VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jaakko Latvanen - Lokakuu 24, 2017, 18:28:53 ip
-
Pannaanpas tähän yks mielipijetiedustelu vireille.
Pari vuotta sitten tuosta tontilta kaavettiin kaks aika issoo mäntyä, eikä niitä saha ees ilman eestä suostunu hakemaan. Tehtiin polttopuuks, laitoin sillo rengaspilkontapölkystä muistaaksein viteolinkinkin. No nyt on pari vuotta tuossa pihassa - satteelta suojassa toki - ne mäntyklapit kuivuneet. Eli onko tuollasesta männystä takkapuuksi, voipiko polttaa omassa seurassaan vai vain oikian polttopuun ohessa, ja missä suhteessa, vai eikö sovi takkapuuks ollenkaan? Polttopaikka on sellanen vuolukivestä tehty varraava ja lasiluukullinen takka.
Ja jos voip, tai ei voi, ni onko siihen joku perustelu? Esimerkiks nuohoojakokemusta omaavan näkemystä arvostasin kovasti, eli vaikuttaako hormin nokeentumiseen se mitä puuta polttaa, tai nimenomasesti koivun, lepän tai männyn polttaminen, ko noita on vaihtoehtoina jonniinverran.
Aikasemmassa elämässä on takkapuuna polttanu joko pelkkää koivua tai leppä-koivua suunnilleen puoliksi. Jatkuvalämmitteiseen kiukaaseen oon tunkenu mitä vaan puuta, mitä on sattunu käen ulottuvilla olemaan, siis entisessä elämässä. Nyt sauna lämpiää sähöllä.
jaakkovaakko
-
Siihen hormin nokeentumiseen vaikuttaa enempi polttotapa ja puun kuivuus.
Siis kuivaa puuta ja hyvällä vedolla.
Kaikilla puilla on suurinpiirtein sama lämpöarvo kiloissa mitattuna.
Voi se mänty siellä pihkasena vähän poksua mutta anna palaa vaan.
-
Moro
Vähän väärä aika tehdä polttopuita mutta eilen ja tänään pilkoin sellasella hydraulihalkojalla reilun pari mottia pihlajaa tai oli siinä yksi koivu mukana.Tosta alapihalta kaadettiin kuus haaranen pihapihlaja kun alkoi varjostamaan liikaa.Yllättävän paljon tuli polttopuuta.Ei ole aikaisemmin ollut pihlajaa polttopuuna ja saapas nähdä onko vuoden päästä polttokuivaa,pinosin tohon etelä seinustalle klapit kuivamaan,ainakin se on miinus puolena ettei ole sytykettä mukana kuten on koivua poltettaessa.
-
Moro
Tässä yksi näkemys polttopuun arvoista,eli aikalailla sama lämpöarvo tavanomaisimmilla polttopuillamme.
Pihlajasta en löytänyt tietoja paitsi että se on tiheydeltään "painavampaa" keskimäärin kuin koivu että voisi olla ihan hyväkin polttopuuna.
(http://energianeuvonta.ksoy.fi/file/1000/657/1/628/puun_lampoarvo.jpg)
-
Eli tulkitsenko oikein veljien kokemuksia, että takkaan vaan?
Sitä mäntyklapia - pari vuotta kuivanutta - on kuitenkin tuossa pihassa ehkä nelisen kuutiota, ja vaihtoehtoina on takka, antaa lahota pihalle, antaa jollekin poisvietäväksi tai viedä ite kaatopaikalle ja maksaa sinne, matka 20 km/sivu. Lämpöarvo on aika toissijainen kysymys, paitsi tietysti jos ne palaakseen tarvivat sähköpattereiden tai ilmalämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaa. Jos hyvällä vedolla poltettu mänty tukkiaa hormin, ja vaatii ylimääräisen nuohoojakäynnin vuotuisen lakisääteisen lisäksi, sitten ei kannata polttaa.
jv
-
Samaa mieltä kuin monet muut. Mänty on ihan hyvä polttopuu, tosin palaa aika nopeasti, vetopellin saa pitää pienemmällä kuin koivun kanssa. Ei se mielestäni nokea. Pihkaiset puut paukkuvat mutta tuntuisivat palavan kuumemmalla liekillä.
En näe syytä miksi ei kannattaisi polttaa, itse ainakin polttaisin. Klapit kannattaa tuoda sisälle pari päivää ennen polttamista jotta kuivuvat vielä vähän kuivemmiksi kuin ulkokuivat, mutta sen toki varmaan tiesitkin.
Nokeamisesta vielä, lado puut vaakaan, sytykkeet toisiksi päällimmäisen ja päällimmäisen "varvin" väliin niin ei nokea. Jos on laiska sahuri niinkuin meillä ja puut pitkiä, lado pystyyn mutta sytykkeet viimeiseksi "päällimmäisten" puiden väliin/taakse. Syttyy vähän niinkuin päältäsytytyksessä eli rauhallisesti, eikä nokea.
-
Klapit kannattaa tuoda sisälle pari päivää ennen polttamista jotta kuivuvat vielä vähän kuivemmiksi kuin ulkokuivat, mutta sen toki varmaan tiesitkin.
Tämä mielipide näkyy toistuvan kovasti virallisissakin ohjeissa. Mielestäni tämä toimintaohje on kyllä oikea, mutta sen perustelu ei ole oikea. Nimittäin sisäilman absoluuttinen kosteus on talvella aina suurempi kuin ulkoilman; ulkokuivat puut ovat kuivempia kuin sisäkuivat. Paikkansa tuo ohje kuitenkin pitää. Kun - varsinkin pakkasella - kylmät puut tuodaan sisään, niiden kylmään pintaan tiivistyy kosteamman sisäilman kosteutta, ne suorastaan imaisevat vettä pintakerrokseensa. Jos ne siinä vaiheessa tarjoaa takkaan, on syttyminen aika takkuista. Kun puut ovat sen aikaa sisällä, että lämpiävät sisälämpötilaan, ylimääräinen kosteus pintakerroksista alkaa haihtua, ja saavuttavat saman kosteuspitoisuuden suunnilleen, mikä on sisäilmassakin. Mutta se on suurempi kosteuspitoisuus, kuin mitä niissä ulkona pakkasessa ollessaan oli.
En kyllä henkeäni pantiksi tästäkään totuudesta laittaisi...
Ne männyt tulen polttamaan muun puun seassa noin 50/50 suhteessa. Koko kesän vaiheessa ollut puuvajan jakoseinä on nyt tehty, ja puut on siirrettävä vajaan. Teen pinot suunnilleen tuossa halutussa suhteessa, ettei talvella hakiessa tarvi valita, vaan voi ottaa laidastaan. Ja olisi tuon puuvajan sisäjärjestelyn voinut tehdä jo ajat sitten... Sen tavoite on siinä, että samat puut eivät ole lahoamassa perimmäisessä nurkassa, niinkuin ne ovat olleet tässä taloudessa ennen minun tänne muuttoani. Puita otetaan vuoroon kahdesta eri osastosta, ensin toinen tyhjäksi asti ja vasta sitten jatketaan toiselta puolelta. Ei aivan FIFO, muttei jatkuva LIFOkaan.
Kiitokset kaikille kirjoittaneille; palsta taas osoitti pätevyytensä. Olisin näiden saatujen ohjeiden mukaan toiminut kysymättäkin, mutta uskonvahvistus oli tarpeeseen. Minullekin, mutta etenkin meidän rouvalle, joka on jo oppinut, että VMPK:n palstalla asuu totuus!
jaakkovaakko
-
Useasta lähteestä kuullut, että nimenomaan koivu nokeaa paikat, havupuut ei niinkään.
-
Jos haluaa tiedettä tehdä niin voi vaikka punnita klapin ensin ulkona, sitten kun se on ollut tunnin sisällä ja sitten kun se on ollut vuorokauden sisällä :) En oo koittanut, mutta voi siinä olla kyse justiinsakin tuosta pintakosteusjutusta.
-
Useasta lähteestä kuullut, että nimenomaan koivu nokeaa paikat, havupuut ei niinkään.
Tämä käsitys minullakin on.
Kuulemma välillä olisi hyvä polttaa havupuuta, niin noki lähtee.
-
Moro
Toi koivun nokeaminen,olisko se ihan niinkään,kun olen katsellut sitä nokimäärää minkä sutari piipusta ja takan poskista saa kerättyä niin mun mielestä se ei juurikaan pienempi määrä voisi olla.Meillä on tähän mennessä poltettu pelkästään koivua,voi olla että joukossa on ollut minimaalisen vähän haapaa ja pihlajaa.Muureissakin on varmaan eroja ja eihän mulla ole kyllä havupuun nokeamisesta kokemusta mutta jos se vähemmän nokeaisi kuin koivu meillä niin sutarin käynnit olisivat sitten turhia.
-
Useasta lähteestä kuullut, että nimenomaan koivu nokeaa paikat, havupuut ei niinkään.
Näin ainakin meillä käyneet nokisutarit ovat kertoneet.Eräskin sanoi että taidat polttaa vain kuusta ja mäntyä hormista päätellen.
-
Koivun tuohi on se joka nokeaa, kuoretonta koivua voi käyttää savusaunan lämmityksessäkin.
Leppää kun polttaa, ei tule nokea. Tosin lämpöarvo sen verran huonompi että joutuu polttamaan enemmän.
Kaikki puu palaa mutta koivu on halutuin, ja kallein.
Keski-Euroopassa poltetaan mitä siellä kasvaa, pääosin lehtipuuta, myös jaloja sellaisia; lehmusta, saarnia, jopa tammea.
Ei ehkä kuitenkaan parhaita osia rungosta.
Itse suosin sekapuuta.
Antaa palaa !
-
Kaikkee puuta oon polttanu ja paljon, 31 v tuli viime jouluna täyteen puulämmitteisessä hyvin ilmastoidussa (hatarassa) maatalossa. Puuta on menny se 30-40 mottia joka vuosi riippuen vähän laadusta. Nyt on menossa haapakausi, haapa on surkea polttopuu joka ei tahdo tavan rakoliiterissä kuivua. Olen miettinyt koneellista kuivatusta mutta mitä se vaikuttaa kun ilmankosteus on jatkuvasti meriveden luokkaa.
Kolme vuotta kuivatin haapaa pystyssä. Oksat jo tippuivat lumen painosta ja luulin että rungotkin on kuivuneet mutta paskat. Nyt ne on toiset kolme vuotta olleet liitereissä mutta edelleen kosteita.
Seuraavaksi poltan vain koivua. Firmat vie koivun aivan ilmaiseksi joten samahan se on itse käyttää lämmönlähteenä.
Meiile jäi tosi isoja haapapöllejä kun yhtiö olisi muistaakseni maksanut vain jotain alle kympin kuutio jos olisi mennyt kuiduksi.Otetiin polttopuuksi.Metrin pöllit hydraulihalkojalla neljään osaan ja pinoon kuivumaan.Neljä -viisi vuotta olivat pinossa ja siitä sitten tein klapeja.Tosi kuivia ja palaa hyvin mutta kyllä aika nopeastikin.Mutta kyllä niillä takkaa lämmittää.
-
Kaikkihan se puu palaa. Tuossa aiemmin esitetyssä taulukossa on asia aika selkeä. Energiamäärä noissa puissa on hyvin samaa luokkaa per kilo. Erot tulee muualta. Kilo mäntyä on isompi pulikka kun kilo koivua. Koivu tiheämpänä nyt vaan painaa enemmän, luokkaa 20% enemmän.
Nokeavuus on toinen juttu, musta savu ja noki tulee öljyistä, tervasta. Koivun tuohi on todella öljyistä, siksi se niin hyvin palaa. Siksi se toimii sytykkeenä niin hyvin. Mutta kyllä mäntykin, kunnon tervas nokeaa niin helevetisti. Lapissa kun leiriä pitää samalla paikalla muutaman päivän niin nokipannun pohja on kuin kasvaisi mustaa villaa.
No sitte toinen puoli asiaa, näin puukkosepän näkökulmasta. Kun tekee puukkoon tuohipään, niin tuohilappuja pinoon ja siitä kahva. Sitte pullauuniin ja 100 astetta ja tunti, pari. Laput liimautuu yhteen niin että pysyy kun paska Junttilan tuvan seinäpaperissa. Muita liimoja ei tarvita. No toinen juttu, puukonpää kelopuusta, siis männystä. Niin on tervaa perkeleesti että hiomakoneen nauha tukossa melkeen heti. Pitää vähän väliä hioa jääkiekkoa jotta saa taas nauhan toimimaan. Männyllä ne tervaporvarit rikastui.
Savusaunaan ja leivinuuniin en laittas kun haapaa tai leppää.
-
Koivuntuohesta tehdään "tököttiä" eli koivuntuohitervaa.
Nimi on käännetty vennään kielestä.
L&K.
-
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwiJ__e58o3XAhUOZ1AKHXu9C9QQFgglMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.forestenergy.org%2Fopenfile%2F249%3FPHPSESSID%3D7b1ee6c0f6343320b0a31d582eb5102f&usg=AOvVaw0UVBxwb3U1W2xHAZaALHSu
(http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0ahUKEwiJ__e58o3XAhUOZ1AKHXu9C9QQFgglMAA&url=http%3A%2F%2Fwww.forestenergy.org%2Fopenfile%2F249%3FPHPSESSID%3D7b1ee6c0f6343320b0a31d582eb5102f&usg=AOvVaw0UVBxwb3U1W2xHAZaALHSu)
Oheisessa linkissä olevassa jutussa on eritelty puusta haihtuvia aineita, yllättävän monenlaista ainetta sieltä lähtee.
Jos oisi oikein nuuka lämmittäjä, ei klapeja (kai) kannattaisi varastoida ylettömän monen vuoden tarpeisiin koska palavia aineita karkaa koko ajan taivaan tuuliin.
Jostain luin että polttopuu sisältää vetyä noin 6 % ja vedystä lähtee kolmannes lämmöstä.
Miksiköhän vesi ei pala jos se koostuu vain hapesta ja vedystä?
Edit: kuukkeli kertoi että veden vety on loppuun poltettua.
http://tieku.fi/fysiikka/palaneella-vedylla-tulta-pain (http://tieku.fi/fysiikka/palaneella-vedylla-tulta-pain)