VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: henrik blanck - Huhtikuu 06, 2018, 22:19:53 ip
-
Rouva ilmoitti haluavansa digi-järjestelmäkameran.
Sellainen pitäisi hankkia. Itse en tiedä niistä mitään, mutta täällähän on paljon asiantuntioita.
Minkälainen olisi hinta-laatu suhteeltaan hyvä sellaiselle "aloittelialle".
Tietysti pitäisi olla helppokäyttöinen ja mihin saisi helppoja kuvankäsittelyohjelmia.
Mistä niitä olisi hyvä etsiä?
-
Näin, entisenä ammattilaisena uskaltaisin sanoa että jaakkovaakko puhuu asiaa.
Järjestelmäkamerat on järjestelmiä. Mutta jos ei ole oikeesti tarvetta järjestelmälle niin miksi hankkia sellanen.
Mä kannoin hirveetä aluminiilaukkua ja objektiiveja oli kuin halkokuorma, sillon filmiaikaan.
Nyt mulla on canon puolikennoinen ja siinä päässä kakkulana vivitar 18-210. Eipä ole tarvetta ollu kakkuloita vaihdella.
Miksi pitäis olla järjestelmäkamera jollei tarvetta kakkuloita vaihdella? No mulla siksi kun on juuttunut siihen että rungon pitää tuntua käsissä siltä kuin ennenkin. Samasta syystä en käytä näyttöä vaan "tähtään läpi"
Ihan oikeesti, älkää tehkö niinkun tällanen vanhus, vaan ottakaa oikeenlainen kamera tarpeeseen. Järjestelmän tarve on nykysin aika harvalla.
Vähän aika sitten tytär kyseli minua apuun hankkiakseen tarpeisiinsa sopivan kameran. No sopiva löytyi, panasonikki pitkällä zoomilla, kiinteelasinen.
Aikoinaan kun työn ohella sitte iltasin opetin kuvausta kansalaisopistoissa ja avoimessa korkeakoulussa niin opiskelijat ihaili sitä mun alumiinilaukkua jossa laseja niin helevetisti, ja jo sillon koetin niille sanoa että jos et oikeesti tarvitse vaihtaa objektiiveja, niin järjestelmä on huono valinta.
Eli tullaan kysymykseen että mikä on oikea tarve. Aika harvalle se on järjestelmä.
-
Pari sanaa vielä kennon sähköisestä koosta, fyysisestä tuolla oli jo hyvä selvitys.
Minäkin operoin Olympuksen peilittömällä, paino alle 500 grammaa ( maksoi n 1000€).
Olen nostanut kuvan koon maksimiinsa, eli lähelle 3 Mb.
Perusaseteksissa on noin puolet tästä.
Toki 1,5 M riittää, mutta kun käsittelee kuvia, esim rajaa, putoaa lopullisen kuvan koko helposti 0,5 M kokoon.
Se alkaa olla jo kirjapainotekniikalle liian alhainen resoluutio.
Vaimoni operoi Nikon 7100:lla, 18-200mm optiikalla, yhteispaino 1,5 kg (maksoi n 2500€).
Kuvat ovat n 5M kokoisia ja hieman parempia kuin Olympuksella ( paremmat värit ja selkeämpi syväterävyys).
Molemmat ostettu n 3 vuotta sitten.
Kyse on tietysti ottajan osaamisesta, mutta myös välineestä.
-
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=116842.0 (http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=116842.0)
KOLME sivua samasta aiheesta.
-
Nämä ovat minun subjektiivisia näkemyksiä, joku toinen voi olla toista mieltä. Jos olet kiinnostunut jostain erityisestä, voin mielipiteitäni kirjoitella. Jos vmpk:n ylläpitäjä on sitä mieltä, ettei näillä ole täällä yleistä mielenkiintoa, siirretään keskustelu muualle.
Jaakko
Ei todellakaan, tämähän on yleistä keskustelua. Itse olen kuvannut koko 2000-luvun ajan digeillä. Taitaa olla jo kuudes Canon menossa. Nykyinen on 5D mark III, putkia löytyy omiksi tarpeiksi. Yleisimmin nokalla 24-70 2.8 tai 70-200 2.8
Hyvä aihe ja kirjoituksesi on täyttä asiaa alusta loppuun saakka.
-
Niin....ei kai tässä kameratouhussakaan liene
sitä ylärajaa-laitteita piisaa.Ja hintaa...
Vaan kuinka vakavamieliseen kuvaamiseen kukin alkaa-
itse olen jo hiukkasen päässyt sisään tämän kompaktin Sony HX400V-
kameran sieluun. Köykänen peli-ja tuo zsuumikin nappaa
aika mukavasti.Helppoa ja halpaa kuvaamista.Eikä tarvii ruuvailla
putkia.
Tässä pari kurkea-matkaa n. 250...300m..
t. Markku
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuota... neljä väriä... hmm.
Esim sun kameran tai tietsikan näytöllä, tai telkkarissa on kolme. Vasta sitten kun siirrymme RBG tekniikasta SMYK maailmaan ollaan neljässä. Se taas liittyy tulostamiseen.
Hullua muutes miksi SMYK on noin, no siksi kun musta ei voi olla B, sehän on blue. Eli RGB järjestelmän vastakkaisväri.
Tuleekin erottaa värimaailmat toisistaan. Kun valolla touhutaan perusvärit on red-green-blue. Ja kun tulostetaan tai painetaan ihan fyysisillä väreillä, on perusvärit syan-magenta-yellow-ja k eli musta.
On siis erotettava toisistaan väriopit, additiivinen, lisäävä, värimaailma. Ja sitte subtraktiivinen värimaailma.
Ero on siinä että jos additiivisessa järjestelmässä laitat kaikki värit, rgb ja projisoit ne yhteen niin saat valkoisen. Jos tulostimella laitat smyk maailman värit päällekkäin saat mustan.
Siis, kun valolla pelataan on päävärit rgb, kun fyysisillä väreillä pelataan on päävärit smyk.
Anteeksi ja armoa. Näin 18 vuotta AGFAn palveluksessa kirjapainotekniikka spesialistina sanon näin.
-
Joo, kyllä se meillä on tarkoitettu noita kompakti- ja zoom-kameroita eikä järjestelmäkameraa. Mutta kun ei tiedä edes kameraterminologiaa.
Luin sen toisenkin topiikin ja kyllä tulee tietoa.
Olen opastuksien ja oman (ja Vaimon) käyttötarkoituksen ja rahavarojen mukaan katsellut ehdokkaita ja nyt sitten herää ajatus mikä olisi hyvä.
Tossa olisi Markunkin mainitsema Sony
https://www.gigantti.fi/product/kamerat/digikamerat/DSCHX400VBLK/sony-cybershot-dsc-hx400v-b-ultrazoom-kamera-musta?scid=SEM173_EXT_SEM_GOOGLE&gclid=EAIaIQobChMI9IvZzJCr2gIVh8wYCh0gwQGiEAAYAiAAEgK8UvD_BwE (https://www.gigantti.fi/product/kamerat/digikamerat/DSCHX400VBLK/sony-cybershot-dsc-hx400v-b-ultrazoom-kamera-musta?scid=SEM173_EXT_SEM_GOOGLE&gclid=EAIaIQobChMI9IvZzJCr2gIVh8wYCh0gwQGiEAAYAiAAEgK8UvD_BwE)
Sitten Canon
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/canon-powershot-sx540-hs-kamera#spca (https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/canon-powershot-sx540-hs-kamera#spca)
Ja Nikon
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/nikon-coolpix-b700-kamera (https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/nikon-coolpix-b700-kamera)
Ja vielä Panasonic
https://www.dustinhome.fi/product/5011053210/lumix-dmc-fz82-bag-16gb (https://www.dustinhome.fi/product/5011053210/lumix-dmc-fz82-bag-16gb)
Olisiko joku muu merkki samassa hintaluokassa?
Mainoksissa tietysti kaikkia kehutaan, mutta oikeita käyttökokemuksia kaipaisin.
-
Anteeks että lipsuu, eli jos olet tarkka; ÄLÄ lue. ::)
Tänään tultiin mökiltä ja vastaan tiellä tuli hauska tilanne, josta olisi oivan kuvan saanut, mutta kuten arvata saattaa, kamera repussa, reppu auton takatilassa jne. Aina pitäs olla käden ulottuvilla se.
No tilanne: 5 metsäkaurista lounastaa sänkipellolla.
Eipä siinä mitään erikoista itselle, mutta tienvarressa lähes kymmenen autoa parkissa, tai pysähdyksissä ja jokaisesta kameranputki ulkona kohti kauriksia. Kävelytiellä toinen mokoma ihmisiä ihmettelemässä luontokappaleita.
Oivan kuvan olisin saanut siitä suunnatusta kamerarivistöstä. ;)
Juu, ja edelleen käytössä täysin riittävänä tällaiselle turistille; Canon EOS 1100 D sen omalla peruskakkaralla. Makso alle 300e uutena.
Vähän pidemmälle kantavaa putkea olen siihen haikaillut jo monta vuotta...
Tästä saatiinkin tieto mikä on paras kamera: se joka on käsillä silloin, kun sitä tarvitaan!
-
Anteeks että lipsuu, eli jos olet tarkka; ÄLÄ lue. ::)
Tänään tultiin mökiltä ja vastaan tiellä tuli hauska tilanne, josta olisi oivan kuvan saanut, mutta kuten arvata saattaa, kamera repussa, reppu auton takatilassa jne. Aina pitäs olla käden ulottuvilla se.
No tilanne: 5 metsäkaurista lounastaa sänkipellolla.
Eipä siinä mitään erikoista itselle, mutta tienvarressa lähes kymmenen autoa parkissa, tai pysähdyksissä ja jokaisesta kameranputki ulkona kohti kauriksia. Kävelytiellä toinen mokoma ihmisiä ihmettelemässä luontokappaleita.
Oivan kuvan olisin saanut siitä suunnatusta kamerarivistöstä. ;)
Juu, ja edelleen käytössä täysin riittävänä tällaiselle turistille; Canon EOS 1100 D sen omalla peruskakkaralla. Makso alle 300e uutena.
Vähän pidemmälle kantavaa putkea olen siihen haikaillut jo monta vuotta...
Tästä saatiinkin tieto mikä on paras kamera: se joka on käsillä silloin, kun sitä tarvitaan!
Paras kuva on se otettu kuva.
-
Terve!
Toki olen kameraan tyytyväinen-hakkaa nuo taskussa
pidettävät korttipakan kokoiset kyllä
helposti. Ja kun muutenkaan en paremmasta tiedä.
Tuolla vekottimella saa kumminkin kuvia siltä matkalta
mihin kuvittelinkin . Se riittää. Ammattikuvaajaksi en enää
kehtaa edes yritellä.
Varmaan noissa saman hintaluokan laitteissa tuskin suuria
eroja on. Ostaa sieltä,mistä helpoiten saa.
t. Markku
-
Noista zoomeista vaimoni sanoo, että sitten kun optinen zoomi loppuu, ei kannata enää jatkaa.
Sen sähköisen, tai mikä se on zoomauksen voi tehdä työpöydällä, eikä kuva enää tärähdä siinä vaiheessa.
-
Noista zoomeista vaimoni sanoo, että sitten kun optinen zoomi loppuu, ei kannata enää jatkaa.
Sen sähköisen, tai mikä se on zoomauksen voi tehdä työpöydällä, eikä kuva enää tärähdä siinä vaiheessa.
Vaimo on jotakuinkin oikeassa. Ohjelmallinen zoomaus pienetää kennon käytettävää pinta-alaa ja siten kaventaa kuvakulmaa. Ja tietysti, kuvan laatu heikkenee samalla kuten tietsikassakin tehty osasuurennos. Sanoin että vaimo on jotakuinkin oikeassa, koska kameran ohjelma koettaa korjata puutteita mitä osakennon käyttäminen tekee, eli joissain tapauksissa hieman parempi kun tietsikan osasuurennos. Mutta esim mulla on ohjelmallinen zoom aina pois käytöstä. Se on tehty myyntitarkoituksessa, ei käytettäväksi. Markkinointi ja käytäntö on kaksi eri juttua. Siksi myyjäkin sanoo että se 12 meganen kuva on parempi kun 8 meganen. Saa myytyä kalliimman kameran. Ja onhan se oikeessa, jos tulostaa isoja julisteita. Tosin asiaan liittyen niin siitä 12 megasesta saa siistimpiä osasuurennoksia...
-
Miun järkkärissä tuo digitaalizoomi auttaa siinä, että etsinkuva muuttuu rajatuksi, ja näkee helpommin, onko tarkennus siinä mihin sen halusi. Manuaalitarkennuksella (mihin toki muitakin apuvälineitä on) ehdoton, mutta auttaa automaatillakin sellaisessa paikassa, missä tarkennukselle on runsaasti sudenkuoppia eli lähellä varsinaista kohdetta jotakin eri matkan päässä olevaa, mihin tarttua. Miun kamerassa kuva tallentuu kuitenkin täyskokoisena, vaikka se tulee ensin esille digitaalizuumattuna, eli voi jälkeenpäin käsittelyssä kuitenkin rajata eri tavalla halutessaan.
Missään muunlaisessa paikassa en koskaan käytä digitaalizuumia, kun nuo keinotekoiset tarkennuksetkin voi tehdä Lightroomilla jälkikäteen.
Jossain asioissa digitaalisuus on tuonut kyllä uuttakin; esimerkiksi laajakulmaobjektiiville luonteenomaista tynnyrivirhettä ei ole tarvis yrittää optisesti korjata, kun korjauksen voi tehdä tietoteknisesti valmiista kuvasta. Objektiivin rakenne yksinkertaistuu, tai ei tarvi tehdä muitten asioitten kanssa kompromissejä. Tuon tyyppisiä korjauksia tekevät kamerat itsekseen, ja ne ovat raakakuvissakin mukana; tarvitsevat itse asiassa erikoisosaamista ja -ohjelmia, jos haluaa raakakuvan niiltä osin korjaamattomana ulos.
jaakkovaakko
Ootko nyt ihan varma että digizoomin kuva tallentuu koko kennolla ja rajaa vain etsinkuvaa? Melko mullistavaa.
-
Nyt piti oikein testata, oonko nähny unta; en ollu!
Jos kuvan tallennusmuoto on jpeg, kuva tallentuu digitaalizoomattuna kortille, kuten näkyy etsimessäkin, ja ne reunat ei oo missään. Mutta jos tallennusmuoto on RAW, eli raakakuva, silloin kuva tallentuu kortille kokonaisena, ja kameran takatelkkarista otettua kuvaa katsoessa tulee kuvan keskelle valkoinen neliö tuon digizoomatun alueen kokoiseksi, ja etsimessä ennen laukaisua näkyy vain se digizoomattu alue. Tuota olen tosiaan joskus käyttänyt tarkennuksen oikeaan osumisen tarkkailuun, ja muistinkin oikein...
Digizoomauskerroin on tuossa vakio noin kaksi, eli sitä ei erikseen voi muuttaa. Ja tää tieto siis koskee Olympus OM-D E-M1 "vanhaa" eli originaalisversiota: muista en tiedä. Omalla taskurungolla eli Olympus PEN E-P L6 kameralla käytän yleensä idioottiautomaattia, siihen en oo sitäkään vähää jaksanu syventyä kuin tuohon isompaan runkoon, kun pikkunen on turistiräpsyjä varten ja sellasiin reissuihin, kun mukana on joku, joka kyllästyy ja pitkästyy, jos ruvetaan kuvaus-kuvaamaan. Ja räpsykamerana järkkäri siks, kun siihen käy kuitenkin kaikki samat lasit kuin toiseenkin.
jaakkovaakko
PS. Vähän aikaa taas kaivelutti valikoita että tuonkin sai varmistettua... valikon syöverit on Olympuksessa vähän kuin työkalut autotallissa; kyllä minä sitä eilen jossain näin...
Tarkistappa nyt vielä. Se etsinkuva näyttää millaista alaa kennosta käytetään. Kun digizoomaat niin vain osaa kennosta käytetään. Digizoomattu kuva joka käyttäisi koko kennoa, ei, se ei ole mahdollista. Siksi se on digizoom. Vain optinen zoom käyttää koko kennoa. Tottakai, koko kenno olisi käytettävissä mutta jos rajaat, kamerassa tai tietokoneella, käytät vain osaa informaatiosta jonka kenno voisi tuottaa.
Muutoin zoom objektiivien valmistus olisi jo lopetettu jos ohjelmallisella päästään samaan lopputulokseen.
-
Jätkillä nyt vähän karkas jo "ammatti-osastolle". ;) Hyvä se on, että Suomen kielen päivänä juttua riittää.
Mutta saadaanko me tavikset tästä mitään.
Itsellä kun on tuo, niin luetun, kuin puhutunkin sanan ymmärtäminen ja sisäistäminen hippa niin ja näin, niin sellanen selkokieli ois mukavata.
Aiheen jatkeeksi, toivottavasti se Blancille sopii, toivoisin selkokielistä ohjeistusta objektiivin hankintaan.
Semmonen kakkula, joka ei maksa miljoonaa, vertailuna linkissä het 160-24oo e, ja jolla saa maisemat, lähilinnut ja liikkuvat motukat pysäytettyä. Runkona Canon 11ooD.
Rauzihan se joskus jossain aiemmassa hieman samansuuntaiseen kysymykseen olisi myynyt Tamronin 45-180 tjn putken.
Mitkä ois ne 3 ymmärrettävää asiaa, jotka ehdottomasti pitäs ostopäätöstä tehdessä huomioida.
Tässä linkki (https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/2987d/Teleobjektiivit-zoom") ja tuotteiden takana myös arvioita muilta taviksilta.
Jos tuntuu että aihe karkaa, niin poistan toki. :-X
Sulla on harrastajalle ihan käypänen vehjes. Niinsanottu puolikenno kamera. (No nyt tulee hebreaa. Puolikennosena perän koko on 22,2 X 14,7 mm kun täyskokonen on 36 X 24 mm) Oot saanu sen mukana 18-55 millisen zoom objektiivin? Todennäkösesti olet. Onko se riittävä? Jos on, älä tee mitään. Jos tahto lintiuja kuvailla niin ota vaikka tamron 18-270mm kakkula siihen. Hintaa alle 400. Ja jos verrataan puolikennosta perinteisen filmiajan kino kameroihin niin pitkänä tuo vastaa yli 400 millistä lintuputkea.
Lisää hebreaa. Jos kennon pinta-ala puolitetaan niin se ei tarkoita että kinon mitat 24X36 puolitetaan, vaan pinta-ala puolitetaan. Mitat on suhteessa pinta-alan neliöön. Eli jos 24X36 mittoina puolitettaisiin olemaan 12X18, niin se on pinta-alana vain neljäsosa alkuperäisestä. Se olisi siis neljäsosa kenno.
-
Rauzille: En osannu vaan kertoa ymmärrettävästi. Se RAW tallennettu kuva siis käyttää koko kennoa, mutta eihän se digizoomaus sitä kuvaa zoomaakaan sillon; siis kun miulla on digizoomaus päällä ja RAW tallennusmuotona, vain etsinkuva muuttuu zoomatuks, kuva tallentuu koko kennolta, siis tallentumisen kannalta ihan sama onko se digizoomaus päällä vai ei, jos siis tallennusmuoto on RAW. Kameran voi kyllä sitten yhellä näpäytyksellä laittaa tallentamaan se digizoomattu kuva, eli se pyyhkäsee sitten jälestäpäin ne reunat pois ja muuntaa kuvan samalla jpeg:ksi. Jos tallennusmuoto on jpeg, sillon niitä reunoja ei tallenneta missään vaiheessa, eli toimii niiko digizoomi normaalisti.
Osasinkohan nyt selvittää?
jv
Vielä yritän selventää: Siis miun runko on peilitön runko. Se pikkuluupin etsin on telkkari myös, siis elektroninen etsin. Siksi se voijaan toteuttaa niin, että etsimessä on vain osa kuvaa näkyvissä. Ja etsimeen saa kaikki valotusarvojen muutokset näkyviin, ja vaikka histogrammin kuvan oheen. Peilikameran optisessa etsimessä näet mitä objektiivin läpi tulee.
En ole varma ymmärsinkö. Mutta jos digizoomattu kuva käyttäisi koko kennoa, siihen zoomausalueeseen, se vaan ei ole mahdollista. Jos kamera käyttää koko kennoa, se ei ole digizoomattu.
Ehkä meillä on nyt jokin käsite-ero tässä jutussa.
-
Sitä yritin selvittää, että käyttää koko kennoa, koko kuvaan eikä vaan zoomausalueeseen. Siis RAW tallennettuna ei digizoomaa ollenkaan, vaan tallentaa koko kuvan, ne reunatkin. JPEGin tekkee sitte siitä digizoomatusta eli osa-alueesta, pyyvettäessä. Etsimeen digizoomaa.
jv
PS. Noista kinovastaavuusmilleistä sen verran, että käytetään käsitettä kroppikerroin. Sillä kertomalla saa objektiivimillit vastaaviksi kuvakulmaa ajatellen. Minun varttikennosen eli m43 kameran kroppikerroin on 2. 300 millin objektiivilla tulee kuvaan sama ala kuin täyskennosella tai kinofilmikameralla 600 millisellä. Eeron Canonin kroppikerroin on 1,6. 300 mm objektiivilla tulee kuvaan sama ala kuin täyskennosella tai kinofilmikameralla 480 millisellä. Eikä niitä kait muuhun tarvi, kuin että voidaan verrata, tai kuka on sisäistäny nuo kinomillit, ni tietää paremmin mistä puhutaan, vai? Ja muissa kuin Canonin APS-C kennosissa se kroppikerroin on 1,5. Ihan vaan siks ettei ois liian helppoa.
Joojoo, mutta se zoomattu ala ei vastaa sitä mikä se olis koko kennolla. Siitähän tässä oli kyse optinen versus digi zoom.
Kroppikerroin on selkee juttu. Sitä piti aina ihmisille laskeskella kun mulla ammattiaikoina oli normivehkeinä 6X6 ja 6X9 vehjeksiä ja fiilistelykamerana palkki, 8X10 tuumaa eli jokseenkin 20X25 senttiimomeetriä. Mutta edelleen ihmiset vertaa kinovastaavuuteen. Palkissa mulla oli "normaali" kakkula 360 milliä. Jos nyt normaalia onkaan. Normaalihan tuli siitä normaaliksi että aikoinaan joka filkkarunkoon työnnettiin se 50mm "normaali" kakkula mukaan. Tän päivän "normaali" puolikennosiin on se 18-55.
Mainostoimiston reprokuvaajana mulla oli filmiperä 52X62 senttiä. Mutta kamera painokin reilu 800 kiloa. Varusteineen pitkän matkaa toista tonnia. Pultattuna betonilattiaan ettei heti tärähdä. Kun käytti sitä "väärinpäin" eli suurennuskoneena niin perä oli 122X165 senttiä. Ja silti usein liian pieni. Kehityskoneen hyötyleveys 122 senttiä, mutta jos tartti isompaa niin kameralla pystyi kyllä mutta oli mentävä altaisiin kehittämään kun kone oli noin kapee. Altaat oli 2X3,5 metrisiä. Mutta silti, esim isoja aitamainoksia piti tehä kuudessa osassa. Onneks tommostakaan duunia ei enään ole olemassakaan. Hyvä niin.
-
Oot saanu sen mukana 18-55 millisen zoom objektiivin?
Sehän se. Ja tarve vaan sen mukainen, kuten edellä kerroin, että vois sitte liittyä siihen autostakuvaajien joukkoon, joka pellolla kauriita näkee. ;)
No sitte vaikka tommonen tamron.
-
Huomasin kirjotuksiani väärässä paikassa, otin pois.
jv
-
Joo, kiitos kaikille vastaajille. Mielenkiintoista lukea vastauksia, tässäkin asiassa taas kävi niin että asiasta ei tiedä mitään ja sitten kun vähän tutustuu aiheeseen niin huomaa että ei todellakaan tiedä asiasta mitään.
Sellaiseen tulokseen olen tullut, että joku noista alle 400 € Panasonic, Nicon tai Sony kameroista täyttäisi meidän tarpeet ihan hyvin.
Täytyy käydä hypistelemässä kaupassa ehdokkaita.
-
Huomasin kirjotuksiani väärässä paikassa, otin pois.
jv
Niinpä näkyy. Nyt vaan ketju on hullun näkönen, toisaalta kirjoituksesi on noissa lainauksissa tallessa. Eiköhän tää juttu tullu valmiiksi. Olen pahoillani jos tykkäsit huonoa kirjoituksistani
-
No sen verran avaudun, että jäi olo, etten pysty yksinkertaista asiaa kirjoittamaan niin, että sen lukija ymmärtäisi. Siksi poistin. Ei sen ihmeempää.
Jaakko
-
Oli aamun ESS-lehdessä juttu jossa kerrottiin,että
kamerakaupat ottavat mielellään käytettyjä digikameroita ja
jopa myyvät niitä "sopurahaan". Voi saada edullisesti hyvänkin kameran-
jos osaa sen vaihtopelin toiminnan tutkia.
Saksassa on jutun mukaan hinku käytettyihin filmijärkkäreihin-niistä
kuulemma on jo pulaa kamerakaupoissa.
t. Markku
-
No sen verran avaudun, että jäi olo, etten pysty yksinkertaista asiaa kirjoittamaan niin, että sen lukija ymmärtäisi. Siksi poistin. Ei sen ihmeempää.
Jaakko
Ei se ole kirjoittajan vika, ellei hyvää ja asiantuntevaa tekstiä ymmärretä.
Se on ihan sama, ku arvostetun Penan tekstit. Vastuu on aina kuulijalla.
Ieroo höpertää, vae onko sulla joku joka lukkoo sulle iäneen kaekki minun kirjottamat tekstit?
Kirjotetussa tekstissä kun vastuu on ennemminii lukijalla, eikä sunkaa kuulijalla. :P
-
Sanotaan että viestintä jos ei mene perille niin vika on viestijässä.
Kiva ajatus sille joka ei ymmärrä...
Mutta aina on niitä jotka ei ymmärrä, viestit ihan miten vaan.
Sitten on niitä jotka ei halua ymmärtää.
Sitten niitä jotka ymmärtää tahallaan väärin.
Niitä jotka haluaisi ymmärtää mutta ei ymmärrä.
Ja vielä ne jotka ymmärtää mutta venkuroi...
Ei ymmärrä...
-
Tuo 4-5.6 on 70-300 lasille aika hyvä valovoima; ei sunkaan mikään vakio. Oletanko oikein, että objektiivissa ei ole vakaajaa ollenkaan? Pimeäksi jäävä tallikuva ei oikeastaan voi johtua tuosta valovoimasta. Jos valotat automaatilla, se valottaa niin pitkään, että valoa tulee tarpeeksi, ongelmaksi tulee sitten kameran heiluminen, kun valotus on pitkä. Joko joku kameran asetus estää tarpeellisen valotuksen, tai kameran valotusmittari ottaa jostain - esim. aukinaisesta ovesta tai takana olevasta ikkunasta - väärät arvot.
Tuo sinitinttikuva ei ole aivan tarkka mihinkään kohtaan. Joko automaattitarkennus ei mene kohdalleen, kamera heiluu tai kohde heiluu. Veikkaisin, että kamera heiluu, ja lisäksi kohteesta osa on heilunut enemmän kuin joku toinen osa - eli oksa. Tarkennuksen osumisen automaatilla voisit ehkä varmistaa laittamalla kamera jalustalle, tai sen puutteessa johonkin pöydälle, ja ottamalla siinä vitkalaukaisimella joku kuva muutaman sekunnin viiveellä, ettet itse heiluta kameraa. Jos siinä osuu eri matkoilla oleviin kohteisiin tarkasti, objektiivi pelaa, pitää vain saada kamera pysymään paikallaan kuvatessa. Kun kamera on paikallaan, on vielä se ongelma, että kohde liikkuu. Nuo linnutkaan eivät tahdo malttaa odottaa paikallaan kuvauksen aikaa. Auttava asia on nopeampi valotusaika, mihin taas tarvitaan valoa. Täydellä aukolla tuo on kuitenkin aika kirkas tuo lasi, kuva saattaa olla jopa parempi, jos vähän hidastat, vaikka 5.6 sijasta johonkin kuutosen seiskan välille. Tuo 300 mm sinun kamerassasi vastaa 480 mm kinokennoisella, eli ilman vakaajaa vaatii jonkinlaisen tuen kameralle tai minimissään ukolle nojan ja ampujan kädet. Ilman vakaajaa perussääntö ampujankätiselle kuvaajalle on, että jos millejä on objektiivissa 500, valotusaika saa olla maksimissaan 1/500 sekuntia, siis paikallaan olevaan kohteeseen, kohteen liikkuessa vielä nopeampia aikoja tarvitaan.
Nosta kameran säädöistä ISO-arvoa ensin ihan maksimiinsa, eli siinä kamerassa 6400, ja ota muutama testikuva. Jos kuva menee niin kohinaiseksi, ettei ole käyttökelpoinen, pienennät vähän kerrassaan ISO-arvoa, niin selviää, mikä on sinun kamerallasi suurin käyttökelpoinen arvo. Se ei ole ihan absoluuttiarvo, hämärässä ja tummaa taustaa vasten kohinaa tulee enemmän, samoin pitkillä valotusajoilla. Mahdollisimman suurella ISO-arvolla saat valotusajat nopeammiksi ja kuvat tärähtämättömimmeiksi. Parhaan kuvan laadun saat taas mahdollisimman pienellä ISO-arvolla, eli maisemiin ja potretteihin, etenkin jalustalta kuvattaessa, lähestytään asiaa eri suunnasta kuin lintuihin tai moottoriurheiluun.
Kamerasta pitäisi löytyä myös automaattitarkennukselle säätöjä. Pikkulintujen kanssa useimmin paras on yhden pisteen tarkennus, niin että kamera katsoo vain keskellä ruutua olevaa yhtä pistettä ja automaatti yrittää tarkentaa siihen, tai korkeintaan muutaman keskipisteen alueelle tarkentava. Ja sitten kuvatessa pidät vain sen linnun siinä oikeassa kohtaa ruutua, niin hyvä tulee.
Saattoi olla ennestään tuttua asiaa, kirjoitin kuitenkin. Ei muuta kuin harjoittelemaan!
jaakkovaakko
-
Kamerapalstalta bongattu: http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?f=10&t=12749966 (http://www.digicamera.net/keskus/viewtopic.php?f=10&t=12749966)
Onkos tuo Eerolla lainassa oleva juuri tuo? En oikein kanuunamaailmaa tunne, kun oon Olympus-mies, mutta luulisin tuon USM kertovan uudemmasta mallista ja nopeammasta tarkennuksesta, ja IS kirjainten taas vakaajasta (Image Stabilisation)? Canon tekee runkoja sekä täyskennolla että kroppikennolla (APS-C, kroppikerroin 1,6), ja oletan, että jotkut Canonin omistakin laseista on suunniteltu jommalle kummalle. Yleensä täyskennolle suunniteltu toimii kropissa, mutta toisin päin ei.
Yleisesti Canonin objektiivit ovat laadukkaita; tuon linkkaamani ilmoituksen hintapyynti on aika alhainen (eikä oo silti menny kaupaks), ettei se ilmeisesti mitään huippusarjaa oleva lasi ole alunalkaenkaan, mutta tosiaan Canonin halvempien hinta/laatu suhteesta en tiedä mitään.
jv
Edit. Se lainalasihan taisikin olla tamppooni eikä kanuuna?
-
99% on tyytyväisiä n. 400€ kameraan kun hieman perehtyvät sen säätöihin eikä vaan räpsi kuvia, mulla siskonmies sanoi et anna se kamera tänne ja sääti. Perskules pimiässäkin rupes tuleen hyvää kuvaa. Mulla on kiinalainen kännykkä bw6000 ja ihan uskomattomia kuvia automaatti asetuksilla, ei tarvi puhelinta avata vaan kyljessä on pikanappi kameralle, kelpaa mulle.
-
Uskua saa mihin tykkää, mutta mää uskon Rauziin, koska matematiikka on matematiikkaa. Kyllä vaan täytyy valovoiman muuttua kennon kertoimen mukkaan.
-
Tänään kävin postista hakemassa. Semmonen Panasonic Lumix DC-FZ82 sieltä tuli. En ole kerennyt kuin paketin aukasta.
Täytyy ruveta tutkimaan mitä tuli taas ostettua.
-
Uskua saa mihin tykkää, mutta mää uskon Rauziin, koska matematiikka on matematiikkaa. Kyllä vaan täytyy valovoiman muuttua kennon kertoimen mukkaan.
Matematiikka on matematiikkaa ja se on eksakti tiede.
En syvetynyt tuohon Rauzin valovoimajutun jälkeiseen vääntöön, koska jo Rauzin matikka meni metsään.
Valovoimakkuus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
Ei pinta-alan neliöön.
Siis pinta-ala kasvaa etäisyyden neliössä ja valovoima on valovirta/ pinta-ala.
Tuo on vaan perusmatematiikkaa.
Noita luxeja ja lumeneita tuli integroitua (!) opiskellessa ja sittemmin työssä, kun piti määrittää valaisimella saatava valovoimakkuus.
Kameran optiikkaan pätee samat valon säännöt.
Kuten myös suurennuskoneeseen.
Itse ilma ei juuri absorboi valovirtaa, sen vaikutus näkyy vasta kilometreissä, esimerkiksi vesien loistoissa (= majakat) se tulee huomioida, jollon mukaan on otettava ilmassa olevan vesihöyryn ja pölyn vaikutus.
Ohesa vielä ihan valo-opin peruskirjan alkusuivun kuvat ja selitys, ettei mene turhaksi vääntämiseksi.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
eikö pitkissä putkissa ole huono valovoima ja vastaavasti lyhyissä taas parempi,jos noita arvojakin katsoo?
-
Hoh hoijaa.
Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että osta digijärkkäri, vaikka joku Canonin paketti. Käytä sitä ja ennen kaikkea kuvaa paljon. Et maksa filmistä. Ottamiasi kuvia voit tarkastella tietsikalla. Poista omasta mielestäsi huonot.
Tallenna muut ainakin kovalevylle. Tyhjennä muistikortti ja eikun taas kuvaamaan.
Kuvaa ihan tavallisia vaikkapa perhejuttuja harrastuksia jne. Kun olet aikasi kuvannut ala ajattelemaan tarvitsetko kuviin jotain muuta. Osta yksi vähän parempi kakkula ja tee tuo alku uudestaan, JNE.
Digijärkkärin paras puoli on se, että ei todellakaan tarvitse käyttää sen kaikkia tarjoamia asetusvaihtoehtoja. Voi kuvata sillä mistä eniten ITSE pitää.
Unohda aluksi nuo aukot ja herkkyydet ynnä muut, kuvaa ja nauti.
Nyt menossa n. viides digijärkkäri.
-
Hoh hoijaa.
Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että osta digijärkkäri, vaikka joku Canonin paketti. Käytä sitä ja ennen kaikkea kuvaa paljon. Et maksa filmistä. Ottamiasi kuvia voit tarkastella tietsikalla. Poista omasta mielestäsi huonot.
Tallenna muut ainakin kovalevylle. Tyhjennä muistikortti ja eikun taas kuvaamaan.
Kuvaa ihan tavallisia vaikkapa perhejuttuja harrastuksia jne. Kun olet aikasi kuvannut ala ajattelemaan tarvitsetko kuviin jotain muuta. Osta yksi vähän parempi kakkula ja tee tuo alku uudestaan, JNE.
Digijärkkärin paras puoli on se, että ei todellakaan tarvitse käyttää sen kaikkia tarjoamia asetusvaihtoehtoja. Voi kuvata sillä mistä eniten ITSE pitää.
Unohda aluksi nuo aukot ja herkkyydet ynnä muut, kuvaa ja nauti.
Nyt menossa n. viides digijärkkäri.
Aamen!
-
Puhuttiin sekä täyskäriin että kroppiin käypäisestä lasista. Puhuttiin valonmittauksesta. Se valo, mikä menee kennon ohi, ei vaikuta mitään valon mittaamiseen. Ei vieläkään. Mitataan kennolle osuvaa valoa. Ja siksi, jos kroppikennoisen kameran valotuksen mittaus toimii, se toimii juuri samalla tavalla riippumatta siitä, onko nokalla vain kroppiin suunniteltu obiska vai myös täyskäriin käypäinen opiska. Toisin päin se ei toimi, koska silloin ei todennäköisesti kennon reuna-alueille tule valoa, ainakaan tarpeeksi. Kun canon teki kroppikennoisen, oli varmasti tietoinen valinta, että siihen käy kaikki FF lasit. Rekisterietäisyys on sama, bajonetti on sama, ja varmasti bajonetin ja kennon välin läpimitta rungossa on riittävä. Kroppikennoihin ei olisi aluksi ollut riittävästi laseja tarjolla, jos olisi tehty toisenlainen ratkaisu. Eikä yhdessäkään canonin ohjeessa mainita korjauskertoimen tarpeesta valotukselle ff-lasilla kroppikamerassa; eiköhän olisi mainittu, jos näin olisi?
Tästä oli alun perin kyse.
En olisi halunnut alkaa inttää enkä selvittää, jos joku muu kuin Rauzi olisi tuon väitteen esittänyt. Mutta jos esittää maailman parasta asiantuntijaa, on vastattava huutonsa. Itse aloitan yleensä kirjoitukseni "minun mielestäni", silloin lukija tietää suhtautumisensa. Nyt puhuttiin vain fysiikasta, valo-opista, ja silloin ei ole mielipiteistä kysymys.
Jaakko Latvanen
PS. Kyllä kokisin aika nöyryyttävänä, jos minua omissa ammattiasioissani joku nöösipoika olisi joskus kouluttanut...
PS2. Jokohan nyt riittäisi?
Nyt on kuule Jaakko niin että pyydän anteeksi eilistä humalatilassa tekemääni ajatusvirhettä. Ei pitäs kännissä lähtee mihinkään tekniikkakeskusteluun. Nyt kun katson niin asiahan on ihan selvä. Valovoima on valovoima, oli perän koko ihan mikä vaan.
Hyvä kun pysyit tiukkana, tartti kattoa ketjua heti aamusta. Ja huomata virheensä.
-
Anteeksipyyntö hyväksytty.
Pyydän itse myös anteeksi siltä osin, mitä vein inttämistä henkilökohtaiselle tasolle. Voidaan olla jatkossakin asioista eri mieltä, yritetään kumpikin syventyä enemmän lukemaan, mitä toinen kirjoitti, ja riidellä vain asioista. Taitaa meillä kuitenkin kummallakin olla jonkinlainen kyky asioita ymmärtää? Ja siitä ei minulla ole pienintäkää epäilystä, ettenkö voi sinun tiedoistasi ammentaa oppia minulle suhtkoht uuteen harrastukseeni valokuvaukseen. Tuon väittelymme osalta en voi puolustautua sekoittavilla aineilla. Voisin kertoa yrittäneeni vain estää väärän tiedon jakelun, mutta tunnustan mukana olleen aimo annos oman ymmärryksen kehumista ja tarvetta osoittaa olevansa oikeassa, siis aivan turhaa ryppyilyä.
Minun puolestani voidaan joko poistaa koko tuo inttämisepisodi täältä, tai jättää. Mieluummin niin, että jos poistetaan, poistetaan molemmat omat raapustukset, niin ei jää omituiseksi ketju.
Jaakko
-
joutaishan nuo bittitaivaaseen. Noista ei muille ainakaan hyötyä tai iloa. Joku saattaa jopa irrallaan muusta asiayhteydestä lukea väärää tietoa... poistellaan vaan. Jätetään tuo anteeksipyyntö ja vastauksesi niin ymmärtää jokainen.
PS. Sekoittavat aineet ei saisi olla puolustus mitenkään. Sillon pitäs keskittyä muihin juttuihin...
Edit, poistin...
-
Samma här, poistin.
On oikeesti tosi hyvä olo ettei jääty riitoihin.
Jaakko
-
Samma här, poistin.
On oikeesti tosi hyvä olo ettei jääty riitoihin.
Jaakko
Niinpä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
eikö pitkissä putkissa ole huono valovoima ja vastaavasti lyhyissä taas parempi,jos noita arvojakin katsoo?
Nyt kun on rauha maassa, niin palataan taas yleiskeskusteluun.
Pitkissä objektiiveissa valovoima tosiaan on aina ” huono”, jotain 4-6.
Kai noita rahalla saa parempiakin, mutta mikähän on teoriassa paras?
Kuten Rauzi aikaisemmin kertoi, valovoima on linssin ( himmentimen aukon) halkaisija verrattuna polttoväliin.
Polttoväli lienee linssin pituusakselin ”keskipisteen” etäisyys kennosta ( filmistä).
Kai tuo jostain netistäkin löytyisi, mutta kyllä täältä myös löytyy kohtapikaa vastaus.
-
eikö pitkissä putkissa ole huono valovoima ja vastaavasti lyhyissä taas parempi,jos noita arvojakin katsoo?
Nyt kun on rauha maassa, niin palataan taas yleiskeskusteluun.
Pitkissä objektiiveissa valovoima tosiaan on aina ” huono”, jotain 4-6.
Kai noita rahalla saa parempiakin, mutta mikähän on teoriassa paras?
Kuten Rauzi aikaisemmin kertoi, valovoima on linssin ( himmentimen aukon) halkaisija verrattuna polttoväliin.
Polttoväli lienee linssin pituusakselin ”keskipisteen” etäisyys kennosta ( filmistä).
Kai tuo jostain netistäkin löytyisi, mutta kyllä täältä myös löytyy kohtapikaa vastaus.
Teoriassa, ja ennenvanhaan näin juuri oli. Nyky objektiivitekniikka tuottaa lyhkäsempiä kakkuloita kun optinen pituus on.
-
Ääriesimerkki lyhyestä lie tuollanen peilitele, mutta siinähän on periaatekin toinen. Nuo paremman luokan telet on julman kalliita, taitaa aika pitkissä kirkkaimmillaan olla jotain 2.8 aukkosia? Ensin ihmettellee, miten voip kakkula maksaa kymppitonnin, mutta kun näkkee purkukuvan, ihmettellee, miten se on noin halpa - älyä, ultraäänimoottoria tarkennukseen, vakaajat, 20 linssiä 15 ryhmässä, tarkennuksessa ja zoomauksessa taitaa liikkua monta ryhmää. Hionta ja kiinnitystarkkuuvet tuhannesosamilleissä, tarkennukset naksahtaa kymmenesosasekunnissa kiinni, on ne aika teknisiä vempaimia. Valovoima ei vaan taija syntyä muuten kun suurella läpimitalla, eli fyysinen koko kasvaa jos valovoimaa halutaan.
Niiko Rauzi on monta kertaa todennu, optisesti ne ei oo mikskään muuttunu kymmeniin tai melkein sataan vuoteen, mutta tuo äly ja moottorit on melko uutta, luulisin. Tai sellanen asia on voinu muuttua, että kuvan vääristymiä ei ole enää pakko korjata optisesti, ne voip jättää kameran älyn korjattaviks, mikä antaa jottain uusia vapauksia suunnittelluun.
luulee jaakkovaakko
-
Peilitelet on mielenkiintoisia kyllä. Jostain syystä ne vaan nykymarkkinoilla on aika vähän myytyjä vehkeitä.
Niissähän optinen polttoväli on ilmoitetus mukainen, mutta fyysinen pituus reilusti alle puolet siitä. Valo otetaan sisään ja pyöreän keskipeilin ja renkaanmuotoisen sivupeilin kautta veivataan edestakas objektiivin sisällä. Tämä taas tekee sen että vaikka objektiivi on paksu ja etulinssi iso, niin valovoima ei ole sitä mitä etulinssin koko antaisi olettaa.
Mutta näin se. Ne lainalaisuudet miten valo kulkee, ei ne ole miksikään muuttuneet. Objektiiveissa linssien valmistustarkkuus on parantunut toki, pinnoitteet myös, virheitten korjaukseen on löydetty menetelmiä, mutta periaate on sama. Niinkauan kun ei keksitä uusia fysiikan lakeja. Niitä saattaapi olla vaikea muuttaa.
-
No jatketaan sitten keskustelua. Aloitetaan siitä, että hankkii Canonin järkkärin. Sitten pitää olla kovana: jatkossa vain siihen Canoniin sopivia kakkuloita.
Todelliset ammattilaiset puhuvat valovoimasta. Se on tärkeä juttu, helpointen valovoimaa saa ostamalla 50mm kiinteän kakkula. Valovoima n. 1,2-1,4. Hinta muutama sata euroa.
Jos on tehnyt tuon kovan päätöksen, niin seuraavaksi kannattaa katsella esim Sigman putkia. Jos ei kuvaa fågeleita ym niin kannatta ehkä hankkia ns. pikku zoom. Taas muutama satanen. Ehkä ei voita fågelien kuvauskilpailua, mutta oma tyytyväisyys saattaa olla huipussaan.
Sitten kun mennään tuonne Vuoden Luontokuva tasolle, joka suurimmalta osin on nykyisin yhtä kuin Photoshop.
Meikä on kuvannut harrastusta nyt 80-luvun lopusta alkaen, suuri osa kuvista on kelvannut motukkalehtiin painettavaksi.
Ihan yksinkertainen neuvo: Ostakaa kohtuu hintainen järjestelmäpaketti, esim Canon ja alkakaa kuvaamaan. Se opettaa yllättävän hyvin homma.
Oleellista on myös että jos lähtee johonkin merkkiin, niin siinä kannattaa pysyä koska rungot voi vaihtua, mutta kakkulat jatkavat toimimistaan.
-
No jatketaan sitten keskustelua. Aloitetaan siitä, että hankkii Canonin järkkärin. Sitten pitää olla kovana: jatkossa vain siihen Canoniin sopivia kakkuloita.
Todelliset ammattilaiset puhuvat valovoimasta. Se on tärkeä juttu, helpointen valovoimaa saa ostamalla 50mm kiinteän kakkula. Valovoima n. 1,2-1,4. Hinta muutama sata euroa.
Jos on tehnyt tuon kovan päätöksen, niin seuraavaksi kannattaa katsella esim Sigman putkia. Jos ei kuvaa fågeleita ym niin kannatta ehkä hankkia ns. pikku zoom. Taas muutama satanen. Ehkä ei voita fågelien kuvauskilpailua, mutta oma tyytyväisyys saattaa olla huipussaan.
Sitten kun mennään tuonne Vuoden Luontokuva tasolle, joka suurimmalta osin on nykyisin yhtä kuin Photoshop.
Meikä on kuvannut harrastusta nyt 80-luvun lopusta alkaen, suuri osa kuvista on kelvannut motukkalehtiin painettavaksi.
Ihan yksinkertainen neuvo: Ostakaa kohtuu hintainen järjestelmäpaketti, esim Canon ja alkakaa kuvaamaan. Se opettaa yllättävän hyvin homma.
Oleellista on myös että jos lähtee johonkin merkkiin, niin siinä kannattaa pysyä koska rungot voi vaihtua, mutta kakkulat jatkavat toimimistaan.
Nää canonin ja nikonin aloittaja paketit pitää usein sisällään zoom kakkulan. Esim 18-55, ja sillä pääsee hyvin alkuun. Treenailee sillä ja sitte tietää paremmin mitä hankkia, mikä on tarve tai tahto. Tuo 50mm melko turhake sillon. Ei alottelija tartte 1,2 valovoimaa. Eikä täyskennosta runkoa. Tarvinneeko järjestelmääkään. Eikä nuo aloittajan canonit ja nikonit ole edes huonoja. Tai siis todella hyviä jos vertaa filmi aikaan. On se hyvä että filkka-aika on ohi. (Vaikka olinkin 18 vuotta AGFAn palveluksessa) tai eihän se ohi ole, mutta näissä normihommissa on.
-
Nää canonin ja nikonin aloittaja paketit pitää usein sisällään zoom kakkulan. Esim 18-55, ja sillä pääsee hyvin alkuun. Treenailee sillä ja sitte tietää paremmin mitä hankkia, mikä on tarve tai tahto. Tuo 50mm melko turhake sillon. Ei alottelija tartte 1,2 valovoimaa. Eikä täyskennosta runkoa. Tarvinneeko järjestelmääkään. Eikä nuo aloittajan canonit ja nikonit ole edes huonoja. Tai siis todella hyviä jos vertaa filmi aikaan. On se hyvä että filkka-aika on ohi. (Vaikka olinkin 18 vuotta AGFAn palveluksessa) tai eihän se ohi ole, mutta näissä normihommissa on.
Niinpä. Otin tuon 50mm esille lähinnä siksi, että kaksi asiantuntijaa täällä on melkoisesti keskustellut valovoimasta, kennosta ym.
Tuo pakettien pikkuzoomi on ihan hyvä, mutta pidemmän päälle kannattaa ehkä mennä sinne valovoimaisempaan suuntaan. Yleensä ne muutkin kakkulan ominaisuudet paranevat.
Mutta edelleenkin kun ekan hankkii kannattaa ajatella pidemmälle, koska runkoja voi hyvin päivittää ja silti vanhat kakkulan sopivat.
Itse olen keksinyt hyvän tavan päivityksille: Annan vanhan rungon lapsille jolloin voin ostaa itselleni paremman.
Lopuksi tähän keskusteluun minulta:
Mikä on miesten ja poikien ero?
Tietenkin leikkikalujen hinta.
-
Mikä on miesten ja poikien ero?
Tietenkin leikkikalujen hinta.
Kumpaan joukkoon NÄILLÄ (https://drive.google.com/open?id=1GdZC9KkNQkElO8Zwl-5Sz0MOpszpWtM-) pääsee?
jv
-
Nää canonin ja nikonin aloittaja paketit pitää usein sisällään zoom kakkulan. Esim 18-55, ja sillä pääsee hyvin alkuun. Treenailee sillä ja sitte tietää paremmin mitä hankkia, mikä on tarve tai tahto. Tuo 50mm melko turhake sillon. Ei alottelija tartte 1,2 valovoimaa. Eikä täyskennosta runkoa. Tarvinneeko järjestelmääkään. Eikä nuo aloittajan canonit ja nikonit ole edes huonoja. Tai siis todella hyviä jos vertaa filmi aikaan. On se hyvä että filkka-aika on ohi. (Vaikka olinkin 18 vuotta AGFAn palveluksessa) tai eihän se ohi ole, mutta näissä normihommissa on.
Niinpä. Otin tuon 50mm esille lähinnä siksi, että kaksi asiantuntijaa täällä on melkoisesti keskustellut valovoimasta, kennosta ym.
Tuo pakettien pikkuzoomi on ihan hyvä, mutta pidemmän päälle kannattaa ehkä mennä sinne valovoimaisempaan suuntaan. Yleensä ne muutkin kakkulan ominaisuudet paranevat.
Mutta edelleenkin kun ekan hankkii kannattaa ajatella pidemmälle, koska runkoja voi hyvin päivittää ja silti vanhat kakkulan sopivat.
Itse olen keksinyt hyvän tavan päivityksille: Annan vanhan rungon lapsille jolloin voin ostaa itselleni paremman.
Lopuksi tähän keskusteluun minulta:
Mikä on miesten ja poikien ero?
Tietenkin leikkikalujen hinta.
Tossa lopussa iso viisaus.
Diffrent between man and boys, is price of toys. Sano mulle yks belgialainen huora.