VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jaakko Latvanen - Kesäkuu 23, 2017, 15:19:34 ip
-
Eikös meillä ole täällä joku kunnanvaltuutettukin? Tästä mallia, jos tullee vastaan homekouluongelmia...
Anttolan koulurakennus, eritoten sen vuonna 2000 valmistunut laajennusosa, on tuottanut sekä koululaisille että henkilökunnalle tällä vuosikymmenellä vakavia sisäilmaongelmia. Niiden korjaamiseen ja tutkimiseen on käytetty tähän mennessä noin 4 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Viime syksynä keksittiin ongelmiin ns. lopullinen ratkaisu, jota alettiin toteuttaa muutama päivä sitten. Satuin keskiviikkona 21.6.2017 kameran kanssa paikalle.
Tässä linkki videoon: https://youtu.be/ylf-JyUbRCI
(Nyt pitäs olla vuosluvut lähempänä oikeita. Tai oli ne oikeat aiemminkin, mutta netistä äkkiä katottuna koskivat Kerimäen Anttolan eikä Mikkelin Anttolan koulun rakennusvuosia...)
jv, onnellinen veronmaksaja mikkelin anttolasta...
-
Kerkesin katsoa. Tuskinpa klubin poliitikkojäsenet vaivautuvat kommentoimaan millään tavalla...
-
Uus linkki korjattuun videoon tuossa ensimmäisessä viestissä nyt, jos ketä kiinnostaa kattoo.
jv
-
Juu,olen kunnallispoliitikko.Punkalaitumella on ihan samat suunnitelmat,koulu on 50-luvulta,peruskorjailtu moneen kertaan,ei sisäilmaongelmia mutta käyttöikä alkaa olla lopussa ja lattioiden alla melkoisen märkää.Korjaaminen maksaisi 4-4,5 miljoonaa plus väistötilojen kustannukset.Uusi maksanee luokkaa 5,4-5,8 miljoonaa€.Kyllä nyt on suunnitelmat että uusi tehdään,jos ei tehdä kyllä joku alkaa kohta valittamaan sisäilmaongelmista ja sitten tulee kiireempi tehdä uutta.Sen tietää että silloin tulee sutta ja sekundaa.
Paha on tietää etukäteen mikä olisi viisain ratkaisu.
-
Uus linkki korjattuun videoon tuossa ensimmäisessä viestissä nyt, jos ketä kiinnostaa kattoo.
jv
Meidän emäntä kanssa rääkäisi ettei -58 pidä paikkaansa ja nythän se on oikaistu.
Hyvää Juhannusta kaikille !
-
uusi koulu tehdään sitten tiukan tarjouskilpailun jälkeen ennätysajassa niin että ei ehdi betonit edes kuivua . . . .
-
uusi koulu tehdään sitten tiukan tarjouskilpailun jälkeen ennätysajassa niin että ei ehdi betonit edes kuivua . . . .
… eli jos korjataan tai tehdään uusi, samanlaista sutta tulee.
Suomen rakentamisen taso ja moraali on edelleen alamaissa, eikä parempaa ole näkyvissä.
-
Tässä näkyy se yhteisistä varoista päättäjien vastuu.
Jos päätttäjillä olisi edes pieni rahallinen vastuu virheistä, niin tuskimpa näitä homekouluja olisi.
Nimimerkki: yksityisellä 42 vuotta töissä, josta 24 v tj:na ja 6 vuotta hallitukisen pj: n ja osakkaana.
-
Suunnittelija ja arkkitehti suunnittelee rakennuksen, tilaaja määrittelee aikataulun ja budjetin, rakentaja tekee sen suunnitelman mukaisesti, ja rakennusvalvonta valvoo että työ tehdään suunnitelmien mukaisesti. Eli missä on vika jos tulee homerakennuksia?
-
Eli missä on vika jos tulee homerakennuksia?
Eräs hirsirakentaja sanoin että koneellisessa ilmastoinnissa. Korvausilma tulee tatonrajasta ja imetään katonrajasta eikä kosteus lähe koskaan pois lattianrajasta, vaan jää sinne muhimaan ja homehuttamaan rakenteita.
-
No eipä kyllä hirsirakentaja ois voinu ennää vähempää ymmärtää fysiikan päälle.
-
No eipä kyllä hirsirakentaja ois voinu ennää vähempää ymmärtää fysiikan päälle.
Varmaan samaa sakkia joille "hengittävä rakenne" ja "painovoimainen ilmanvaihto" tarkoittaa hataria ja vetoisia rakenteita. Helppoa tietysti kun ei ole karmien tiivistyksen ja ilmansulkujen kanssa niin nuukaa ;)
-
No eipä kyllä hirsirakentaja ois voinu ennää vähempää ymmärtää fysiikan päälle.
No eipä tosiaankaan ole ymmärtänyt. :)
Ps. Kannattaa tarkastaa tuloilmaventtiilien ritilät. Jos ja kun niissä on ne itikkaverkot vakiona, ne on luultavasti tukossa heti eka vuoden jälkeen. Verkot voi, ja kannattaa poistaa jos talossa on koneellinen ilmastointi. Tukossa olevat ritilät muuttaa oleellisesti säädetyt ilmavirtaukset. Iv-koneissa itsessään on suodattimet. Itikat ei tule tupaan. Sanoi minulle iv-asentaja, kun ihmettelin takan ja saunan kiukaan yhtäaikaisesta käytöstä johtuvaa veto-ongelmaa. Korvausilma ei riittänyt, ja iv-kone piti laittaa niiden syttyttämisen ajaksi ylipaineistukselle, eikä veto palohormeissa meinannut riittää vielä sittenkään.
Tuloilmaritilöiden verkkojen poiston jälkeen poistui välittömästi myöskin se veto-ongelma, ja talon iv virtaukset on pysynyt kohdallaan.
Ritilät oli täysin tukossa jo yhden vuoden asumisen jälkeen.
Nim: "pullotalo asukas". Sisäisesti pullotalo asukas? :)
-
No eipä kyllä hirsirakentaja ois voinu ennää vähempää ymmärtää fysiikan päälle.
Äläpäs aliarvioi hänen fyysikan ymmärrystä.... 4 tunnin saunaluennon jälkeen asia oli päivänselvä ja luennoija väähintään fysiikan nopelin arvoinen.......... aamulla muistissa oli vain pääasia eli pääkipu jota pahensi ilmastointikoneen jyrinä........ josta taas muistu mieleen missä se syyllinen huonoon sisäilmaan on.
-
No eipä kyllä hirsirakentaja ois voinu ennää vähempää ymmärtää fysiikan päälle.
Jaa, minä taidan olla samalla tietämyksen tasolla hirsirakentajan kanssa. :embarassed:
Mun mielestä kylmä ilma on painavampaa, kuin lämmin.
Näinollen se painuu alaspäin, mulla talon alimpaan kerrokseen.
Samalla, kun lämmin ilma vajoaa alakertaan (mulla puoliksi maan päällä) ja jäähtyy lisää, lisääntyy sen suhteellinen kosteusprosentti (absoluuttinen kosteusmäärä pysyy samana).
Näinollen alakerrassa kosteus tiivistyy kylmimpiin pintoihin, siis ulkoseiniin ja lattiaan. Siis näiden tilojen kastepisteessä, joissa suhteellinen kosteus on 100%. Itselläni se oli kellarikerroksen lautalattian alla oleva betonivalu.
Selvyydeksi vielä sanon, että kun ko valu piikattiin auki, sen alla oleva hiekka oli kuivaa. Joten kosteus oli tullut yläpuolelta.
Tietenkin jos koneellinen ilmanvaihto on niin voimakas, että se estää ilman lämpökerrostuman, poistuu kosteus ilman kanssa ulos.
Tai kondensoituu lämmönvaihtimessa ( jos postiilmasta otetaan lämpö talteen tuloilmaan).
-
Painuuhan se kylymä alaspäin ja sen vuoksi niistä katossa olevista räppänöistä tulleekin aina huoneilimaa kylymempää ilimaa, joka varmistaa ilimojen sekottumisen. Ylilämpymänä puhallettu ilima taas tekkee kerrostuman katonrajjaan. Elikkäs nyt kun kylymä painuu sinne sun alakertaan, niin lämmin ei voi painua samalla kertaa sinne alas.
Ja tosiaan se kosteus voi tulla sisältäpäin, niin ku sun talossa on varmaan tapahtunukki ja syyksi arvaisin sen, että lattialaudan alla ei ole ollut höyrysulukua, mutta kuitenki laudoituksen ja betonin välissä on ollut eriste?? Elikkäs villalla varmistetaan, että betoni on kylymempää, ku sisäiliman sisältämän kosteuden kastepiste ja laudoituksen alta puuttuvalla höyrysululla taas mahdollistetaan sisäiliman kosteuden pääsy betoniin.
Tosin tuon hirsirakentajan teoria ei ois tässäkään pelastanu, sillä lattianrajasta tullessaan ilima ois jähyttäny betonia entisestään. Ja kun se kosteus pyrkii aina siirtymään kostiasta kuivempaan ja lämpymästä kylymempään, niin loppujen lopuksi sisäiliman absoluuttinen kosteus tasottuu vakioksi, jos ilimakiertua ei rajoteta ovilla tms. esteillä, tulipa se ilima sinne talloon ihan mistä tahansa. Elikkäs ilimanvaiholla ei oo mittään tekua kosteusvaurioiden kans, paitti jos se puuttuu kokonaan, tai on väärin säädetty.
Niin, tämä oli nyt tietysti näkemätä tehty arvaus, että kuin on käyny.
-
Mun talo on 50-luvulla rakennettu, jossa on ns painovoimainen ilmanvaihto.
Joten kellariin painuu kaikki talossa syntyvä kosteus kerrotuin seurauksin.
Kellarin remontin yhteydessä sinne asennettiin lattialämmitys pintavaluun.
Opin myös tästä sen, että lattialämmitys kannattaa pitää aina päällä.
Näin siellä vaihtuu ilma kesälläkin.
Minun täytyy vielä pureskella tuota Ossin selitystä tuosta sisään puhallettavan ilman lämpötilasta.
Talvella se on varmasti toimiva systeemi, kun ulkoilma on kylmää ja sen sisältämä kosteusmäärä on alhainen. Siis lämmitettäessä sen suhteellinen kosteus on alle 50%. Näin se kuljettaa tehokkaasti sisäilman kosteuden ulos, tai ainakin lämmönvaihtimeen, jossa se kondensoituu tarkoitettuun keräilyastiaan/ putkistoon.
Mutta entäs kesällä, kun ulkoilma on lämpimämpää (tai lähes samanlämpöistä), kuin huoneilma?
Jos tuloilma jäähdytetään, eli ulkona on lämpimämpää, kuin sisällä. Tällöin kondenssi-ilmiö tapahtuu toisinpäin.
Silloinhan kosteussulun ulkopintaan syntyy vettä?
-
Mulla toimi rintamamiestalossa aika hyvin se että kellarin ovi oli aina kiinni paitsi silloin kun siitä kuljettiin. Käytettiin sitä siis kuten on tarkoitettu. Kellarissa oli talon ainoa sauna ja pesutila, pyykinpesuhommat, verstas ja pannuhuone. Ei lisäeristeitä.
Talossa tuppasi aina olemaan lämmitystä ainakin hieman, tai ainakin muuten vaan lämpöisempää kuin ulkona, joten ilma poistui maanpäällisten kerrosten poistoaukkoihin kohtuu vilkkaasti kunhan vaan korvausilmaa oli saatavilla. Mulla oli alakerrassa kaksi VIM-laitetta, se on semmoinen patterin kohdalle seinän läpi asennettava härpäkkä jossa on suutin joka imee tuloilman sekaan sisäilmaa lattian rajasta ja patterin lämpö ajaa seoksen ikkunaa/seinää pitkin ylös. Hyvin toimi, ei vedontunnetta.
Talvella takka ja öljypannu piti piipun sen verran kuumana että painovoimainen ilmanvaihto toimi hyvin, joskus vähän turhankin hyvin. Kesällä oli ikkunat auki melkein aina ja liesituuletin melkein aina päällä. Öljypannu kuumensi käyttövettä, kyllähän sekin hormia lämmitti mutta ei ihan tarpeeksi. Sauna oli sähköllä joten se ei hormia lämmittänyt, 2-3 saunakertaa viikossa piti kyllä pesutilat kuivina. Kylppärissä oli myös kosteusanturin ohjaama poistopuhallin, joka kävi kesällä aika usein ja pitkään, talvella ei juurikaan, päin vastoin, ropelli pyöri itsekseen ilmavirrassa :)
Mutta juu, jos kellarin ovea pitää auki, niin ei se homma häävisti toimi. Kellari kannattaa ainakin yrittää pitää omana erillisenä alueenaan. Ja vihonviimeistä touhua ne kaiken maailman puupaneloidut ja -lattiaiset kotipubit sun muut soittokämpät maan alla, ne pitää tehdä tosi huolella ja oikein ettei tule hankaluuksia.
-
Mutta entäs kesällä, kun ulkoilma on lämpimämpää (tai lähes samanlämpöistä), kuin huoneilma?
Jos tuloilma jäähdytetään, eli ulkona on lämpimämpää, kuin sisällä. Tällöin kondenssi-ilmiö tapahtuu toisinpäin.
Silloinhan kosteussulun ulkopintaan syntyy vettä?
Periaatteellisella tasolla kyllä, mutta käytännössä Suomessa on 1-2 päivää vuodessa sellaisia, että ulukoiliman absoluuttinen kosteus riittää sen tiivistymiseksi höyrysulun ulukopintaan. Että eiköhän se loppukesä sitten kuivaa ne maholliset muutamat tiivistyneet tipat.