VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Juha Pohjamo - Elokuu 04, 2018, 17:00:45 ip
-
Olen niitä vanhanliiton motoristeja, jotka eivät periaatteessa ajele shortseissa ja t-paidassa.
Nyt viimeaikoina on kuitenkin ollut niin kuuma, että töistä kotiinpäin on tullut huristeltua t-paidassa ja nahkaliivissä useampana päivänä.
Pöksyt toki sentään pitkää mallia.
Ykspäivä ukkosti ympäriinsä mutta ei satanut. Normaalisti ajan pikkutietä kotiin mutta nyt kun ukkosen ja sateen uhka oli ilmeinen niin päästelin moottoritietä, että ehdin kuivana perille. Yhtäkkiä noin satasen vaudissa säpsähdin. Käsien lihakset ja rintalihakset saivat kummallisia kramppeja. Ihan niin kuin sähköisku.
(Entisenä telkkarin korjaajana tiedän myös kokemuksesta miltä sähköisku tuntuu.)
No, ajattelin, että ilmavirta saa jotenkin lihakset reagoimaan ja nytkähtelemään kunnes sama räpsy toistui uudelleen.
Puoli vakavissani ajattelin että kun joka puolella ukkostaa niin onkohan ilmassa niin paljon sähköä että voin oikeasti saada pikku räpsyjä.
Äsken kuitenkin törmäsin sattumalta lehtijuttun: https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/voimalinja-antaa-tarskyt-pyorailijoille-kiimingissa/603481/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/voimalinja-antaa-tarskyt-pyorailijoille-kiimingissa/603481/)
Nyt kun tarkemmin mietin niin ne räpsyt sattuivat juuri niillä kohdilla, jossa moottoritie menee voimalinjan alta.
Se ja ukkosherkkä ilma yhdessä.... vai kuvittelenko sittenkin.....
-
Voipi tuo ehkä olla mahdollista. Ainakin vanhanmallin POLAR sykemittari, semmonen missä on se anturihihna rinnan ympäri, meni sekaisin varmaan voimalinjoista kun näytti joskus että oli käynyt sykkeet jossain + 220... Vaan olisko ne ajokamppeet auttaneet tähän sähköilmiöön??
-
Vaan olisko ne ajokamppeet auttaneet tähän sähköilmiöön??
Samaa tietä olen rampannu 30 vuotta enkä ole ennen saanu moisia sätkyjä.
Nyt ekaa kertaa puolipukeisena.
Mutta tosiaan ilmakin oli kyllä poikkeuksellinen, kun kokoajan salamoi vaikka ei satanut.
-
Olen niitä vanhanliiton motoristeja, jotka eivät periaatteessa ajele shortseissa ja t-paidassa.
Nyt viimeaikoina on kuitenkin ollut niin kuuma, että töistä kotiinpäin on tullut huristeltua t-paidassa ja nahkaliivissä useampana päivänä.
Pöksyt toki sentään pitkää mallia.
Ykspäivä ukkosti ympäriinsä mutta ei satanut. Normaalisti ajan pikkutietä kotiin mutta nyt kun ukkosen ja sateen uhka oli ilmeinen niin päästelin moottoritietä, että ehdin kuivana perille. Yhtäkkiä noin satasen vaudissa säpsähdin. Käsien lihakset ja rintalihakset saivat kummallisia kramppeja. Ihan niin kuin sähköisku.
(Entisenä telkkarin korjaajana tiedän myös kokemuksesta miltä sähköisku tuntuu.)
No, ajattelin, että ilmavirta saa jotenkin lihakset reagoimaan ja nytkähtelemään kunnes sama räpsy toistui uudelleen.
Puoli vakavissani ajattelin että kun joka puolella ukkostaa niin onkohan ilmassa niin paljon sähköä että voin oikeasti saada pikku räpsyjä.
Äsken kuitenkin törmäsin sattumalta lehtijuttun: https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/voimalinja-antaa-tarskyt-pyorailijoille-kiimingissa/603481/ (https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/voimalinja-antaa-tarskyt-pyorailijoille-kiimingissa/603481/)
Nyt kun tarkemmin mietin niin ne räpsyt sattuivat juuri niillä kohdilla, jossa moottoritie menee voimalinjan alta.
Se ja ukkosherkkä ilma yhdessä.... vai kuvittelenko sittenkin.....
Joo ! Sinun pitää laittaa maajohto roikkumaan motskarin perään 60-luvun malliin, semmonen vaijerinpätkä joka on rungossa kiinni, ja vaijerin toinen pää laahaa maata, autoissa niitä oli paljonkin, sitä en tiedä että miksi ?
-
Toi mun kokemukseni ei ollut yksi selkeä "isku" vaan semmoinen mietojen räpsyjen sarja kahteen kertaan.
Edelleen on täysin mahdollista, että ilmavirta pisti tottumattomat läskit lepattamaan ja sai aikaan tahdosta riippumattomia lihasväristyksiä käsissä ja rintalihaksissa.
Ilman tuota kalevan juttua olisin painanut koko homman mielikuvitusmaailmaan. Ne korkejännitelinjat vaan sopii tarinaan sijainnillaan.
-
Eihän tuollaisessa tapauksessa ketään hulluna tarvitse pitää, onhan niitä sähköallergikkojakin.
Kyllähän nuo siirtolinjat aiheuttavat monenlaisia ilmiöitä ja häviöitä.
Ensiksikin suurjännitejohtojen etäisyys toisistaan on useita metrejä, joten eri johtimien virrat eivät kumoa toistensa sähkömagneettisia kenttiä. Siis siirtolinjan läheisyydessä esiintyy 50 Hz:n sähkömagneettinen kenttä.
Siitä indusoituu ympäristössä oleviin metalliesineisiin jännite ja/tai suljettuun renkaaseen (esim pyörän runko) virtaa. Muihin metaliesineisiin pyörrevirtoja. Tosin pieniä, mutta sähköfysiikan sääntöjen mikaan kuitenkin niitä syntyy.
Toiseksi suuret jännitteen aiheuttavat erilaisia sähkökentän purkauksia eristeisiin. Tuollaisia koronapurkauksia voi kyllä nähdä sateella pylväiden eristeissä.
Nämä kaikki aiheuttavat ns vaihtovirtalinjojen siirtohäviöitä ( plus induktiiviset ja kapasitiiviset loisvirrat).
Tästäsyystä määrävälein nousee esiin tasannitejännitteen käyttö siirtoverkoissa.
Siis haja-asutusaluella tuotaisiin taloihin joku 500-1000 Voltin tasajännite, joka sitten muutettaisiin 400V:n vaihtojännitteeksi talokohtaisilla vaihtosuuntaajilla.
-
Kypäräallergikko! Käykö kytille?
-
Silloin kun vielä oli käytävä töissä niin sateenvarjo kädessä kun hoippui VR:n 25 kv ajolangan alla niin varjon varren ja kahvan helan välissä alkoi palaa pieni ritisevä kipinä.Induktiota,sanoivat viisaammat.Ilmeisesti VR:n rattaille lastattavat vähänkin pitemmät metalliesineet pitää maadoittaa,kuvittelen jostain lukeneeni,samaisen induktion vuoksi.
-
Mulla oli aikoinaan Volvo 144, siinä semmoset penkinpäälliset et aina noustessa autosta löi näpeille. Loppui ku ostin semmoset humpuuki kummit taakse, sähkö tuli penkinpäällisistä ja vaatteista.