VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jaakko Latvanen - Maaliskuu 31, 2018, 12:25:26 ip
-
Kävin eilen, niiko toissapäivänäkkii ja tännääkii vielä lähen, jäällä kävelemässä. Siellä oli ollu muitaki kulkijoita, laitan jälistä kuveja:
https://drive.google.com/open?id=1aaDXMSd6_ELYseYHxKn5veXnFmW68wSj
Kuka tuommosia jälkiä tekkee? En oo enne ainakaa näillä kulmilla nähny.
ihmettellee jv
PS. Olin tuolla kaukana Saimaan selällä iteksein kävelemässä. Yks nainen tuli suksilla vastaan. Lupas tarjota kahvit myöhemmin iltapäivällä, olikohan siinä jottain taka-ajatuksia?
-
Orkko tuosta on mennyt tai sitten Miurami. :laugh:
L&K.
-
PS. Olin tuolla kaukana Saimaan selällä iteksein kävelemässä. Yks nainen tuli suksilla vastaan. Lupas tarjota kahvit myöhemmin iltapäivällä, olikohan siinä jottain taka-ajatuksia?
Kyllä optimismi on hieno luonteenpiirre. ;)
-
Siinä on menny luomukinkkuja muutama, kolme tai neljä
-
Sanoisin nottä Pärsaukko.
t. Markku
-
Siinä on menny luomukinkkuja muutama, kolme tai neljä
Peuroja
-
Valkohäntäsiä.
-
Näen piäsijäesen aekoehin veikkoon niijen olleen lampaeta, ja se yks naenen on ollu niihin kaetsija. ::)
-
Kävin tännääki kävelemässä jäällä; kymmenkunta kilometriä tallasin. Rannasta nousu tänne ylemmälle kadulle alko jo ottaa voimille. Mutta tiijättekö mitä? Se sama nainen tuli taas suksilla vastaan, ja taas lupas keittää kahvit!
Nuista jälistä: Tutkin kaikenlaisia oppaita, niiko wikipediaa. Sen tiijon mukkaan nuo on pienemmät ko valkohäntäkauriin (eppäilijöille ilmotan heti, että sen elikon nykynen virallinen nimi on valkohäntäkauris; jotkut ajastaan jälessä olijat saattavat kutsua valkohäntäpeuraks tai jopa laukonpeuraks) jälet, mitat sattus paremmin metsäkauriin - ruottiks rådjur - sorkalle. Niitä kulkijoita siinä porukassa on ollu viis, ja kaikilla on nenä näyttäny sammaan suuntaan kulkeissa. Metsäkauriskanta on mannersuomessa opuksien mukkaan noin 20.000 yksilöä, mutta ei oo kovin runsas täällä enemp itäosissa maata, mahollinen kyllä. Meijän rouva oli autolla syksyllä töistään tulossa, ni tuossa Mikkelin ja Anttolan välillä oli ojasta pompannu sellanen bambi etteen, mutta onneks seuraavalla pompulla takas ojaan. Ei säikähtänneen naisen verkkokalvoille ollu niin tarkkaa kuvvaa jääny, että ois tiijetty, oliko valkohäntä- vai metsäkauris ollu. Se pomppukäyttäytyminen viittais just metsäkauriiseen. Varmuuven sais ko ne sattus kameran etteen.
Kovasti tuolla jäällä mennee jälkiä ristiin-rastiin. Suksen, ihmisen, koiran, mönkkärin, potkukelkan, moottorkelkan. Välin lämpimät kelit ja vessatteet nosti jäälle runsaasti vettä, mutta se lumikerros päällä oli huvennu nii ohkaseks, että välivesi on jäätyny nyt pakkasien aikana läpi, siellä on hyvä kulkee taas. Menis Kawakin hyvin, jos ois saanu aikaseks vääntää nastakumit vanteille. Elikon jälkiä oli sellasiakin, mitkä oli menneet itekseen ilman mukana kulkijaa, ja oli aika isot koiran jäliks.
Päätän jäätilanne- ja jälkiraportin tähän. Maisemakuveja saattaa myöhemmin puskea esiin, niitä on kameran kortilla.
jaakkovaakko
-
Noista jäljistä en tiedä mitään..villisikalauma ehkä mutta mee nyt Jaakko sinne kahveelle ennen kuin se nainen hiihtää ittesä hengiltä tai sitte sille tulee ylikunto ja silloin ei vanha mies pysy perässä ;D ;D ;D ;D
-
Tarkotitko Taito ettei pysy kyyvissä?
jv
-
Vielä kuitekii pallaan noille jälille. Ismon ja Taiton ehotuksesta tutustuin villisiankii jälkiin netin tietopankeissa. Miusta nuo sorkan takatapit viittais enemmän metsäkauriin suuntaan, samoin koko, mutta ei oo poissuljettu se villisika. Niitä täällä suunnalla kait majailee, ite en oo nähny ko yhen kerran meni tien yli auton eestä, mutta parin saan metrin päässä, ja sekin tais olla jo edellisessä elämässä jossain nelostiellä Joutsassa tai Hartolassa, jos oikein muistan.
Nyt aion lähteä vielä autolla kattomaan kuutamoa tuonne jääteille, niitä on tarjolla muutama kymmenen kilometriä Luonterin selillä. Tähän retkeen oli niin vahva etukäteissuunnitelma, että ruokajuomanakkii oli vaan vesi. Se kahvit luvannu nainen saattaa lähteä mukkaan, jos se tuolta television äärestä irtoaa. Tunnustan, että se on ennestään jonniin verran tuttu.
jaakkovaakko
PS. Lupasin Luonterin maisemia, tässä linkki tään päiväsiin. Vissiin tuonne jäälle vielä Kiijallakin uskaltaa?
https://drive.google.com/open?id=1vYStSygdegNlVqH6ETJLMELhAGccUVo-
-
jaakon kanssa rohkenen olla tuossa nimi asiassa vähän eri mieltä .valkohäntäpeura tai laukonpeura sama eläin ,tuotu jenkeistä 30:tä luvulta . kanta oli viime metsästyskauden alussa hieman vajaat 80 000 yksilöä.tämä eläin on nimen omaan peura ei kauris.kaurista kutsutaan ainakin täälläpäin vaan metsäkaurikseksi .kauris on selvasti peuraa pienempi eläin ,ja sen metsästykseen on eri säännöt kuin hirvieläimille johon peura luetaan.
-
Kiitokset Ahti oikaisusta; tunnustan olleeni osittain väärässä. Nimeä on ehdotettu muutettavaksi, mutta virallista statusta ei sillä ole vielä. Tuo nimenmuutos peurasta kauriiksi tai ehdotus siitä, taitaa kuitenkin perustua nimenomaan eläimen sukujuuriin. Tuosta lisätietoa:
http://www.muutoslehti.fi/lainsaadannolle-tuntematon-laji/ (http://www.muutoslehti.fi/lainsaadannolle-tuntematon-laji/)
Tulin just jäältä autoilemasta. Täysikuu, mutta ei aivan pilvetön taivas, tähtiä ei ollut taivas täynnään. Ja niin ammattilainen kuin valokuvauksen saralla olenkin (harrastanut jo kaksi vuotta), tein alkeellisen mokan. Otin muutaman räpsyn ja seisoskelin ihmettelemässä ulkona reilun kymmenen asteen pakkasessa ehkä varttitunnin, sitten menin vieressä odottavaan lämpimään autoon vaihtamaan toisen objektiivin... kun miinusasteille jäähtynyt kamera viedään lämpimään autoon ja siitä irrotetaan objektiivi, mitähän tapahtuu kennolle tai oikeasti kennon edessä olevalle suojalasille? Mahtaskohan imasta huurteeseen... en jaksanut odotella lämpöjen tasaantumista, pakkasin kamat ja ajelin kotiin. Eikä se kahdesti jäällä hiihtämässä tavattu ja kahveja lupaillut nainen lähtenyt mukaan, yksin sain ajella jääteitä, eikä siellä kyllä ketään muitakaan ollut.
jv
PS. Nyt vasta luin itse tuon linkkaamani artikkelin koskien laukonpeura - valkohäntäpeura - valkohäntäkauris nimistä eläintä. Tuo oma käsitykseni uudesta nimestä ja sen virallisesta statuksesta onkin lähtöisin Suomen Luonto -lehdestä, joka tähän huusholliin on tullut jo ennen minua. Kuten tuossa artikkelissa mainitaan, kyseinen julkaisu kuten myös kouluopetus on jo jonkin aikaa käyttänyt valkohäntäkauris nimeä ainoastaan, mutta esimerkiksi metsästyslainsäädännössä nimi on edelleen valkohäntäpeura.
PS2. Vaikka se hiihtelijä-nainen ei mukaani kuutamoajelulle lähtenytkään, odotti täällä kuuma teekupponen, kun palasin.
-
Suomen valkohäntäpeurakanta on saanut alkunsa Minnesotaan muuttaneiden amerikansuomalaisten lahjasta entiselle kotimaalleen.
Eikös niitä tuotu muutama Laukon kartanon maille josta nimi Laukon peura tuli.
L&K.
-
Mie taas oon Jaakon kannalla tässä nimiasiassa. Peuroja ovat poro ja metsäpeura+alalajit (tunturipeura, huippuvuorten peura, grönlannin p.... ja karibu).
Kauriisiin kuuluvat bambi, metsäkauris, isokauris, eli saksanhirvi, wabiti, valkohäntäkauris (entinen Laukonpeura/valkohäntäpeura) jne. Vuorikauris on lammas.
Elikäs peuroilla on saman tyyppinen kopara kuin porollakin, kauriilla sirompi sorkka.
Muoks: jalopeura on jellona
Muoks muoks: paitti metsäkauriilla ei juuri häntää nävy.
-
...Ja peuralla on oikea häntä-
semmoinen lenkkimakkaran paksuinen
loppupäätään kohden oheneva patukka-
kauriilla taas se valkoinen pysty puuhka persiissä.
Siitä se sai nimensä "valkohäntäpeura"-vaikka onkin kauris.
Juuri nyt niitä kauriita pyörii tuossa pellolla....
t. Markku
-
Noita oli Minnesotassa haivein varrella vähänväliä kolarin jäljiltä maha turvonneena tuossa
muutama kesä sitten. Ilmeisesti kanta on siellä aika tiheä.
L&K.
-
Ilmankos niitä on joutanu sieltä tännekkii lähettää...
Miulla ei mittään varsinaista kantaa oo tuohon elikoitten nimi-asiaan. Niiko selvitin, olin Luonto-lehestä lukenu tuon uuven nimen, ja ko se lehti tullee meille, ja vielä vaimon nimellä, ei sovi miun sieltä löytynyttä tietoa mennä eppäilemmään. Vähän niiko huulena sen ensimmäisen heiton peura-kauriksesta laitoin. Vasta Ahtin kirjotus herätti oikeesti ettimään tietoa nimitysasiasta, ja tuo aikasemmin linkkaamani tiedenaisen artikkeli sitte selvittikkii asian; molemmat nimet on oikeita, nimenvaihos on ns. vaiheessa. Valkohäntäkauris eli valkohäntäpeura, entinen laukonpeura. Tuotu vieraslajina Suomeen 1930-luvulla, Laukon kartanon maille herrojen metsästettäväks. Mutta sen valkohäntäsen jälissä ne sorkan etupainaumat on runsaasti suuremmat ko miun kuvaamien jälkien 35-40 milliä. Villisiallakkii on nuo painanteet pitemmät sekä ne takatöppyrät lähempänä etutöppyröitä, sillä edelleen ite arvelen metsäkaurista kuvvaamieni jälkien jättäjäks, jos ei sitte Penan arvelu karanneesta lammaslaumasta oo kohallaan; karanneesta siks, että paimenen jälkiä ei näkyny vierellä.
Ja tuo nainen, kenen nimillä se Luonto-lehti meille tullee (ylleesä katon kuvat siitä, saatan jonkun artikkelin lukasta), tekkee tuossa taas lähtöä hiihtämään jäälle. Arvel meneväsä Korvensaareen asti, eli saattaa tulla taas tännää vastaa, jahka mie tästä saan ittein polkastuu kävelemmään sinne jäälle. Ko nuo tönkkööntyvät jalat ei oikei ennää hiihtää ossaa, vai harjottelun puutettako sekkii lienee? Kävely sauvoilla jotenkii kuitekii onnistuu.
Kameran otan mukkaa, ehkä tasku-epelin vaa tännää. Jos nään outoja jälkiä, otan kuvia.
jaakkovaakko