VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Jorma Korolainen - Toukokuu 15, 2018, 08:48:23 ap
-
Minun typ 360 Jawassa on ollut aikoinaan sivuvaunu.
Liekö ehkä tiuhempi välitys kun kuluttelee kaheksisen litraa satasella kun ajelee reippaammin. Hiljaa jos ajelee on mennyt alle kuudellakin litralla, mutta paljonlaisesti vie pensoo.
Jos on ollut eri välitysvaihtoehtoja, onkohan erilaisia vaihteistoja, vai onko tiuhennettu ensiö- tai toisiorattailla?
En tiedä kannattaisiko alkaa silti välitystä pidentää, eipähän joudu konetta kovasti vedättämään. Huiput on noin 120.
Paljokohan 350 Jawat yleensä kuluttelee?
-
Välitykset näyttäisi olevan kohdallaan kulkuun nähden.
Lähtisin kokeilemaan pienempää pääsuutinta.
Aja jyrkkään ylämäkeen puolikaasulla, ja avaa kaasu täysille.
Jos ropöttää, on suutin liian iso. Jos buuaa, on suutin liian pieni.
Joudut varmaankin myös muuttamaan neulan asentoa, kunhan löydät oikean suuttimen.
Kulutus pitäisi olla viiden litran paikkeilla matka-ajossa, tai jopa alle.
-
Hienoinen ero Jawa-Army tasatahti ja Army muutettu eritahtiseksi.
Sama matka sama vauhti, kaveri tankkasi 8 litraa, minä 4 litraa.
Matka n. 100 km.
L&K.
-
Välitykset näyttäisi olevan kohdallaan kulkuun nähden.
Lähtisin kokeilemaan pienempää pääsuutinta.
Aja jyrkkään ylämäkeen puolikaasulla, ja avaa kaasu täysille.
Jos ropöttää, on suutin liian iso. Jos buuaa, on suutin liian pieni.
Joudut varmaankin myös muuttamaan neulan asentoa, kunhan löydät oikean suuttimen.
Kulutus pitäisi olla viiden litran paikkeilla matka-ajossa, tai jopa alle.
Kaasari on 24 mm Mikuni. Kulkee koviten hieman vajaalla kaasulla, pitänee kokeilla toista suutinta. Motarilla en ole hoksannut röpöttääkö vai buuaa täydellä kasulla, Ouluseudulla on muutens aika vähä mäkiä :)
Vaikuttaakohan pääsuutin käynnistymiseen viileämmällä kelillä ryyppy päällä? 20 asteessa parilla potkulla käyntiin, 5-10 asteessa ehkä viidellä potkulla.
Kun sain ilmavuodot kuriin, toimii tuolla kaasarilla muuten tosi nätisti eikä tartte tulvitella kun on nuppiryyppy.
Kummatkohan lie tahdit vakiossa 1970 typ 360:ssä. Onpas iso ero kulutuksissa :o
-
Vakiona kait kaikissa 2-pyttysissä vuorotahti. Miun ymmärryksen mukkaa jaavan tehot syntyy noin 4 litraa per sata km kulutuksella, mitä mennee siitä yli mennee johonkin muualle kuin kulkemisseen. Pienin kulutus syntyy oikeen kokosella suuttimella, ei liian pienellä suuttimella. Siis liian pienellä suuttimella konerikon riskin lisäks kulutus kasvaa. Mutta kasin kulutus kertoo jonkun asian olevan pahasti pielessä, sitä mieltä oon mie.
jv
-
Suuttimessa on numerot 97,5.
Voiskohan se olla pieni tai iso?
Mistähän nuo numerot tulee, virtausarvoja vai millin osia?
Pikkupoikana jyrsin naulasta lytätyllä terällä suutinta isommaksi 250 jammuun, ei ehkä ennää semmosta viitti tehdä.
-
Koko on millin osia.
Kuulostaa vähän pieneltä. Yleinen koko on näissä 115
-
Kyllä se tasatahtinen Ruotsin armeijan Sixin koneella varustettu horii bensaa
sen 8 litraa sataselle jos siinä on se svenssonien käyttämä 133 suutin.
Tämä on todistettu muuttamalla eritahtiseksi ja pääsuutinta pienentämällä.
L&K.
-
Suutinasioita, muistinvaraista eli epävarmaa "tietoa".
Numerointi on eri kaasutinvalmistajilla omansa. Oliko niin, että Mikuni ja Jikov kumpikin käyttävät sadasosamillejä ja reiän läpimittaa? Joissain kaasuttimissa on virtausarvoihin perustuva numerointi, mutta kaikissa taitaa olla sentään niin päin, että isompi numero on isompi reikä?
Minun mielestäni ei kuitenkaan voi sen varassa mennä, että tämä toimi Jikovilla 1,33 millin reikäisellä suuttimella, niin sen täytyy toimia myös Mikunilla saman kokoisella suuttimella. Moottori imee bensaa kurkussa suuttimen syöttökohdassa vallitsevan paineen ja kohokammiossa bensanpinnan yläpuolella vallitsevan ilmanpaineen eroituksen avulla; se paine-ero ei ole erimerkkisessä tai eri tyyppisessä kaasuttimessa sama. Hyvinkin pieni rakenne-ero kaasuttimen kurkulla tai varsinkin suuttimen kohdalla siellä voi vaikuttaa melko tavalla mukaan menevän bensan määrään. Pelkän pääsuuttimen varassa seos on vasta suunnilleen 3/4 kaasusta täyskaasuun, sitä aikaisemmin vaikuttavat tekijät kaasua lisätessä tyhjäkäyntisuutin - ilmaruuvi tai seosruuvi - luistin leikkaus - neulan malli ja neulan asento - pääsuutin. Vaikutusalueen määrää kaasun asento, ei kierrosluku (pääsääntöisesti), ja jossain määrin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun kaasutin vaihdetaan toiseen, on aina edessä kokeilurumba oikeiden säätöarvojen löytymiseksi.
Ja liian laihalla seoksella tehty kokeilu voi johtaa aika totaaliseen moottorin tuhoon.
Kyllä kaasuttimia on silti joku vaihtanut aivan onnistuneesti, malttia ja sitkeyttä se vain vaatii.
jaakkovaakko
EDIT: Jäi yksi oleellinen asia käsittelemättä. Ilmanpuhdistajan virtausvastuksella on oleellinen merkitys kaasuttimen toimintaan; se pitää ainakin kokeiluun perustuvassa säätämisessä olla koko ajan sama.
-
Mikuneissa suuttimen koko seuraa virtausta. Dellortoissa on millin sadasosia.
-
Hyviä vinkkejä on tullut, kiitos vaan.
Numeron 113 suutin oli ainut joka vaikutti olevan saatavista sopiva (kaupassa puuttui välistä paljon kokoja). Putsarina on ollut joku vapaavirtausjuttu tvs moderni vaahtomuovijuttu.
Ylhäälle tuli lisää ruutia, mittarin neula vaappui jo yli 120:n mutta muu liikenne torppasi huippujen kokeilua. Nyt tuntuisi kulkevan koviten kaasu pohjassa. Savutus on suunnilleen sama kuin muulloinkin täyskaasutuksessa, joka on ihan hyvä niin eivät tule ihan perssiisseen motarilla.
Keskialueella alkoi röpöttää joten laskin neulan pari pykälää. Ja kas kummaa, kone alkoi vastata kaasuun tyhjäkäynniltä paljon paremmin. Joskus on pitänyt aavistuksen houkutella jos on pyörittänyt pidempään tyhjäkäynnillä. Ilmaruuvia kärsi pyöritellä kiinnipäin.
Kone ei ole ehkä siksi hajonnut väärillä säädöillä koska hurauttelen eniten lyhyitä 10 km matkoja 80-100 tai harvoin 50 km matkoja 70-80 km/h. Tai sitten jawat ei ole niin nuukia koska öljyä on paljon bensan seassa ja kierrokset ei joka tapauksessa nouse kovin ylös.
Järkeilin että pienen suuttimen takia neula on ollut aika ylhäällä ja oisko se vaikuttanut kulutuslukemiin korottavasti (siis jos kulutus laskee, voi se tietysti noustakin.)
En ole älynnyt vaihtaa suutinta aiemmin koska kaasari oli edellisellä omistajalla vastaavassa vehkeessä ja ajattelin että "tommonen sen kuuluu olla".
Ny vaan kulutuksia seurailemaan. Ei se 8 litraakaan konkurssiin vie mutta olis mökkireissulla helpompaa kun ei tarttis niin seurata loppuuko pensa.
-
Mulla on ollut sekä tasatahti että vuorotahtiseksi muutettu Sixi. Jotenkin olen muistelevina että tasatahtinen oli helpompi ajaa kun vääntömomenttikäyrä oli tasaisempi ja voi ajaa pienemmillä kierroksilla. Se sitten vaikutti polttoaineen kulutukseen alentavasti. Ja olihan kaasuttajakin suhteellisesti "pienempi".
Sixissä, oli jos en aivan väärin muista, 28 mm. Jikov.
-
Vaihtelin vielä tyhjäkäyntisuuttimenkin 17-> 15. Oli ilmaruuvi ennen niin auki kuin sai, nyt voi ruuvata puoleenväliin.
Neulaa vaihdoin keskipaikkeille, ylemmässä lovessa alkoi hieman täristää maantieajossa. Lisäksi vielä paksummasta paperista tiiviste imusarjaan.
Nyt en usko saavani käyntiä minun tekemillä kaasarin säädöillä paremmaksi, menee hifistelyksi. Vetää kierrosalueen hyvin läpi, tyhjäkäynti hyvä.
Ollut pätkäajoa, mutta lupaavan hitaasti vähenee pensa tankissa. Savutus ollut vähenemään päin. Ennen oli välillä bensatippaa kaasarin alla, valui ehkä suodattimesta tai jostain, ny ei ole ollut samaa. Ens viikolla tankki täyteen ja kulutusmittausta, tosin 10 km välein on täyskiihdytys motarille kun ajaa työmatkaa.
Ainut ärsytyksen aihe on aina uudelleen löystyvä turpamutteri ja jarrujen puute (laiskottaa, ei jaksa ny purkaa niitä)
Käynnistyvyysero 10 asteen tai 20 asteen lämmössä on melkoinen. Tänä aamuna polkasin ilman virtoja 2 kertaa ja virrat päällä kaksi kertaa, niin lähti.
-Lataako ilman virtoja polku jonkun jännitepiikin johkin vai miks jotkut niin tekee?
-Ruukaako jawaukot vääntää kaasua käynnistäessä?
-Tuli myös mieleen, että vaikuttaako motskarin asento bensapintaan ja käynnistykseen? Jos vehje rohjottaa keskituella etupyörä ilmassa vrs. vaakasuorassa?
-
Mulla on epä-Jawa mutta kylmästartissa poljen muutaman kerran rauhallisesti ilman virtoja ja ryyppy päällä että saa vähän benssiiniä kanaviin ja ehkä jopa palotilaan saakka. Sitten virrat päälle ja taas rauhallinen polkaisu niin käynnistyy.
Ihan pienten asentomuutosten en usko vaikuttavan kaasuttimen toimintaan. Ehkä jos jättää pitkäksi aikaa sivutuelle niin voi mennä seokset pieleen, mutta onhan nuo tehty kiihdytyksiä ja jarrutuksia sietämään. Luulenpa että jos pyörässä on keskituki niin sitä on ajateltu käytettävän myös käynnistyksessä.
-
Miun ymmärryksen mukaan polkemalla pari kolme kertaa ilman virtoja saadaan hyvä syttymiskelpoinen eli kaasuuntunut ja vähän rikkaanpuoleinen seos tulpan luo. Kaasua tai ei käynnistäessä on jokaisen pyörän yksilöllinen ominaisuus, joka selviää vain kokeilemalla. Oikein kunnossa ja kohdillaan oleva lähtee kaasuun koskematta. Etu taka suuntaisella kallistuksella en ole kokenut olevan eroa. Jos kone saa jostain syystä liikaa bensaa eli on tukehduksissa, jikovilla, jossa kohokammio on sivussa, voi yrittää kuivata polkemalla pyörä mahdollisimman paljon vasemmalle kallistettuna ja kaasu täysillä. Saa ilmaa, mutta ei lisää bensaa. Mikunissa kohokammio on keskellä, eli kallistaminen ei auta. Ja taas kaikki omia kokemuksia, vastuu lukijoilla...
jaakkovaakko
Ps. Itse en ole ymmärtänyt koskaan kyytiin nousemista tai käyntiin polkemista pyörä seisontatuella, koen ne seisontatuen hajottamiseksi...
EDIT: Sen verran tuosta suutinjumpasta, että omien kokemuksieni mukaan missään pyörässä ei ole esimerkiksi yks ja sama, onko pääsuutin 115 vai 120. Siksi tuollainen monen kymmenen numeron hakuammunta kerrallaan - se on hakuammuntaa. Voihan se tietysti niinkin kohilleen sattua... samoin neulan siirtämistä tehdään yks lovi kerrallaan. Ja neulan nostaminen rikastaa seosta ja laskeminen laihentaa - kaasun keskialueella vaikutus suurin. Ja neulan nostamiseksi sen lukkorengas laitetaan alempaan loveen, laskemiseksi ylempään loveen. Langenneena loveen...
-
Sitä vaan olen ihmetellyt että eikös sitä seosta keräänny palotilaan virrat päälläkin samalla lailla jos motori ei käynnisty eka polkasuilla. Vai polttaakohan kipinän räpsyminen hyvät huurut pois ilman käynnistymistä? Mutta kaipa siitä ilman virtoja polkemisesta hyötyä on kun sitä tehdään.
Pikkupoikana kun oli 250 jammun kone (DS-6) yhen amislaisen sätöstämässä mikroauton rungossa, lähti kone aina parilla polkasulla käyntiin, oli pakkasta tai hellettä. Mutta Jawa reagoi 10 asteen lämpötilan muutoksiin kesällä niin on se kumma. Jos se Jawa onkin naaras, herkkä kylmälle ja tykkää kun sitä poletaan. :P
-
Kai se keskituki on tehty kestämään? Meinaan kun kohdistuuhan siihen kohtalainen rasitus kun pyörää nostetaan tuelle, siihen verrattuna polkaisu on aika mitätön kuorma. Ja jos siinä nyt istuksii satulassa niin se tietysti kuormittaa istujasta riippuen mutta liekö sekään oleellisesti suurempi voima kuin nostotilanteen rytkäys. Pyörästähän se riippuu tietysti, mulla vaan näitä pieniä Hondia nosteltavana :)
Sivutuen varmaan saa rikki jos sen varassa rymyää.
-
Jawa on luonteva polkasta käyntiin vieressä seisoen koska polin on vasemmalla puolella. Jos polin olisi oikealla, voisi helpommin jumpata konetta käyntiin satulassa.
Eturengas keulii keskituella koska kiinnittelin tavaratelineen ja siihen vanhan SA-hevoshuoltomiehen satulalaukun.
Edit: Joo, aika suurpiirteistä on meikeläisen säätöhomma. Kun ei paremmasta tiedä. Osaajat tekee taidolla, meikä tuurilla. Saattaisi olla hyvä jos pääsisi vertaamaan johonkin viimesen päälle säädettyyn vehkeeseen. Mutta tälläikin on samalla jahvetilla kaasuteltu jo kymmenen vuotta, kai alottelijan tuuria kun en ole konetta rikki saanut. Taitaa olla luja tuo Jawan kone.
Edit x 2: Mökillä saunassa tänään mietin että neuvostokylissä mummojen sivarijawojen öljyt ja seokset ei liene olleet niin justiinsa. Huonot tiet ja matalat kierrokset sielläkin... Pohjantie remontissa, jono etenee 30 km/h. Masina haraso, otsinharaso, da :)
-
Kävin taas kulutuksia mittaamassa, ny meni 110 km matkalla noin 6,5 litraa eli niukasti alle 6 litraa/100 km. Sehän onkin ihan siedettävä lukema varsinkin kun kuormana oli mm. kivääri ja kaljaa. :)
Löysin tarikalle SA-hevoshuoltomiehen laukun, siihen on hyvä jemmailla raskaampaa tavaraa. Sen edessä on singon tähtäinlaukku jossa öljypullo pystyssä. Tää on sitte melkeen sota-Jawa.
Oli eka mehtuu-keikka kiväärin kanssa. Pakkasaamuna lähti 3 kaurista 30 metristä ja metso 50 metristä, sillon oli tietysti alottelijalla pyssy olalla ja varmistin päällä. Siinä sitte seistä mölöhytin ja kattelin että siinähän menee... :) Oli hienoo kun joki höyrysi ja aurinko paistoi. Pellolta pelottelin töötillä joutsenet lentoon kun päästelin kylätietä 70:iä.
[ylläpito on poistanut liitteen]