VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Markku Juusela - Helmikuu 28, 2018, 09:37:53 ap
-
Moro
Varmaan aiemminkin on kirjoiteltu talojen lämmityksestä mutta vielä kerran,ainakin.
Ilta Sanomissa insinööri kertoo talon eri lämmitysmuotojen hinnoista,hienoa kun niitä vertaillaan mutta mua vit..aa kun joku kertoo asiantuntevasti ja siinä on kuitenkin on sana arvio.Pitäisi olla talo jossa on kaikki eri lämmitysmuodot ja talon sisälämpöihin ei tehdä muutoksia ja sitten vaihdella eri lämmitysmuodosta toiseen mahdollisimman samalla ulkolämpötilalla ja tuulella ja ilmankosteudella.
Tossa kylän baarissa kun keskustelee tuttujen kanssa että mitä nyt on lämmityskustannukset olleet niin eihän ihmisillä samanlaisia taloja ole eikä sama lämpötila sisällä ja kaikki ovien avaamiset ihmisille,kissoille ja koirille vaikuttavat asiaan.Eri lämmitysmuodot em. lisäksi niin niitä kombinaatioita tulee niin valtavast että kovin vaikeata se on se vertailu niin ja sitten ihmiset vielä muistavat asiaoita väärin ja vähän värittävät lukuja.
En tiedä onko Suomessa tehty yhtään paikkansa pitävää laskelmaa asiasta niin että siinä ei ole käytetty sanaa arvioida ollenkaan,luulisi kun meikäläisiltä menee pitkä penni tohon lämmitys hommaan. Mun mielestä vertailu pitäisi tehdä ihan oikeassa talossa ja elämässä eikä jossain kontissa jota sitten lämmitetään eri tavoilla.
Mun pirtti lämpiää oljyllä kuten oli tapana lämmitys tehdä 20 vuotta sitten,on meillä ilmalömpöpumppukin mutta eipä sitä juurikaan käytetä kuin kesällä jäähdyttämiseen sitten on katolla aurinkokeräimet jotka lämmittävät käyttövettä mutta nytkin niiden päällä on parikytä senttiä lunta ja sitten vielä toi tuulimylly jonka säästövaikutusta on aika mahdoton laskea se myös lämmittää käyttövettä lisäksi takassa lämmitetään pieni pesällinen noin päivittäin ja ilmaista puuta kuluu n. 4 mottia vuodessa.Hyvänä kesänä voi olla että pärjää käyttöveden kanssa pelkällä aurinkoenergialla.
Öljyä kuluu vuodessa n. 1400 l ja sähköä n. 5000 kWh josta lämmitykseen ei käytännössä kulu yhtään.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005584623.html (https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005584623.html)
Tärkein tieto lämmitettävästä pirtistä tottakai unhoittui,175 neliöinen yksi kerroksinen pirtti on kyseessä ja nyt enään kaksi "vanhusta" jotka tässä asustavat.
-
Minnuu aina alkaa hymyilyttämään, kun puhutaan lämmityksestä.
Itselä menee 25 pinomottimetriä halkoja ja 10 000kW/h sähköä vuodessa.
180 neliöö 60-luvun lopun matalalämpötalo molemman puolisella tiiliverhouksella, jonka välissä oli rakennusvaiheessa 10cm eristettä.
Vesikiertoinen patterilämmitys 2000l varajaa lämpiää puulla, käyttövesi lämpiää sähköllä, 3000kg leivinuuni ja ilmalämpöpumppu, jota ei käytetä jo pakkasta en enemmän kuin -15 astetta celsiusta.
Toiset lämmittää isot huvilat parilla heittokuutiolla ja 3000kW/h sähköllä, sitten kun kysyy, että onko näin, niin sanotaan, että saattaa sitä puuta mennä kolme heittokuutiota...
-
Karvan alle 140 neliön 1-kerroksinen okt, vajaa 10v vanha. Suora sähkölämmitys (lattia). Ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Noin 3tn varaava takka ja puusauna. Kylmään aikaan takka lämpiää kerran päivässä, ja sauna joka päivä ympäri vuoden. Puuta menee noin 10 heittomottia vuodessa ja sähköä 10000kW/h. Asuinpaikka Masku ja asukkina minä, muija ja 3 koiraa.
Suunnitteilla nyt isohko talli, ja pitäisi lämmitys keksiä sellainen johon ei mene sähköä (järkyttävät siirtomaksut, jotka ei ainakaan pienene). Taitaa vaivattomin ja halvin pian olla öljy ::)
-
Ensimmäinen virhe jutussa heti oli öljyn hinta joka oli ainakin reilu kaksi viikkoa sitten 90 snt/ltr.
En ymmärrä näitä laskelmia kun joku on laittanut uuden järjestelmän ja puhutaan vain säästöistä.
Perustamiskustannuksia ei tunnu tulevan ollenkaan ?
-
Juu, öljy on noista energiamuodoista varmaan vaihtelevin hinnaltaan. On kyllä hyvä lämmönlähde ja tavallaan ekologinenkin, kun ei ota sähköverkon päälle kovilla pakkasilla. Pitäisi olla isot säiliöt niin voisi aina ostaa kun on hinta sopiva ja vähintään kuution verran tilaa tankissa.
No, minä purin oman öljysysteemin pois reilu pari vuotta sitten. Vuonna 2000 rakennettu talo, öljy/puukattila samaa ikää, iso 1200 litran varaaja ja pienenpieni 1200 litran öljysäiliö. Optimoitu puulle, eli sekä kattilan että varaajan piti olla kuumat että lämpöä tai lämmintä vettä tulisi. No, minen siinä pienessä pannuhoneenkopperoissa alkanut puiden kanssa touhuamaan, enkä varsinkaan hankkimaan, pinoamaan ja siirtelemään 10-20 mottia klapeja vuodessa. Öljyllä siis mentiin mutta em syistä kulutus vajaan 200 neliön talossa noin 2,5-3 kuutiota vuodessa. Piti siis tankata 2-3 kertaa vuodessa, ja oli aika tarkkaa että sai mahtumaan sen kuution vähimmäiserän mutta toisaalta niin ettei ehtinyt loppumaan tankkiautoa vartoillessa. Tavallisella kattilalla oltaisiin päästy varmaan samaan 1500-1700 litraan mihin päästiin edellisessä talossa (hirsirunkoinen rintamamiestalo, vuoden 1973 Jämä ja uudempi Oilon).
Nyt on sitten Niben ilma-vesilämpöpumppu, kokonaissähkönkulutus 16-17000 kWh vuodessa, sisältää 8-9000 kWh taloussähköä (2 aikuista, 2 teiniä, 2 koiraa, ahkerasti käytettävä sähkösauna). Lämmitykseen menevän energian määrä pieneni siis noin kolmasosaan entisestä. Jos olisi ollut normaali pieni pelkän öljyn kattila, olisin sen pitänyt rinnalla, kovien pakkasten varalle ja varmaan käyttöveden loppukuumennukseen myös, mutta nyt siis pelkkä pumppu varavastuksineen. Hormi on vielä olemassa joten kattilan voi joskus laittaa jos haluaa.
Lisälämmön ja tunnelman tuojana on vajaan 3 tonnin vuolukivimurikka olohuoneessa, joka toinen päivä siinä puita poltellaan ja oikein mukavasti helottaa :) Puita menee muutama heittomotti vuodessa.
Edit: Ai niin, takaisinmaksuaikaa lyhensi minulla sekin, kun sain jotain pari-kolme tonnia niistä vanhoista lämmitysvehkeistä ja ostaja vielä hoiti purkamisenkin :)
-
Moro
No samaa tossa alustuksessa yritin sanoa mitä Mattikin että millä periaatteella insinöörin planttu asioita vertailee jos kerrotaan vaan että talo on 150 neliöinen talo ja loput asiat arvioidaan.
Karilla on hyvin eristetyt talot kun noin edullisesti pystyy lämmittämään,kai yli 20 astetta sisällä silti lämpöä on ja vain kolmeheittomottia eli kaksi pinomottia kuluu klapia.
-
No laitanpa minäkin tähän lämmitys- ja sähkönkulutukset. Omakotitalo, rakennettu -66, saneerattu pari kertaa, lämmintä n 154 m2. Maalämpö, 7. vuosi täyttyy tulevana kesänä, sauna lämpiää puilla. Lisäksi n 50 m2 varasto / autotalli, joka lämpiää sähköllä (lattial.) loka- toukouu välisen ajan n 8 - 9 + asteisena. Paikkakunta Rovaniemi. Asukkaita 3. Maalämpöpumppu Nibe 8 kW 1.6.2011 alkaen. Pumpun kuluttama sähkö n 5000 kWh / vuosi. Sähköä kulunut yht n 12000 kwh/vuosi (siis kaikki sähkö). Ennen maalämpöä sähkönkulutus oli n 26000 kWh/v. Sauna lämmennyt ennenkin puilla, puun kulutus joku motti / v. Jorma
-
Kun laitoin maalämmön, niin homma maksoi n 9500 euroa, poraus, pumppu ja muutostyöt. Silloin sai energia-avustusta eka kerran mm maalämpöön siirtymiseen. Ennestään oli vesikiertoinen patterilämmitys, joten muutostyöt oli minimaaliset. Meillä se kyllä alkaa olla kohtapuolin plussalla. Jorma
-
Moro
No nyt on ensimmäinen vertailukelpoinen lämmitysmuodon vertailu tuo Jorman tapaus.
Puuttuuko Mika laskuistasi sähkövero tms,tuntuu tuo siirto 2,8 senttiä per kwh liian halvalta,joku 7-8 c/kWh siirrosta olisi enämpi oikein eli yhteensä n.11-13 c/kWt.
-
Moro
No nyt on ensimmäinen vertailukelpoinen lämmitysmuodon vertailu tuo Jorman tapaus.
Puuttuuko Mika laskuistasi sähkövero tms,tuntuu tuo siirto 2,8 senttiä per kwh liian halvalta,joku 7-8 c/kWh siirrosta olisi enämpi oikein eli yhteensä n.11-13 c/kWt.
No olihan tuossa se minunkin, eli 2500-3000 öljylitrasta ilma-vesilämpöpumppuun siirtymällä 8000-9000 kWh:iin vuodessa. Laitteiston hinnaksi asennuksineen ja kotitalousvähennykset ja vanhojen kamojen myyntihinta vähentäen jäi jotain 7-8000€.
-
Pitäisköhän kannattavuuslaskelmissa huomioida korkotappio vai ei?
https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html (https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html)
Jos vaikkapa 8000 €:lle laskee 6 % tuoton 10 vuodelle (jonka olisi viime 10 vuotisjaksolla saanut helposti pörssistä hajauttamalla riittävästi), alkaa esim auton omistaminen näyttää melekosen arvokkaalta hommalta. Ja tietysti maalämpölaskelmaankin vaikutus on iso. Asumista OK-talossa ei varsinkaan kannata alkaa räknäämään ettei lähe järki.
Mutta ehkä asia on siittä kiinni, mitä todellisuudessa vaikkapa sillä 8 tonnilla tekisi. Jos vaihtoehtona olis maalämpö, kalja tai pörssi, niin kaljaan se tietysti ehottomasti kannattaisi laittaa, sillon on raha kirjaimellisesti turvassa.
Aikoinaan maamieskoulussa huomioitiin korkotappio kannattavuuslaskelmissa, mutta koulussa ny aina lasketaan kaikki sillai tylsän realistisesti.
-
Moro
Sori Kari,olihan se sinunkin laskelmasi siellä.
Tuntuu tuo pumppuhomma olevan ihan asiallinen vaihtoehto,se on huoleton kunhan vaan tulee sähköä niin eihän se muuta vaadi.
-
Pitäisköhän kannattavuuslaskelmissa huomioida korkotappio vai ei?
https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html (https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html)
Jos vaikkapa 8000 €:lle laskee 6 % tuoton 10 vuodelle (jonka olisi viime 10 vuotisjaksolla saanut helposti pörssistä hajauttamalla riittävästi), alkaa esim auton omistaminen näyttää melekosen arvokkaalta hommalta. Ja tietysti maalämpölaskelmaankin vaikutus on iso. Asumista OK-talossa ei varsinkaan kannata alkaa räknäämään ettei lähe järki.
Mutta ehkä asia on siittä kiinni, mitä todellisuudessa vaikkapa sillä 8 tonnilla tekisi. Jos vaihtoehtona olis maalämpö, kalja tai pörssi, niin kaljaan se tietysti ehottomasti kannattaisi laittaa, sillon on raha kirjaimellisesti turvassa.
Aikoinaan maamieskoulussa huomioitiin korkotappio kannattavuuslaskelmissa, mutta koulussa ny aina lasketaan kaikki sillai tylsän realistisesti.
No, ainahan nää laskelmat ovat spekulointia, niin voi kai sitä spekuloida vaikka mahdollisilla pörssituotoilla :) Ne mokomat vaan tietää vasta jälkikäteen, ja voi mennä poskelleenkin. Esim Mandatumin m*lkut ovat sijoitellut rahojani pian 15 vuotta paaaaljon huonommalla tuotolla, ovat sentään mukamas ammattilaisia. Tai ovathan he, minä olin hölmö kun siihen lähdin, välistävetäjien huijaukseen.
Ehkä käyttäisin takaisinmaksussa jotain määräaikaistilin korkoa, mitäs ne nykyään ovatkaan, 2-3 prosenttia?
Alkuperäisissä rätingeissäni oli myös öljy kalliimpaa, luokkaa 1,2 tai 1,3 per litra ja povasivat nousua, eli siinäkin mielessä takaisinmaksu on venynyt.
-
Moro
Sori Kari,olihan se sinunkin laskelmasi siellä.
Tuntuu tuo pumppuhomma olevan ihan asiallinen vaihtoehto,se on huoleton kunhan vaan tulee sähköä niin eihän se muuta vaadi.
Juu, sulla kun on noita muitakin virityksiä, niin miksipäs ei sopisi ilma-vesipumppukin systeemiisi. Senhän voi laittaa öljylämmitystä täydentämään, ja kuten mainitsin, jos se mun ent öljysysteemi olisi ollut oikeanlainen, niin siihen se kattila olisi jäänyt pumpun kaveriksi. Eri juttu sitten se että kuinka kauan sitä sun systeemissä makselisi takaisin, kun on jo valmiiksi aurinkokeräimiä ym. Viitisen tonnia on pelkkä ulkoyksikkö, ohjausjärjestelmä ja lämmönvaihdin joilla saisit sen osaksi nykyistä systeemiäsi.
-
Moro
Tulipa mieleen että mun kaverillahan on ilma-vesi systeemi koplattuna öljylämmitykseen eli juurikin kuten Kari kirjoitti,ulkoyksikkö ja sisällä lämmönvaihdin ja ohjausyksikkö.Pitääpä häneltä kysyä taas että mitä kuluttaa.
-
Aika tosikkomaista elämää jos lämmityksessäkin
pitäisi koko ajan miettiä tuotto-odotuksia suhteutettuna
johonkin pörssiin...tai että onko se lämmitys
peräti sijoitus aikavälillä n-n ...Ja saako tasinkoa vaiko osinkoa
lämmityshommistaan.
Mulle riittää kun toimii ja lämmittää myös vuoden muutamana
tosikylmänä päivänä-ja että ei tarvitse koko ajan vahtia jotain
pörssisähkömittaria tai itse sen laitteiston toimintakuntoa.
Puun lisäämistä uuninpesään en pidä edes työnä.
Polttopuun hinta taas on täsmälleen se,minkä se maksaa-jos
haen omasta pusikosta muutaman motin-en sille työlle laske
mitään hintaa-koska siellä ryvetty aika kuluu ihan samanpituisena
vaikka nojatuolissa murjottamalla,jolloin se ei tuota mitään.
Jos ostan naapurin äijältä rankakasan-se maksaa sen mitä sovitaan
ja naapuri saa keskenään miettiä paljonko sillä trakktorin kuluihin ja
puun korjuuseen on mennyt-se lienee kaikki siinä rankakasan hinnassa mukana
kumminkin.
Kirveet ja sahat on meillä muutenkin-joten mitäpä niitäkään mihinkään
laskemaan-kun en ammattimetsuri ole.Ei tuu poistoja niistä...saadana.
Ikivanhat kalut.Kovasin on omasta takaa.
Uunit on joku tehnyt mökkiin jo viime vuosisadalla-eiköhän nekin ole kuoletettu
jo edellisen omistajan toimesta.Vaan tuleepa savua piipusta paksulti kun kalikan
syrjään tulen usuttaa.
Juu-lämmintä pitää mökissä olla.
t. Markku
-
Pitäisköhän kannattavuuslaskelmissa huomioida korkotappio vai ei?
https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html (https://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/tyokalut/laskurit/tuottolaskuri.html)
Jos vaikkapa 8000 €:lle laskee 6 % tuoton 10 vuodelle (jonka olisi viime 10 vuotisjaksolla saanut helposti pörssistä hajauttamalla riittävästi), alkaa esim auton omistaminen näyttää melekosen arvokkaalta hommalta. Ja tietysti maalämpölaskelmaankin vaikutus on iso. Asumista OK-talossa ei varsinkaan kannata alkaa räknäämään ettei lähe järki.
Mutta ehkä asia on siittä kiinni, mitä todellisuudessa vaikkapa sillä 8 tonnilla tekisi. Jos vaihtoehtona olis maalämpö, kalja tai pörssi, niin kaljaan se tietysti ehottomasti kannattaisi laittaa, sillon on raha kirjaimellisesti turvassa.
Aikoinaan maamieskoulussa huomioitiin korkotappio kannattavuuslaskelmissa, mutta koulussa ny aina lasketaan kaikki sillai tylsän realistisesti.
No, ainahan nää laskelmat ovat spekulointia, niin voi kai sitä spekuloida vaikka mahdollisilla pörssituotoilla :) Ne mokomat vaan tietää vasta jälkikäteen, ja voi mennä poskelleenkin. Esim Mandatumin m*lkut ovat sijoitellut rahojani pian 15 vuotta paaaaljon huonommalla tuotolla, ovat sentään mukamas ammattilaisia. Tai ovathan he, minä olin hölmö kun siihen lähdin, välistävetäjien huijaukseen.
Ehkä käyttäisin takaisinmaksussa jotain määräaikaistilin korkoa, mitäs ne nykyään ovatkaan, 2-3 prosenttia?
Alkuperäisissä rätingeissäni oli myös öljy kalliimpaa, luokkaa 1,2 tai 1,3 per litra ja povasivat nousua, eli siinäkin mielessä takaisinmaksu on venynyt.
Kuten on sanottu, ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden.
Koskaan/ kukaan ei voi ennustaa kuinka kauan nuo laitteet toimivat, siis korjauskuluja yms tulee aina.
Tai miten energiahinnat muuttuvat.
Tai korot, pörssit, suhdanteet, haittaverot jne.
Siis elämää ei voi suunnitella etukäteen.
Kysyisin myös, mikä on rahan tarkoitus ja onko sillä itseisarvoa?
Minun mieletstäni rahan tarkoitus on se, että ei tarvitse laskeskella ja yrittää ennustaa tulevaa.
Käsittääkseni energian toimittajat kilpailevat keskenään ja hinnat asettuvat suurinpiirtein samalle tasolle.
Siis sähkö, öljy ja kaukolämpö.
Maalämmön suhtean pätee mitä edellä sanoin tulevaisiiden ennustamisesta.
Sama siis koskee korkojen ja pörssin ennustamista.
M. O. T
-
Joo, enpä itsekään kovin tosimielellä niitä takaisinmaksuja funtsinut. Sen verran katsoin että edes jollain tasolla järjellistä ratkaisua olisin tekemässä. Öljyä vaan meni ihan liikaa ja sen "järkeistäminen" olisi maksanut tuhansia sekin. Ja se ainainen murehtiminen öljyn määrästä... Jenkit hyppäs kolmiloikkaa kuun pinnalla yli 50v sitten mutta tupaöljytankin päälle ei muka osata tehdä mittaria joka näyttäisi luotettavasti öljyn määrän >:( Toki mulla oli käyntituntimittari poltinta varten mutten saamaton saanut mokomaa asennettua. Sillähän sitä öljyn määrää olisi saanut vahdittua.
Puun polttaminen on kivaa, ostopuilla mennään, ei liene järkevää sekään mutta kun ei ole metsää, enkä nyt ihan heti ole sellaista hankkimassakaan niin ostoklapit on ratkaisu. Pienellä tontilla ei ole tilaa laanillekaan että voisi alkaa rankakasoja hommaamaan.
Että juu, ei liian tarkka kannata näissä olla eikä etenkään jälkiviisas. Sitten kun ajattelee että sillä lämpöpumpun hinnalla voisi heittää pari viikon etelänreissua tällä porukalla, tai kuinka jotkut laittaa parin-kolmen vuoden välein saman verran välirahaa, monet velaksi jopa, että saa octavia-avensiksensa vaihdettua uudempaan (feislifti ja kosketusnäyttö ja entistäkin taloudellisempi dieseli), niin huomaa kuinka kaikki on suhteellista.
Sitten on siinä sekin että öljylämmitystä moni ensimmäistä taloaan hankkiva kammoksuu luulee kalliiksi ja vaivalloiseksi, mitä se hyvin toteutettuna ei ole (kokemusta on vanhemman ö-lämmitteisen talon myynnistä). Enpä tästä torpasta ole mihinkään lähtemässä mutta mistäpä sen tietää, jossain vaiheessa en ollut lähdössä edellisestäkään :) Mutta noi pumpputekniset lämmityssysteemit ehkä jopa nostavat talon arvoa tai ainakin helpottavat myymistä. Moni talonkatsoja meinaan silloin aikanaan kun edellistä taloa kauppasin, spekuloi maalämmöllä, vaikka se ikivanha öljykattila piti rintamamiestalon kellareineen riittävän lämpimänä n. 1600-1700 litralla vuodessa. Lisäksi meni se 3-4 pinomottia klapeja kun melkein joka ilta lämmitti varaavaa uunia alakerrassa. Mutta silloinkin se puuhomma oli enempi harrastusta, säästi sillä ehkä jonkun sata litraa öljyä mutta kuitenkin.
-
Moro
Niin,toi mun aloitushan koski sitä lämmitystapojen vertailun tasoa ja paikkansapitävyyttä.
Ihan eri asia jos alkaa miettimään lämmitystavan vaihdosta ja tutkimaan sitä mikä olisi tällä hetkellä edullinen ja vielä tulevaisuudessakin,tottakai sen pitää olla edullinen ja mielellään vielä vaivatonkin ja huoltovapaa ja kestävä.
Onhan sille rahnalle ainakin mulla parempiakin käyttökohteita kun ajaa se savuna taivaan tuuliin.
-
Joo säiliöön pitäisi mahtua aina se tuhatlitraa, kun tekee sopimukset että täyttävät automaattisesti niin eivät mukise vaikka menis vain 700L. Näin kaverilla usein käynyt, lorottavat samalla kun auto lähimaastossa eikä ole koskaan loppunut ja säiliö 1400L.
-
"Kysyisin myös, mikä on rahan tarkoitus ja onko sillä itseisarvoa?
Minun mieletstäni rahan tarkoitus on se, että ei tarvitse laskeskella ja yrittää ennustaa tulevaa."
Niin jos sitä rahanpaskaa olisi kaikilla riittävästi niin ei tarttis aina laskea mikä riittää mihinkin. Eikä myöskään yrittää ennustella tulevaa. Valitettavasti tasan ei käy meillä onnenlahjat. Joillakin niitä raholoita on enemmän kuin toisilla. Vakavaraisen hyvin toimeentulevan ei tarvitse eikä se pysty eläytymään niukemmin elävän arkeen.
"Ei mieltä maailmallinen tavara paina,
jos ei oo siitä pula,
jos riittää nappula.
Mut talo jossa on aravalaina,
ei ole avara aina."
-
Mitenkäs seuraava.
” Hevoseton mies on huoleton mies”.
Tai.
” Jolla hevonen on, siltä hevonen kuolee”.
🙄
-
Just niin.
oisko täsä ratkasu lämmityspulmiin:
"Jos haluaa tavata ystävällisiä ihmisiä erittäin kauniissa ja lämpimässä ympäristössä ja elää paljon halvemmalla kuin esimerkiksi Espanjassa tai Portugalissa, kannattaa muuttaa Albaniaan, Leskinen rohkaisee."
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801262200693519_u0.shtml (http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801262200693519_u0.shtml)
Tuollai saisi saneerattua lämmityksen suoraksi aurinkolämmitykseksi. MP kandee ensin vaihtaa malliin johon ei mahu eukko kyytiin. Ja paanalle...
-
Moro
Leskisen Martti on tehnyt oman päätöksensä loppuelämästä ja se hälle suotakoon,varmasti kaunista seutua ja halpaa ainoa huono puoli että ei saa olla koti ikävöivää sorttia.
-
Jos mietitään ketä lämmittää tämä meidän sähkönkäyttö niin se on valtiovalta energiaveron ja alv:n muodossa.
Sähkön myynnissähän se on 24% ja siirtomaksuissa lähes 50%.
Itselläni sähköön menee noin 830€/vuosi (sis Alv 24%) ja siirtoon 1066€/vuosi(sis Energiaveroa 526€/vuosi).
Verot kansan verta juo......
-
Niin...silloin joskus kun sähkö oli
meillä valtion haukutussa sosialistisessa
hallinnassa-sähkö maksoi sen pennin tai kaksi /KWH...
ja siirrosta ei tarvinnut erikseen maksaa ja verokin taisi olla
tuossa hinnassa mukana-silloin ei tarvinnut epäröidä sähkölämmön
laittoa.
Mutta sitten ajat ja yhteiskunta tervehtyi (sarkasmin hajua ilmassa) ja
sähköstä tuli kapitalistisen yhteiskunnan huomion kohde ja se muuttui
täysin bisnekseksi.
Siksi saamme nauttia nykyhinnoista-ja ei oikeastaan ole mitään tapaa
lämmittää edullisesti-paitsi tuo ilmainen puu,jos sitä jostain saa
ja vaivaa viitsii nähdä.
t. Markku