VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jorma Siivola - Toukokuu 25, 2018, 11:44:08 ap
-
Kuinka kestänee Kiinassa valmistetut Hitachi akkuporakoneet? Tekniset tiedot lupaavat jopa 136 nM vääntöä riskimmälle poralle. En ole käynyt liikkeissä katsomassa, onko tuo vahvin malli tehty kiinassa vai jossain muualla. JS
-
Aika paljon luvataan vääntöä porakoneelle, kun 1,4 litraisessa Twinport Opelissa on vääntöä 125Nm tai volkkarin 1,8 kasiventtiilikoneessa on vääntöä 140Nm.
Mainostajat taas vauhdissa.
-
Ehkä ne porakoneen väännöt eivät tule +2000 kierroksella minuutissa niinkuin noissa listaamissasi mopoautojen moottoreissa ;D
Vuoden 2000 18V DeWalt melkein nakkasi mut alas tikkailta kerran kun olin räppänänreikää tekemässä ja kuppiterä hairasi kiinni. Sitten laitoinkin momentinrajoittimen päälle...
Mutta oikeastikin, 140Nm on about 14 kilopondia metrin varren päässä, eli ei paljon mitään. Isossa Hitachissa on näköjään puolen metrin hantaaki kyljessä, varmaan aiheesta.
Niin ja Kiinassa (valitettavasti) tehdään kyllä molempia laatuja, halpaa sekä hyvää. Ihan kelvollistakin tavaraa, harmi kyllä, kallis hinta ei läheskään aina takaa laatua.
-
Käväsin mielenkiinnosta katsomassa Hitacheja IKH liikkeessä. Pienemmässä (70 Nm) luki Made in China, isoimmassa oli vain sana Japan, ei siis mitään Made in sanaa. Tiedä sitten, hinta nyt 399 euroa kahdella 5 ah akulla. J
-
Cummins puskee 840nm.......
Niinkö! Onko se paljon vai vähän?
-
Moro
No onko kolme silinterisestä 1,0 litran voorrttin EcoBoost koneesta 336 hv ja 330 Nm vähän vai paljon?
tai MBn 22kymppisessä CDIssä n. 250 hv ja reilu 500 Nm,epätietoinen kysyypi hän.
-
Moro
No onko kolme silinterisestä 1,0 litran voorrttin EcoBoost koneesta 336 hv ja 330 Nm vähän vai paljon?
tai MBn 22kymppisessä CDIssä n. 250 hv ja reilu 500 Nm,epätietoinen kysyypi hän.
Kai noillakin tehoilla saisi hobauruuvit just ja just kertopuuhun jos on torx-vääntiö.
-
Luulen että hitatsi on parempi ruuvien vääntämiseen kuin dötsin, mersun tai voortin moottori? Kaikilla akkuporakoneeksi kutsutuilla saa ruuveja puuhun kiinni. Sitten on ne ergonomiset asiat, akkujen kestot yms. Käyttötarkoituksen mukaan. Tällä työkokemuksella.
PS. Mm. Makita ei ala lataamaan akkuja alle 0 asteessa. Ottaen huomioon esim. talvityökäyttö.
-
Miulla on nii tiukat pakkasrajat, ja ussei hellerajatkii, että porraan ja ruuvvaan Makitalla...
Moottorpyörän moottori muute sietää aika vähän hankausta esmerkiks vauhtipyörästä, ko pysähtyy. Eli ei sitä vääntöä siellä niin hirveesti oo, vaikka niin luullaan. Tyhjää huutaa vaan.
jv
-
Joskus vaihtelin renkaita traktorin peräkärryyn,mutterit aukaisin Black&Decker verkkovirtakäyttöisellä mutterinväntimellä.
Painoa vääntimellä 13 kg ja vääntö 1000 Nm,ei tarvinnut löysätä kuin yksi mutteri 24.stä etukäteen,ja pyörä sai olla valmiiksi ilmassa.
-
Minä olen ihmetellyt, miksi dieselillä on isommat väntömomentit, kuin samantehoisella pensakoneella.
Ja vieläkin ihmettelen. ::)
Kun katsoo liitteestä laskentakaavoja, asia valkenee vähäsen.
Sivun alareunassa on hyvä laskentaautomaatti tehon kierroslukumäärän ja momentin suhteille.
Siis lienee niin, että dieselin antoteho on isompi alemmilla kierroksilla?? :o
https://www.jkauppi.fi/convert/power-calculation (https://www.jkauppi.fi/convert/power-calculation)
Sitten luin TM:n keskustelupalstaa ja palasin origoon; siis taas olen ymmälläni. :'(
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6740/ (https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6740/)
Eikä paljon auttanut tämäkaan:
http://www.autowiki.fi/index.php/V%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6 (http://www.autowiki.fi/index.php/V%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6)
-
Minä olen ihmetellyt, miksi dieselillä on isommat väntömomentit, kuin samantehoisella pensakoneella.
Ja vieläkin ihmettelen. ::)
Kun katsoo liitteestä laskentakaavoja, asia valkenee vähäsen.
Sivun alareunassa on hyvä laskentaautomaatti tehon kierroslukumäärän ja momentin suhteille.
Siis lienee niin, että dieselin antoteho on isompi alemmilla kierroksilla?? :o
https://www.jkauppi.fi/convert/power-calculation (https://www.jkauppi.fi/convert/power-calculation)
Sitten luin TM:n keskustelupalstaa ja palasin origoon; siis taas olen ymmälläni. :'(
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6740/ (https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/aihe/t6740/)
Eikä paljon auttanut tämäkaan:
http://www.autowiki.fi/index.php/V%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6 (http://www.autowiki.fi/index.php/V%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6)
Älä semmosia keskustelupalstoja lue, saat väärää tietoa ;)
Voi sen niinkin ajatella että tavallinenkin pensamoottori yleensä kiertää pitemmälle kuin verrattain nopeakierroksinen diesel.
Monesti diesel-intoilijat tosiaan hehkuttavat (heh) korkeita maksimimomentteja, mutta jos ne saavutetaan kovin matalilla kierroksilla ja huipun jälkeen vääntökäyrä laskee nopeasti, huipputeho jää helposti pienemmäksi. Ahdettu bensakone taas vääntää viritysasteesta riippuen melko dieselmäisesti jo tyhjäkäynniltä ja suurin momentti löytyy myös aika alhaalta (omassa 2009-mallisessa 280Nm@1800rpm) mutta ero tulee siinä että kierroksia ja tasaisehkoa vääntöä löytyy 6000rpm punarajalle saakka. Moni diesel hiipuu jo alle 5000 kierroksen. Pelkillä kierroksilla siis saa jo 20% enempi huipputehoa.
Toki auton käytettävyyden kannalta huipputehoa tärkeämpää on koneen muu käytös, huipputehoille löytyy käyttöä lähinnä silloin kun ”joutuu” joskus ohitustilanteissa tiputtamaan kaikennäköisiä rinnalla kiihdyttelijöitä.
-
Eikös se mene suoraan niin, että vääntömomentti kertaa kierrokset on teho?
Suurimman tehon kierrosluku ja suurimman väännön kierrosluku ei juuri missään polttomoottorissa ole sama, ja noiden kahden huippuarvon kierrosluvut kertovat jotain moottorin luonteesta; vielä enemmän kertovat käyrät.
Dieselmoottori sietää suurempaa puristussuhdetta kuin bensakone, polttoaineen nakutuskestävyyden takia. Suurella puristussuhteella saadaan enemmän vääntöä, mutta suurella puristussuhteella on vaikea saada suurille kierroksille hyvää täyttöä; vääntö tippuu kierroksia lisättäessä nopeammin kuin pienemmällä puristussuhteella toimivassa moottorissa. Kampikoneistoinen mäntämoottori antaa tehoa noin 15% ajan pyöriessään, muun aikaa se hukkaa tehoa, ja kun laskennassa aina puhutaan keskitehosta tai väännnöstä, syntyy tästä vielä jonkinlaista harhakuvaa lukuja tuijotettaessa.
Näin olen asioita sisäistänyt, saattaa olla hölynpölyä?
Mikään polttomoottori ei anna vääntöä nollakierroksilla - tarvitaan erillinen moottorin käyntiin potkaiseva systeemi. Sähkömoottori lähtee vääntämään jo nollakierroksilla, ja useat antavat suurimman väännön heti lähtiessään pyörimään. Porakoneiden pyörimisnopeudet ovat enimmäkseen alueella, missä kampiakselirakenteinen polttomoottori ei vielä pysty edes itseään pyörittämään. Siksi näiden tehojen ja vääntöjen keskinäiset suhteet ovat kovasti erilaisia.
arveloo jv
-
Sähkömoottori lähtee vääntämään jo nollakierroksilla, ja useat antavat suurimman väännön heti lähtiessään pyörimään. Porakoneiden pyörimisnopeudet ovat enimmäkseen alueella, missä kampiakselirakenteinen polttomoottori ei vielä pysty edes itseään pyörittämään. Siksi näiden tehojen ja vääntöjen keskinäiset suhteet ovat kovasti erilaisia.
Sähkömoottoreita onnlukuisia erilaisia tyyppejä ja niilläkin vielä erilaisia kytkentöjä.
Oikosulkumoottori on perinteinen vaihtovirtamoottori.
Sen käynnistysmomentti on pieni, mutta sen ongemlan ratkaisee nykyaikainen invertteti ( taajuusmuuttaja).
Perinteiset porakoneiden moottorit ovat joko rinnakkais- tai sarjamoottoreita.
Joshalutaan suurinkäynnistysmomentti, rinnakkaismoottori onnpatas ( ankkuri ja kenttäkäämi ovat rinnakkain).
Nykyaikaiset akuväänyimet lienevät pääsääntöisesti elektronisesti säädettyjä kestomagneettimoottoreita.
Viesti on se, että sähkömoottorit ovat kehi ttyneet viimeosen 100 vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin polttomoottorit.
-
Moro
En tunne hirveästi sähkömoottoreita mutta ainakin enämpi polttomoottoreita ja olen kyllä asiasta eri mieltä.
-
Moro
En tunne hirveästi sähkömoottoreita mutta ainakin enämpi polttomoottoreita ja olen kyllä asiasta eri mieltä.
No ajatellaampa oikosulkumoottoria, joka on sähkömoottereista ykisi pisimmälle kehitetty: hyötysuhde liikku 95% hujakoilla!
Invertterikäyttöisenä myös käynnistysmomentti sama, kuin täydellä nopeudella.
Juniakaan ei enää tehdä polttomoottorikäyttöisenä, paitsi Saudi- Arabian läpi kulkeva.
Siellä kun öljy on halpaa ja ympäristöstä viis.
Polttomoottorin hyötysuhde on viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt ehkä tuplaksi.
Lienee jotain 20% tasolla?
-
Moro
Joo mä luovutan heti alkuunsa jos mittariksi otetaan pelkästään η ,en tiedä mikä sähvömoottorin η on ollut 100 vuotta sitten mutta ei polttomoottorin mahda kovin hyvä ollut silloin ja on parantunut varmaan aikalailla,ovatko olleet silloin luulisin prosenttien luokkaa.
Polttomoottoreiden painot ovat pudonneet dramaattisesti tehoon nähden,kuutiotilavuudet samoin ja moottorin ohjaukset kuten sytytyksetkin ovat nykyään aivan huippuluokkaa no ne ovat muuttuneet -80 luvulta lähtien eli me kaikki muistamme vielä huonosti toimineet kaasarit ja sytytyksen kärkivehkeet jotka kummatkaan eivät olleet kohdillaan juurikaan pidempään kun takavalot näkyivät.
No sähkömoottorit eivät varmaankaan ole juurikaan koskaan tarvinneet huoltoa ja siihen huollon tarpeettomuuteen on otto ja diesel moottoreissa myös nykyään päästy.
Henkilöautojen moottorit tarvitsevat pientä huoltoa silloin tällöin mutta raskaan kaluston moottoreilla päästellään useita kymmeniä tuhansia ilman huollon tarvetta.
Koneistus tarkkuudet kun ovat parantuneet ja öljyt niin ne kuplan 2500 km:n öljynvaihtovälit ovat yli kymmen kertaistuneet ja veikkaan että kun moottoreiden osissa aletaan enemmän käyttämään pinnoitteita joilla kitka saadaan pienemmäksi pitenevät huoltovälit vielä lisää,kenenkä pokka kestää kun henkilöauton öljynvaito väliksi luvataan 100 tonnia neljän litran öljytilavuudella.
Olisiko nyky ottomoottorin η n.35 % ja dieselin reilu 40.
Voiko η:n arvoon vaikuttaa voimalähteen paino tai kuinka käsitellään tilannetta jossa ollaan autiolla saarella jos on tarvetta voimalle ja mukana on ottomoottori oikosulkumoottori ja bensaa?
-
Moro
En tunne hirveästi sähkömoottoreita mutta ainakin enämpi polttomoottoreita ja olen kyllä asiasta eri mieltä.
No ajatellaampa oikosulkumoottoria, joka on sähkömoottereista ykisi pisimmälle kehitetty: hyötysuhde liikku 95% hujakoilla!
Invertterikäyttöisenä myös käynnistysmomentti sama, kuin täydellä nopeudella.
Juniakaan ei enää tehdä polttomoottorikäyttöisenä, paitsi Saudi- Arabian läpi kulkeva.
Siellä kun öljy on halpaa ja ympäristöstä viis.
Polttomoottorin hyötysuhde on viimeisen 100 vuoden aikana kehittynyt ehkä tuplaksi.
Lienee jotain 20% tasolla?
Tällä fysiikan tiedolla: kyllä se on täysi 100%. Mm. Liike energiaa, lämpöä, yms. Eihän energia mihinkään katoa kun se energia muuttaa vaan olomuotoa?
Sen takia saudeissa on niin lämmintä kun junat puksuttaa fossiilista. Loppuu meiltäkin kylmät kun laitetaan tankkiin bensaa ja ajetaan vaan isoilla moottoreilla, eikä millään hypridihömpällä tai patteriautoilla. ::)
Just sen takia kävin ihan varta vasten leimaamassa vanhan jakuvaarin että tämä intiaanikesä jatkuisi pidempään.
-
Totta.
Mullakin jaguvaari liikkui tänään pitkät matkat, mutta sähkömoottori pyöri vaan itseskeen autotallissa.
-
Totta.
Mullakin jaguvaari liikkui tänään pitkät matkat, mutta sähkömoottori pyöri vaan itseskeen autotallissa.
Kyllä tämä autoilun nykyinen ekovalkopesu on pelkkää pakkasella housuun kusemista, ihan niinkuin tuo meidän uudemmankin jakuvaarin "päästöt". Oli muka markkinoiden pienikulutuksisin ja päästöttömin diisseliauto kokoluokassaan. No käytännössä siinä on ihan vakiovarusteena eberi mikä alkaa automaattisesti lämmitetään moottoria heti alle +4 asteen, kun sen oma moottori ei tuota riittävää lämpöä puhtaaseen palamiseen. :)
Se eberikö on nyt sitä puhdasta liike-energian tuottoa?
Ynnä nämä muut päästö huijaukset, saati niiden patteriautojen koko elinkaaren, alusta loppuun saastutus.
-
Sähkömoottorin kehityksessä on tapahtunu aikalailla samat asiat, kö mitä Juusela kerto tapahtunneen polttomoottorissa.
Jos vertaillaan huollon tarvetta, nii voitas ottaa verrokiksi nykyaikainen tiisseli pitkällä huoltovälillä. Mää oon rallatellu kolomella viimesellä autolla 30-35 tkm ölijynvaihtojen välillä, joka tekkee maantiepainotteisella ajolla semmoset 600 tuntia. Ölijyä on lurruuteltu huollossa 5-8 litraa riippuen autosta.
Vähän tavallista isompi oikosulukumoottori, jossa on rasvanipat, käydään huoltamassa ylleensä kerran kuussa. Käyttötunteja on kertyny siinä vaihessa n. 700 ja rasvaa laitettaan 5 grammaa.
Maantieajossa ollut tiisseli alakaa olla valamis sulattoon, kö käyttötunnit on 8 000 tunnin hujakoilla ja pätkäajossa voidaan puolittaa tuo lukema. Oikosulukumoottori pyörii vuodessa semmoset 8 500 tuntia, jos tehtaan prosesseissa ei oo kovin montaa katkosta. Säännöllisellä huollolla se saattaa rallatella 10 vuotta ja tänä aikana siihen on puristeltu kolome pötköä rasvaa. Eikä sen moottorin elämä lopu tuohon, vaan laakerit vaihtamalla se jatkuu taas 10 vuotta.
Polttomoottori on aika antiikkinen keksintö, kö verrataan oikosulukumoottoriin.
-
Näin se varmaankin on,kuten Ossi mainitsi.
Mutta autoilun aion hoitaa polttomoottoritekniikalla
loppuun asti,mikäli touhua ei kokonaan
kielletä tai veroteta mahdottomaksi-vaan ruuvit väännän toki mieluusti
akkukoneella-tätänykyä Makitalla.Siinä puuhassa akku on mainio keksintö.
t. Markku
-
Moro
Jos kuorma-auton koneella ajetaan 1 miljuuna km joka on sen moottorin sisäänajo niin siinä on kulunut aikaa n. 20 000 tuntia ja samassa ajassa on vaihdettu pari lämmityslaitteen sähkömoottoria että niin kestäviä ne sähkömoottorit ovat.
Noi esimerkit tuolla edellä ovat teollisuus sähkömoottori versus harraste eli henkilöauton polttomoottori.
Asiasta voisi kinastella ja todistella loputtomiin mutta loppujen lopuksi olen sitä mieltä että kummatkin voimakone lajit ovat paikallaan niiden omassa käyttötarkoituksessaan ja MB on paras automerkki :)
-
Muinoin kun olin vielä hyödyllinen kansalainen jouduin usein vastaamaan asiakkaiden kysymykseen siitä, miksi junavaunujen valot maksavat moninkertaisesti piltemien ja motonettien led- valoihin verrattuna.
Tähän oli helppo vastata tekemällä pieni käyttöikälaskelma.
Laskin auton Xenon- ja Led-lamppujen käyttöiän seuraavasti.
Elinikä: n 150.000 km
Keskinopeus: 50 km/ h ( kaupunkiajoa tms)
Käyttötunnit: 3000 h
Tai vaihtoehtoisesti 100km/ h nopeudella 1500 tuntia
Henkilöautojen tekniikka ei siis ole kovin pitkäikäistä!
Vertailuna bussien sisävaloile laskennallinen käyttöikävaatimus minimissään 150.000 tuntia ja turistibusseille 23.000 tuntia ( MB) ja junavaloille 500.000 tuntia (Amtrac USA).
Joten sitä saa litä pyytää.
Tuolla sain asiakkaat lopettamaan hintakeskustelun.
-
Lämppärin moottori on liukulaakeroitu ja kestovoideltu hiiliharjamoottori sen vuoks, ku tasasähkö ei pyöritä oikosulukumoottoria. Tasasähkö on antiikkista verrattuna vaihtosähköön.
Ja paras automerkki on Sitikka. :-*
-
Lämppärin moottori on liukulaakeroitu ja kestovoideltu hiiliharjamoottori sen vuoks, ku tasasähkö ei pyöritä oikosulukumoottoria. Tasasähkö on antiikkista verrattuna vaihtosähköön.
Ja paras automerkki on Sitikka. :-*
Rahalla saa kyllä myös kestomagneettimoottereita.
Ja noiden sähkömoottoreiden suurimmat pyörintänopeudet yltävät jo 200.000 rpmään.
-
Kyllä patteriauto on ihan ok, siis sitten kun niillä pääsee sen 700 km, kelissä kuin kelissä, ja yhdellä latauksella. Mutta kun ne maksaa nyt sen 80,000 euroa, ja talvipakkasella pääsee yhdellä 3 tunnin latauksella sen 100 km, latauspisteitä on missä on. Optimaalisessa kesäkelissä voi päästä sen 300 km. Niin eipä sovellu minun käyttöön.
Eikä noilla ominaisuuksilla ne sovellu kovin monen muunkaan käyttöön, varsinkin kun itsellänikin sen auton pitäisi olla kokoluokkaa paku, moniin työajoihin, 30-300 km/pv., eikä niitä lataus venttatunteja voi tietenkään laskuttaa asiakkailta? Ja äkkilähtöjä on aikas paljon. Eikä oikein joutais niiden pattereiden lataukseen aina ennen lähtöä. Eli en oo valtion enkä kunnan hommissa. :)
Toivottavasti kehittyvät tuosta. Noilla ostohinnoilla ja toimintasäteillä niitä ei ota kukaan työkseen liikkuva riesakseen. Jollekin kehä kolmosen sisäpuolella asuvalle jeesustelijalle ne on ehkä ihan ok pelejä, noilla nykyominaisuuksillaan?
-
Että sähkösutojen hyötysuhdevertailu saataisiin laajemmalle yhteiskunnallselle tasolle, pitää tarkastella myös miten sähkö tuotetaan.
Perinteinen voimalaitos, joka toimii fossiilisilla polttoaineilla, hukkaa valtavasti energiaa.
Suomessa hukkaenergia vodaan käyttää kaukolämmöksi.
Mutta Keskieuroopassa ei juuri tarvita kaukolämpöä, joten lauhdutus tapahtuu suurissa vesitorneissa.
Siis hukataan.
Joten tässä kuviossa sähköauton hyvä hyötysuhde hävitetään.
-
Moro
Hiukan vielä pitää kehittää sähkömoottoria että sen hyötysuhdetta saadaan parannettua jotta sillä kannattaa käyttää laturia.
-
Meillä rouva ajaa Anttolasta Mikkeliin töihin; 25 km sivu. Jos on työmaalla mahollisuus ladata auto, tuohon säännölliseen käyttöön taitais jo nykysähköauto olla sopiva. Muussa käytössä meillä aika ussein tarvii hakea tuolta Mikkelistä vaikka rautakaupasta tai motonetistä jotain, ja sillon pittää vielä päästä samoilla lämpimillä takasin. 50 km, ja pitäs mennä talvipakkasellakin ja kabiini lämpimänä, eli aletaan jo olemaan siinä ja siinä nykyvehkeillä. Ja sitäpaitsi tuo rouvan töissäkäyntikin loppuu kohtsiltään.
Siis oikeesti, esimerkiks entinen kiija - tiiseli - meni tankillisella tuhatkin kilsaa, tai aika lähelle ainakin. Tankkaaminen kestää pari minuuttia, ja taas matka jatkuu. Polttoaineen jakelupaikkoja on vieläkin melko hyvin tien varsilla. Lämmintä tullee kabiiniin suunnilleen sivutuotteena, kulutusta lisäämättä, kylmän tekeminen kesällä vähän lissää kulutusta. No, nykysellä bensapelillä jääp 700 - 800 km:in tankkausvälit, vaan vielä sekkii lyöp tään päivän sähköautot ällikällä.
Kustannuserosta suuren osan tekkee verotus, mikä voip yhellä päätöksellä olla jottain ihan muuta ko nyt; tietysti mihin hyvänsä suuntaan. Mutta aika paljon pittää tekniikan tai hintasuhteitten muuttua, ennenko pelkkä sähkö houkuttais. Nykyhybridiä pitäsin jopa harkitsemisen arvoisena, sen näennäisestä järjettömyydestä huolimatta. Nää pohinnat siis puhtaasti oman talouden kannalta, miettimättä hitustakkaan mittään viherpiiperrystä ja sitä millä se sähkö tehhään. Siis töpselistähän se tulee, mutta siihen töpseliin se pittää jostakin ens syöttää, mitä ei aina oikein tunnuta ymmärtävän, niiko tuossa jo Jouko pohti.
Mutta käsin veivattavaan drillikkaan tai polttomoottorikäyttöseen poraan siirtymistä en oo ees harkinnu, kyllä Makita on hyvä. Jos voimat hupenee, ettei talven takkapuut synny pokasahalla, vois siihenkin olla Makitan akkukäyttönen sähkösaha aika kova juttu, ei tarviais johon kanssa turata; toinen mahollisuus on ostaa ne pari mottia vuodessa kylän halkokauppiaalta sahattuna, pilkottuna ja liiteriin pinottuna... Siimaleikkuri jo on Makita, ja samoilla akuilla kaikki; pora, mainittu ruohikon viimeistelijä ja kulmahiomakone (pit kerran muutama naula katkasta semmosesta paikasta mihin ois pitäny olla mahottoman pitkä roikka...). Trialmoottoripyöriäkin saap jo ihan kyvykkäitä sähkömoottorilla; niillä vois ajaa talvella hallissa eikä vaatteet haisis kakstahille, vaan sellasta ei taija enää tarvita.
Eli kyllä akkukäyttösille laitteillekin paikkansa on, ja luultavasti tulevaisuuvessa entistä enemmän. Ei kannata Kovasiininkaan kovasti vannoa, voip olla se päivä vielä eessä?
jv
-
Jouko kun asiasta mainitsi niin välähti mieleen. Sähköauto on saastuttamaton maailman pelastava viisasten kivi. Sitten kun se sama sähkö lämmittää omakotitaloa niin sitten se muuttu huonoksi.
"Esimerkiksi sähkölämmitteisen talon energiakulutus kerrotaan luvulla 1,7 ja uusiutuvilla polttoaineilla lämmitettävä talo luvulla 0,5." Tässä on kovin väärää ja vanhentunutta kohtelu joka toivottavasti oikenee. Minusta se sähkö on hajutonta, mautonta ja osin näkymätöntäkin. Joskus on sininen valokaari käynyt kun ottaa näpeille sen voiman.
Tässä sähköautoenergia asiassa Jouko on oikeassa tai on se ollut joskus muulloinkin, en sitä tässä kyseenalaista. Pitäisi tietää millä sen sähköauton energia tuotetaan eli onko peräisin polttolaitoksesta jossa vanhoja autonrenkaita poltetaan vai kissan silityksestä. Päättäjät voisivat ottaa sen päänsä toistensa perseestä. Ydinkeskustassa voi olla toimiva sähköauto mutta ei maaseudulla. Hankintana kallis ja väistämättä tuleva akkujen hankinta nostaa käyttökustannuksia vaikkakin teknolokia kehittyy siinäkin.
Ei sähkö ole aina hajutonta. Silloin tällöin, ainakin minun kytkennöistä tupsahtaa vanhan radion hajut.
Ja minäkin ihmettelen noita sähkölämmitteisen talon energiatodistuksia, Niinkuin itelläni, talon kaikki sähkönkulutus jää keskimäärin 14,000 kw/v. ja tässä lämmitellään pelkällä sähköllä 220 m2 asuinalaa. Ja se on sitten paperilla energiasyöppö kun joku viisas on niin päättänyt. Faktoillahan ei mitään tekemistä asian kanssa, mutta kun ne direktiivit.
Jos minä tupruttaisin 5000 litraa lämmityslöpöä taivaalle/v, tai kaukolämpöä, ja valaistukseen ynnä muuhun sen 14,000 kw/v. niin tämä olisikin ympäristö ystävällinen pirtti? Tulisija on pakko tehdä, mutta se taas luokitellaan haittatekijäksi. Eikä ne hypridi autot kuluta yhtään sen vähempää menovettä kuin tavallisetkaan kotturat. Desi sinne tai tänne tuhannella, mutta käytännön lopputulokselle sillä ei ole merkitystä. :-X
Meinaa ihan oikeasti hävitä uskottavuus koko energia ja sen säästöhommasta. Oli kyse sitten autoista tai taloista. Reaaliteetit on hukassa, tai kusetusta tai tietämättömyyttä koko touhu?
-
No-jaa...ja juu...
Jos noita polttomoottoriautoja ei kokonaan romuteta...voi olla,että
toimintakelpoisia löytyy vielä jopa 30 vuoden päästä-joskin silloin
on jo multa varmaan ajamiset kokonaan kielletty,jos maapallin päälle edes keikun.
Sähköautoissa tökkii myös se välitysmuoto-ei liene niitä keppivaihteisina-
ja sehän on ainoa oikea tapa välityssuhteen ja kierrosten sovittamiseksi
autossa. Automaattihommilla ajaa taasen ken haluaapi-mie en halua.
Enkä ala helpolla haluamaankaan...vaan jos on ihan pakko-sitten vissiin
huolin,vaikka en haluaisikaan.
t. Markku
-
Onneksi et Markku joutunut VR:lle,sen firman ajokaluissa oli kaikissa automaatit,jaa,oli Keltainen Huvimaja jossa nappiautomaatti,ja Lätässä käsivaihteet... ;)
-
Aijai...kylläpä muistan ne herttaiset
lauantain koulupäivät,joiden
ainoa kohokohta kun sai kerran viikossa
ajaa himaan lättähatun kyydissä...
t. Markku
-
Liekkö niissä sähköhyryissä on ollenkaan vaihteistua moottorin ja vetävän pyörän välissä. Suunnan saa valita valintakytkimestä mekaanisesti, jotta sikäli semmonen paissais Kovasimellekki.
-
Mitenkäs sähköpiilissä onnistuu moottorijarrutus?
t. Markku
-
Sähköpiilissä ei tarvihe oikeita jarruja juur nimeksikkään, kö moottori lattaa akkuja jarruttaissa. Mitä enämpi työnnetään sähkyä akkuun, niin sitä kovemmin moottori jarruttaa.
Sitä en ossaa sanua, että kuin kovasti moottori jarruttaa, kö löysää kaasun. Periaatteessa jarrupolokimellaki voijaan ohojata moottorijarrua kovemmaksi. Jossain vaiheessa on tietysti pakko laittaa jarruaki, että akseleitten välinen jarrutasapaino säilyy sopivana.
-
Pojan -04 mallin Priuksessa (hybridi siis) on jo sellanen se jarrurustinki, että kun jarrupolinta painaa, se ensin tasasesti lissää sitä lataustehoa, vaan jos painaa kovemmin, tullee tavalliset levyjarrut mukkaan. Koitin hakkee tuntumaa, mutta en saanu selvää, millon mennään oikeille jarruille; en tosin oo sillä kovin paljoa ajellu (en miekää oo paljoa antanu pojan ajjaa miun vehkeillä...). Meikäläisen normaalissa käytössä tuossa ois just se vaara, että katastuksien ulkopuolella ne oikeet jarrut ei tekis ikinä mittään... vai olikohan toyotassa niissä sellanen systeemi, että ne määrävälein abs-systeemillä ravistaa seisovasta autosta kaikki jarrut vuorollaan oikein isännän kädestä, etteivät vallan jumitu? Täällä Anttolan maisemissa on jonkinkokosia mäkiä noissa teissä - ei mittään Alppeja mutta eteläisemmän Suomen olosuhteissa mäkiä - niin tuo hybridi vois teoriassa siinä vähän säästää, tai ainakin ois helpompi ajella. Kiijalla olis isommissa alamäissä painettava jarrua, jos meinaa pysyä rikesakkorajan alla, vaikka puottaa mäen päällä vähän vajjaassa kasikympissä vaihteenkin kutoselta vitoselle. Hybridi menis vakkarilla rajotuksen mukkaan, ja vielä lattais samalla...
jv
-
Oiskos siinä Ceratossa ollu joku 55 litran tankki. Kyllä sillä joskus sai trippiin yli tuhat kilsaa ennen tankilla käyntiä.
Mutta tuossa oli hiukan toinen konteksti: Akkuporakoneista oltiin tultu sähkömoottoreiden kautta sähköautoihin. En ole koskaan kellottanut tankkaukseen käytettyä aikaa, mutta on se joka tapauksessa - sinun RamAirin vai mikä Chargeri se on tapauksessa myös - aika olematon aika verrattuna sähköauton lattuuseen. Kun se on olematon aika verrattuna sen Makitankin lattuuseen, kameran akuista nyt puhumattakaan. Kun lähet tään päivän huoltoasematiheydellä isompia teitä menemään millä tahansa polttomoottorivehkeellä, ainakin eteläisemmässä Suomessa, voit huoleta ajaa kunnes punavalo syttyy, jatkaa edelleen etteenpäin kunnes tullee huoltoasema, ja kurvata tankille. Sitä vastoin oikeestaan millä vaan sähkövehkeellä on mietittävä lähteissä varaustilanne, ja mihin oot menossa tai mitä tekemässä. Makitalla pärjäät, kun tiijät että vara-akut on täysiä, vaihat sieltä tilalle ja paat entisen lattuuseen, ko kone pysähtyy. Kameran kohalla on katottava lähteissä aina akun ja vara-akkujen tilanne. Autolla ois joka ainutta reissua ennen funtsittava, mikä on akkujen lataustilanne, minne mennään, missä saa lattuuseen, kuinka kauan siinä männee.
On siinä vielä haastetta sähköautoilussa, vaan en eppäile, etteikö tilanne tuu joskus muuttumaan siltä osin, ainakin jossain määrin. Mutta on nuo silti helppoja nuo polttomoottorit, vaikka siihen valuttamiseen mänis viiskin minuuttia. Maksaissa saattaa kirpaista, ja tulevaisuuvessa vielä enemmän.
No se on tunnustettava, että miun leikkiendurolla - Kawasaki KLX 250 S - reissussa kun reitin piirtää niin, että pyssyy visusti poissa asfaltilta, on myös mietittävä etukätteen mistä saap bensaa. Seittemän litran valuttamiseen tankkiin ei tarvi paljoa aikaa varata.
jaakkovaakko
-
Mulla taas ei ole hitachia, luotan makitan vimpaimiin. Ja kun makitan akkuja ja latureita on niin niissä on pysyttävä.
-
Nuo makitat ja dewaltit ei mulla oo kovin kovas käytössä, mutta minun akkutominen ruohonleikkurini aloittaa nyt kolmannen kesänsä.
Se on Stigan 80 V leikkuri. Akun kapasiteetti on 4Ah ja energiamäärä siis 320 Wh.
Ensimmäisenä kesän sillä ajoi hyvin ylä- ja alapihan nurmikot (yhteensä n 800 neliömetriä, leikkausaika ehkä 1 tunti).
Ei kylläkään kostealla nurmkolla ja itsevedolla.
Toisena kesän lopulla piti jo ajaa ne erikseen, kun akku ei riitänyt molempien ajoon.
Nyt tekee tiukkaa, että riittää alapihan nurmikon ajoon ( jotain 600 neliömetriä).
Arvioisin leikanneeni nurmikon nyt 25 kertaa.
Siis akku menettää kapasiteettiaan pikkuhiljaa.
Olen pääsääntösesti ajanut akun niin tyhjäksi, kun akn valvontaelektroniikka sallii.
Näyttää siis, että tuon akun elinikä on maksimissaan 5 kesää.
Tietysti jos ei ajaisi akkua aivan tyhjäksi, saisi ehkä akun elinikää pidennetyksi.
Ääritapauksena on, että ei purkaisi lainkaan, niin akku kestäisi varmasti parikymmentä vuotta. :P
-
Ja paras automerkki on Sitikka. :-*
Sen verran olen ranskalaisia kulkineita huoltanut ja korjaillut, että niiden kokemusten perusteella ranskalaista autoa meidän talouteen ei tule. Ainakaan minun elinaikanani.
-
Moro
Meinaat että tämä pitää paikkansa.
(https://lh3.googleusercontent.com/-PO88FTgptxc/VqjGK1MSWwI/AAAAAAADvIM/wJaVC3Of_-Q/w530-h540-n/renault-logo-explained-car-jack.jpg)
Tai.
(https://i.pinimg.com/564x/9d/8c/75/9d8c75b795345279ab9eb1d34b2d9e5e.jpg)
-
Tuli ajettua joku vuosi sitten Meganella puolessatoista
vuodessa työperäistä ajoa 800000km ja
hupiajot päälle.
Eipä tarvinnut korjaamolla aikaa viettää-paitsi kun vaihdettiin
tuulilasi kun motarilla jokin pultti ampaisi jostain silmille.
Normaalit öljynvaihtohuollot toki tehtiin.Ja kaksi polttimoa vaihdoin.
Joten ei ne ihan paskoja ole-vaan jos se "heikkous" johtuukin käyttäjästä?
Jotkuthan saavat metrin pätkän ratakiskoakin pilattua jotenkin.
Ei ole koskaan mulla ollut erityisiä ongelmia fransujen toiminnassa tai kestävyydessä.
t. Markku
-
Moro
No se rellu oli niin hieno vehje että kaima ajoi sillä kuuttakymppiä vuorokaudet ympäri.
-
Tuli ajettua joku vuosi sitten Meganella puolessatoista
vuodessa työperäistä ajoa 800000km ja
hupiajot päälle.
Eipä tarvinnut korjaamolla aikaa viettää-paitsi kun vaihdettiin
tuulilasi kun motarilla jokin pultti ampaisi jostain silmille.
Normaalit öljynvaihtohuollot toki tehtiin.Ja kaksi polttimoa vaihdoin.
Joten ei ne ihan paskoja ole-vaan jos se "heikkous" johtuukin käyttäjästä?
Jotkuthan saavat metrin pätkän ratakiskoakin pilattua jotenkin.
Ei ole koskaan mulla ollut erityisiä ongelmia fransujen toiminnassa tai kestävyydessä.
t. Markku
Tuota... jos tuossa ajassa, noilla kilsoilla niin 80km/h keskinopeutta on pitänyt ajaa jokapäivä reilu 21 tuntia... Pikkasen epäilyttää nyt kyllä.
-
Vittuilkaa ihan vapaasti! :laugh:
Oikea lukema on kahdeksankymmentätuhatta kilometriä+muut ajot.
t. Markku
-
Vittuilkaa ihan vapaasti! :laugh:
Oikea lukema on kahdeksankymmentätuhatta kilometriä+muut ajot.
t. Markku
Ymmärrettiin tämä kyllä. Mutta on kiva saivarrella.
-
Oikea lukema on kahdeksankymmentätuhatta kilometriä+muut ajot.
Monta kilometriä "muut ajot" on, että voi laskea yhteen kokonaiskilometrimäärän?
-
Muut ajot tuona aikamääränä ehkä yhteensä 30000km-
joten semmoiset rapiat satakymmenentuhatta kilsaa
puoleentoista vuoteen.
Eikä ollut mitenkään uusi se Rellu kun hankin-reilut satatonnia oli jo mittarissa-diesel
1,5 turbokone. Polttoainetta hörppi n. 4,6l/100km...
noin puolet matkasta motariajoa…Keli kuin keli.
Jummi...ei ne ihan baskoja ole ranskiksetkaan.
t. Markku
-
Peugeot on ihan ylivoimainen verrattuna muihin kilpailijoihinsa. Peugeotin veljeksen alko tekeen aikoinaan keittiövehkeitä ja ne oli ihan loistavia. sitte polkupyöriä, aikanaan aihan huippuja. Jossain vaiheessa keksittiin että aletaas tekeen paskoja autoja.
Mulla on Peugeot pippurimylly, ja jokainen ruokaa harrastava tietää ettei parempia ole. Ihan huippu vehjes. Peugeot pippurimylly on ihan huippu.
https://www.youtube.com/watch?v=jwaKiL0YBUI (https://www.youtube.com/watch?v=jwaKiL0YBUI)
-
Ei ne ihan paskoja ole. Neekeriukot ajaa vieläkin taksia niillä 505 farkuilla pimeimmässä ahvrikassa.
Asiaa voi myös lähestyä niin, että Kuubassa on paljon vanhoja amerikkalaisia autoja, mutta ei juurikaan pösöjä...
-
Johtuukohan siitä,että ennen Fideliä Cuuba ja USA olivat
miltei kuin paita ja pepa kavereina siinä vierekkäin...Ranska taas jossain
ihan kaukana?
60-luvullahan ja jälkeen sinne ei vissiin juuri muita autoja saatu kuin venäläisiä kapineita-
jotka taas olivat aika paljon kopioita jenkkilän peleistä tekniikan osalta.Lada
tietenkin italiaano.
Ei se johdu tuotteiden hyvyydestä tai huonoudesta-vaan taloussaarrosta ja politiikasta.
t. Markku
-
Moro
Joo sieltä tuli joku auto-ohjelmakin jossa vanhoja jenkkejä sieltä osteltiin.Kai ne olis uusia ryssän autoja sinne saanut mutta jos se vanha jenkki oli parempi niin pitivät niitä hengissä.
-
Vittuilkaa ihan vapaasti! :laugh:
Oikea lukema on kahdeksankymmentätuhatta kilometriä+muut ajot.
t. Markku
Älkää nyt hosuko, voihan tuo olla tottakin.
Jos Markulle tuli epähuomiossa vain laatuvirhe.
Ranskalaisessa autossa voi olla erilainen matkamittari: 800.000 Dm + omat ajot! Siis dekametri.
-
Ei ne ihan paskoja ole. Neekeriukot ajaa vieläkin taksia niillä 505 farkuilla pimeimmässä ahvrikassa.
Muistini lokeroissa on aika, jolloin Suomessa oli vain harvoja tietokoneita ja niihin rahdattiin isoissa levymyisteissa olevia palkka- yms tilitietoja öisin tietokoneajoon. Jalasjärvisellä Lumiahon suvulla oli myös rahtifirma ( linja- autofirman lisäksi), jossa he rahtasivat Peugeot 404:silla noita muistilevyjä. Kertoivat, että 404: llä jokaisella ajettiin mljoona kilometriä. Tiedä sitten mitä niihin vaihdettiin, kun itse huolsivatkin ne.
-
Kovasiini kun nosti verotonta kilometrikorvausta sen ranskattaren käytöstä, niin kait muistit tehä jälkikätteen verottajalle laskelmat todellisista kuluista, että verottaja osas muuttaa kaks kolmasossaa verottomasta kulukorvauksesta verolliseksi ansiotuloksi, minkä margariiniverorosentti korkeepalkkasen erikoisasiantuntijainsinöörin palkan päälle laskettuna lienee vaatimattomat kaheksankymmentä rosenttia? Ettei se kilometriluku tullukkii mieleen niistä lisäveroista, mitkä maksoit niiko kaikkien rikkaitten kuuluu ihan napisemati?
arvelee jaakkovaakko
-
Akkuporakone?
-
Juu maksoin-vaan en ihan miljoonaa,koska en ole
ollut koskaan isopalkkainen erikoisinsinööri-vaan ihan
nälkäpalkkainen koneinsinööri.
t- Markku
-
Asiat on suhteellisia. Veikkaan, että maassamme on monta sellasta, jotka ovat sitä mieltä että nuo herroille maksetut verottomat kilometrikorvaukset on selkeetä veronkiertoo, ja niitten saajat siltä vähältä ettei pitäs linnaan laittaa.
Ruohon väri muuttuu kattomispuolen mukkaan, ite kullakin...
En mie nyt niin kovin vakavissain oo, kuhan taas kirjotin. Ollaan kavereita kuitenkin, kaikki?
jv
-
No tottakai-ainakin omasta puolestani.
Ei tämä leuanlouskutus mitenkään pahaa
tääälä ole-työelämässä kuuli sentään joskus pahaakin
päänaukomista.Joten totuttu on.
t. Markku
-
Mulla taas aukko tiedoissa; eikös kilometrikorvaukset ole verotomia kulukorvauksia oman auton käytöstä?😮
Verottaja vahvistaa ne vuosittain auton yleisten kulujen muuttumisten mukaan.
Samoin päivärahat, niin kotimaan kuin ulkomaankin.
Samat kaikille, niin herroille kuin narreillekin!
Firman autoetu sensijaan on mielenkiintoisempi asia.
Muinoin yli 30 vuotta sitten ne olivat todella etuja, nyt niin raskaasti verotettuja, että ovat autohaittoja.
Tarkoittaa sitä, että firman on määrätvä paljon ajavat myyntitykit käyttämään firman autoa.
Monet kuitenkin käyttävät firman autoa vain työajoon ja jättävät sen yöksi firman pihaan.
-
Ei ole Joukolla aukkoja tiedoissa.
Verotuskäytäntö meillä pyrkii siihen, että työn tekemisestä tekijälle aiheutuvat kulut on mahdollista vähentää verotuksessa. Nämä kulut voidaan yksilöiden osoittaa, kuiteilla tai muulla luotettavalla tavalla. Joillekin kuluille on sitten verottaja laskenut jonkun perusteen, erityisesti sellaisia käyttökohteita, joita käytetään sekä omiin että työn tekemisen tarkoituksiin. Esimerkiksi juuri auton käyttö, kun sillä ajetaan sekä työhön liittyviä että muita ajoja. Työnantaja maksaa työntekijälle kilometrikorvausta oman auton käytöstä työajossa, tämän korvauksen suuruus on sinällään työnantajan ja työntekijän keskinäinen asia, mutta verottaja määrittelee suurimman korvauksen, mikä on verovapaa. Jos työntekijä suostuu tai työehtosopimus antaa myöten, voidaan maksaa vähemmän kilometrikorvausta, voidaan myös keskenään sopia korvaus suuremmaksi, mutta verottajan määrittämästä rajasta yli menevä osuus on veronalaista tuloa.
Tavoite on kuitenkin verovapaus todellisten kulujen osalta. Jos työntekijä pystyy aukottomasti osoittamaan todelliset kulut suuremmiksi kuin tuo verottomaksi määritelty korvaus, on verottajan hyväksyttävä todellisten kulujen määrä verottomaksi.
Kun pääomasijoittajat tai yritykset tekevät verosuunnittelua - esimerkiksi siirtämällä yritysten rekisteröintiä ulkomaille - syntyy suuri huuto; rikollisia, veropakolaisia, tuomittava vähintään vankeuteen. Vaikka kaikki toimenpiteet ovat täysin valitsemamme eduskunnan säätämien lakien ja asetusten mukaisia. Eikö tällä samalla periaatteella pitäisi itse kunkin verottomia kulukorvauksia saaneen tunnollisesti ilmoittaa, jos todelliset kulut ovatkin olleet maksettuja verottomia kulukorvauksia pienemmät, erotus verottajalle ja joko palauttaa ylimääräiset kulukorvaukset työnantajalle tai maksaa siitä määräytyvät verot?
Vai onko siinä se normaali raja, että rikkaampien kuuluu maksaa, ei minun? Vai sen takana oleva totuus, että jonkun muun kuuluu maksaa, ei minun...
jaakkovaakko
-
Tuota kustannuksien osoitusasia ei kyllä ollut tiedossani.
Koska verottajan fuskaaminen on kansallinen velvollisuus, en usko, että kukaan kokee velvollisuudekseen osoittaa alempia kuluja.
Toisinpäin kyllä.
Toki verovirkalilijoiden tehtävä on metsästää verovilppiä tekeviä kansalaisia ja varsinkin yrittäjiä.
Siitä heitä yleensä moititaan (esim. viimeinen MOT). On kuitenkin hyvä, että he tekevät sitä työtä tehokkaasti, josta heille palkaa maksetaan. Siis me muut maksamme veroillamme.
-
Koska verottajan fuskaaminen on kansallinen velvollisuus, en usko, että kukaan kokee velvollisuudekseen osoittaa alempia kuluja.
Juuri näin. Näin minäkin toimin. Toisaalta en ole myöskään huutamassa, että muiden pitäisi vapaaehtoisesti maksaa veroja, eli lopettaa verosuunnittelu silloin, kun se tehdään olemassaolevien lakien puitteissa. Jos laissa on virhe, silloin laki pitää uusia tai korjata, mutta olemassaolevan lain mukaan toimiva ei ole rikollinen.
Sitä yritin vain sanoa, että jos vaatii muita maksamaan vapaaehtoisesti veroja silloin, kun moraali tai etiikka osoittaa säännösten olevan epäoikeudenmukaisia, on toimittava itse sen saman moraalin ja etiikan mukaan, eli maksettava vapaaehtoisesti veroja enemmän kuin pyydetään, jos verojen pyytäjällä on säännöissään selvä aukko tai porsaanreikä.
Muunlainen toiminta on toimintaa ajatuksen "verot muiden maksettaviksi" mukaan. Mitä minun mielestäni on koko tietty poliittinen aate ja suunta, mutta siitä saa jokainen toki olla omaa mieltään.
jaakkovaakko
-
Aika nopeasti ja kohtuukauas ollaan jo päästy Hitachin akkuporista, taitaa olla jo jonkinmoinen ennätys?
-
Jumakekka tuo makitan akkusirkkeli on kätevä. Suosittelen. Jos sirkelille sopivaa hommaa on. Patterikäyttöstä villapaidan nypynpoistajaa en suosittele, menee helposti tukkoon ja on muuteski naurettava peli. Villapaidassa kuuluukin olla nyppyjä. Kelit on ollu hyvät, villapaidoista ei niin väliä näillä helteillä. Villapaita on kyllä hyvä peli kun tarvitaan, mutta mitä raati on mieltä, napit edessä vai olkapäällä? Noista olkapäänapeista en oikeen tykkää, repunhihnat painaa ikävästi.
Missä Hitachi käyttäjät nappejaan pitää ?
-
Kun kerran Kari kysyi missä napit niin mulla ne on lääkekaapissa..en tiedä miten tai miksi tää aiheeseen kuuluu..vastaan vain rehellisesti..
-
Kun kerran Kari kysyi missä napit niin mulla ne on lääkekaapissa..en tiedä miten tai miksi tää aiheeseen kuuluu..vastaan vain rehellisesti..
Tottakai kuuluu. Kuten asumistuki, kilometrikorvaukset, verotuskohtelu.. Ihan selvä juttuhan tämä. Tukinuiton vaikutus syvänmerenkalojen geenirakenteeseen, siihen ei ihan suoraan, mutta tukinuittoon kyllä. Ja kaloihin. Eilen tein lomulohta. Tai siis sitä norjan vesistöbroileria loimottelin. Laitoin pintaan sitruunatahnaa ja tietty suolaa, mustapippuria. Konjakilla (brandyä) pikkasen liekitin loppuviimeeks. Tein sellasen kylmän soosin kermaviilistä, tilliä, sipulia, pippuria, fariinisokeria ja suolaa. Ruåttalaisia uusia pottuja ja suolasta voita. Hitachia ei kyllä näkyny missään. Perunat oli sellasia hyvin kiinteitä, ettei hajoo keitettäessä. Keittelin reilun satsin jotta jää paistettavaksikin sitte. Käytän ne vaikkapa energian siirto ketjussa.
-
Mies haluaa Hitatsin akkukoneen.
...mitä mies tekee?
Marssii kauppaan ja ostaa semmoisen (ellei saa lainattua tutulta
päättymättömään lainaan).
t. Markku