarkkoja, ehkäpä jotain +-5%.
Vertailuksi, sähkölaitosten paikallisakkujen akkujen varaajien jännitetason ( ylläpitovaraus) tarkkuusvastimus on yleensä +-0,5%, mutta vähintään +-1%.
Vedyn räjähtäminen vaatii aona jostain pienen sytytysenergian, eli kipinän ( tai kuuman pinnan).
Yleensä se tulee latausjohtojen hauenleukojen huonosta kontaktista.
Kipinä voi myös syntyä akun sisäisten liitosten huonosta kontakteista (napasillat).
Mutta hyvin harvoin.
”Suljetuissa” akuissa on aina jokaisessa kennossa pien kumitutti, toimien ylipaineventtiilinä, joten akun ei pitäisi räjähtää pelkästä ylilatauksesta omia aikojaan.
-
Pikkasen purkasin akkua tuolla parvekkeella ja panin laturin kiinni ja 75% oli alku josta pian nousi 100% ja ylläpito lamppu syttyi. Toden näköisesti ensi kesän skodeilen tuolla akulla. Seuraan nyt hetken purkautuko itekseen, skodessa jokin valo vilkkuu kun seisoo kun on ratti lukossa, vaikea löytää 10V vanhaan Baotian tarkkoja tietoja, olisko jokin varkauden esto. Auton E:llä alkava akku pyöritti huonosti kun muutaman kilsan matkoja ajan. Tein 40Km lenkin ja mittasin napajännitteen kone käynnissä kotona niin 12,3 V oli lukema eli melko täynnä pitäis olla.
Muistan ajan kun oli pikipintaiset akut ja sähkärit vaihtoi yksittäisiä kennoja ja valoi uudet navat, ulkona ja paineilmaa puhallettiin ja sitten kosaanilla homma kotiin.
Vaikka olen vaan 60V niin olen nähnyt mailmaa, eikä muisti pahemmin reistaa.
-
Auton E:llä alkava akku pyöritti huonosti kun muutaman kilsan matkoja ajan. Tein 40Km lenkin ja mittasin napajännitteen kone käynnissä kotona niin 12,3 V oli lukema eli melko täynnä pitäis olla.
Mie huolestuisin, jos akun jännite olisi moottori käynnissä 12,3 volttia.
-
Tuliko sulle Henry nyt numerovirhe? En säikähtäisi jos 30 km jälkeen 13,3 volttia mutta 12,3? Äkkiä tutkimaan latausjärjestelmää ja akkua. Tyhjä akku noilla arvoilla.
-
Mielestäni vikaa olis haettava laturista.
Jos kone on tyhjäkäynnillä ja täydet kuormat (valot yms) päällä, saattaa latausjännite pudota, jos laturin teho ei riitä.
Jännite ei silloin kerro akusta mitään. Täyden akun lepojännite on 12,7V.
Lepojännite mitataan skusta, kun se on olkut 2-5 tuntia levossa, siis ilman latausta tai kuormaa( täysin irti auton sähköjärjestelmästä).
Jos latausjännite on tämän alle, on akku purkaantumassa, koska latausteho ei riitä.
Kun latausjännite on yli lepojännitteen akkuun menee virtaa.
Täyten ei paljoakaan, koska akun vastajännite nousee latausjännitteen tasolle.
Vastajännite muodostuu akun lepojännitteestä (smv), kaasujen aiheuttamasta ylijännitteestä ja latausvirran jännitehäviöistä.
-
Mulla taisi olla yksi diodi pimeenä kun latasi n 12,3V. Eikse puoliaallolla jonnekin tuonne seuduille mene?
-
Mulla taisi olla yksi diodi pimeenä kun latasi n 12,3V. Eikse puoliaallolla jonnekin tuonne seuduille mene?
Joo, noin karkeasti voisi sanoa, että latausvirta puolittuu, jos toinen puoliaalto puuttuu.
Jos tuota mietiskelee, niin em ajatus pätee latauksen maksimivirtaan.
Ja kun kyse on yksivaiheisesta laturista.
Tällöin laturin oma impedanssi rajoittaa virran jokaisen puoliaallon arvon.
Sitten kun akun jännite nousee, tuo päätelmä ei ehkä enää päde.
Kolmivaiheisella laturilla ( auton generaattori) asia mutkistuu hieman.
Tasuri on yleensä 6 diodinen, jolloin yhden diodin puuttuminen pudottanee virtaa vain kuudesosan.
Kolmidiodisessa kolmanneksen.
Tämä taas silloin kun laturi toimii maksimivirrallaan.