VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Vanhat moottoripyörät => Aiheen aloitti: Johan Kosunen - Helmikuu 22, 2017, 13:40:47 ip
-
Laitetaan omaan osioon tämä Suomi tuotantoa oleva veteraani pyörä.
Haulla löytyi jotain juttua,mutta yleensä muussa yhteydessä. Omaa osiota en löytänyt.
Suomessa näitä valmistettiin kait 1976-1977 ja homma kaatui konkurssiin. Idea oli että,moottori-variaattoripaketti,joka voitaisiin siirtää kelkkaan. Vanhoissa lehdissä asiaa on esitelty. Ainakin TM. Muissa alan lehdissä on varmaan ollut myös asiasta lisää.
Winhan runko oli Suomessa suunniteltu ja valmistettu. VMPK:n palstalla on kerrottu: Runko,takahaarukka ja ohjaustanko on kotimaista työtä. Variaattorit ja alennusvaihde myös. Myös pakoputki ja äänen vaimennin.
70-luvulla KTM:n käyttämiä alihankkioiden osia on:vanteet,navat,keula,takaiskarit ja lokasuojat.
Onko kellään tietoa onko moottori kasattu lisenssillä Suomessa?
Ilmeisesti näitä tehtiin 60-80? Eri lukuja määristä löytyi. Suurin osa oli pv:lle tilattuja vihreitä. Siviili mallit keltaisia,joten varsin harvinaisia.
Ilmeisesti jokuvuosi sitten oli rekisterissä 9joista MR-kilvissä 3.
Ajoneuvotilasto 3/2016 tuntee 13 Winhaa.
Mallissa oli narukäynnistys ja voimanulosotto joten saatiin myydä verottomana. Löytyi hinnat 6000 ja 7000 markkaa.
-
Tekniikan historiassa, laajin ja kattavin juttu, ja esittelyssä Winhan majuri malli, om Juhani Nordlund, jolla on ilmeisesti kovin tieto ja aineisto.
t. Pitkätakki
-
Ilmeisesti aikoinaan on juttua ollut prototyypistä ynm muuta Winha mallista,TM numero 13 1974 sekä
Tuulilasissa 1974 numero 12.
Retro lehti numero 2/2001 perinpohjainen selvitys Winhasta. Nämä siis netistä poimittuja. Vanhoja TM:ja löytyy itseltäkin kuten myös noita Retroja. Täytyy tutkia kun ennättää.
Olisiko ollut myös muovi/lasikuitu osat kotimaista valmistetta?
-
Tekniikan historia, siis näitä uusia lehtiä, ehkä 2015, lehden kannessa Winha.
Runko oli jatkettu KTM, ymmärtääkseni.
-
Tekniikan Historia 5/2014
-
Mitäs kaikkia muita moottoripyöriä on Suomessa tehty?
Turussa koottiin Puchia (vai lätkikö ne vaan Tunturin tekstit valmiisiin pyöriin?) ja jo sitä ennen tehtiin Villiersin koneella olevia Tuntureita.
Helkamalla oli Vasama 75 ja Hopeanuoli.
Soliferilla koottiin pari enduroa kisakäyttöön.
Pyrkijä teki ennen sotia jotain pienikuutioista pyörää, taisi olla sillä 98 cc Sachsin moottorilla, jota on maailmalla käyttänyt varmaan miljoona eri merkkiä.
Unohtuiko jotain?
-
Moro,
Minähän se Hyvinkään enskalenkkiä yritin ajaa toissavuonna. En ihan maaliin päässyt, kun kone sammui, en tiedä vieläkään miks.
Oli eka kerta spoorissa sillä ja ominaisuudet yllätti kyllä positiivisesti. Pitäs ottaa uusiksi, ennekuin tulen vanhaksi...
Mutta ite pyörästä:
Runko on Suomessa tehty. Kotarin tai siis samoja alihankkijoiden osia mitä ktmssä on keula, pyörät napoineen ja takaiskarit sekä Maguran kahvat.
Moottori on on kanadalainen Kohler 340AX, joitain protoja lukuunpttamatta, joissa ykspytty Sachs ja Mag. Variaattorit Kotimaisia Velsan kelkkamalleja
Kotimaisia lasikuituosia on variaattorin koppa , todennäköisesti tankki , satulan runko ja osassa etulokari.
Autoverostahan se oli vapaa, kuten 420 automaattihussekin. Ei verovapaus voiman ulosottoa edellyttänyt, mutta iskutilavuuden yli 300 , automaattivaihteet ja maastokelpoisuuden sotaväen tarpeisiin tämä Lex Winha sisälsi. Verovapaudellahan haluttiin saada maahan riittävä määrä liikekannallepanossa noudettavaa kalustoa maastoautojen tapaan.
-
Maastureissahan oli vaatimus voiman ulosotolle juuri verottomuuden takia. Ymmärsin että,myös Winhassa oli voiman ulosotto juuri samasta syystä sekä noita muita vaatimuksia myös.
PV:lla oli juuri tuo ajatas taustalla,turvata maasto kaluston saanti kriisiaikana.
Kumpi versio sinulla Laine on tallessa ja ajossa? Ilmeisesti jäseniltä löytyy muutama?
Oliko yksi siviili malli Olavi Sallisen omistama,joka on ollut nähtävänä Vehoniemen museossa?
-
Mulla on SA-malli, valmistusnumero 15 museorekisterissä. Toissakesänä ajoin pitkästi toistasataa km, viimekesänä ei sitten yhtään.
Tuosta voimaulosotosta Winhassa, muistelen lukeneeni että teoriassa on, jos siirtää variaattoriremmin pyörittämään jotain mitä nyt tarvis? Puhallinjäähdytys kun on niin onnistuisikin. Mutta ei tuo kai verovapauden ehto voinut olla, kun automaattihussella ei onnistuisi.
Maasturessa taas muistelen, että alussa vaadittin joko vinssi tai ulosotto, mutta myöhemmin ei. Ei ainakaan - 75 Range Roverissa kumpaakaan ollut, ja verovapaa kun oli niin maksoi saman kuin Saab 99, euroina alle 5 tonnia.
Tuolla toisessa ketjussa renkaista oli arveluja, Ei Nokian Gummitehdas enää 70- luvulla moottoripyörän renkaita tehnyt, ainakaan enskakokoja. SA - pyörissä oli karkea nappula edessä ja tiheä trialrengas takana, en tiedä miksi. Veikkaan, ettei noilla saatu ensiasennusrenkaita kulumalla loppuun kovinkaan monessa yksilössä.
Mulla oli aikoinaan tilaisuus tutustua noihin 70- luvun lopulla aidossa käytössä Rovajärvellä. Varusmieskuskit ei kyllä ylistäneet suuremmin kun vertailukohtana oli 250 automaattihusset.
-
Minkälainen kuva lienee jäänyt puolustusvoimille Winhasta?
Oli kait myös rajavartiolaitoksella joku Winha käytössä.
Jossain on ollut juttu/mainos jossa Winhalla pyöritetään pulsaattoripesukonetta :)
-
Mitäs kaikkia muita moottoripyöriä on Suomessa tehty?
Turussa koottiin Puchia (vai lätkikö ne vaan Tunturin tekstit valmiisiin pyöriin?) ja jo sitä ennen tehtiin Villiersin koneella olevia Tuntureita.
Helkamalla oli Vasama 75 ja Hopeanuoli.
Soliferilla koottiin pari enduroa kisakäyttöön.
Pyrkijä teki ennen sotia jotain pienikuutioista pyörää, taisi olla sillä 98 cc Sachsin moottorilla, jota on maailmalla käyttänyt varmaan miljoona eri merkkiä.
Unohtuiko jotain?
Lisätään Poke, 150 ja 175cc. Pyärät oli Pokupyöräkauppiaitten Keskusliikkeen maahantuamia ja kasaamia Monarkkeja, mallit M300 ja M301 sekä M400 ja M401. Jäykkäperäset oli tasalukuset ja ykköseen päättyvissä oli plungerijousitus.
-
Ehkä ensimmäinen sarjatuotannossa ollut kotimainen moottoripyörä oli Porissa 1920-luvulla valmistettu Kipinä. Ainakin pari moottoria ja yksi runko on säilynyt. Jos jostain löytyisi edes yksi hyvä kuva, pyörän voisi "rekonstruoida". Valmistajana oli Taavi (Taavetti) Koskinen, joka oli porilainen monitoimiosaaja. Hänellä oli Magneettiliike Kipinä sekä samassa yhteydessä autokorjaamo ja autokoulu. Satakunnan autokorjaamoalan historiikissa mainitaan, että 10-15 moottoripyörää olisi valmistettu. Moottorina oli Porissa valmistettu noin 200 kuutioinen sivuventtiilimoottori.
-
Kuka tarvii/haluaa? https://huutokaupat.com/fi/v/453905
-
Viimeisimmässä Huimapyörästä luin Winha-jutun ja muistelin, etträ taisin aikanaan tännekkin jotain kirjoitella. Tuossahan ne yläpuolella on 4 vuotta vanhat jutut ajalta, jolloin vielä Winhan omistin.
Kiinnostavin asiahan ajoineuvoissa suomalaisilla on verovapaus, oli sitten vaikka moottoripyörä. Tuossa jutussa Hussen kuvatekstiinkin oli sana lipsahtanut, vaikkei ehkä ollut tarkoitettu. Tietääkseni niitä verovapaita 420 Husseja ei puolustusvoimissa käytetty, vaan olivat näitä 250.
Ihmettelen vaan edelleen, miksi Winhaan ei voitu kopioida Hussesta esimerkiksi takapyörän käsijarrua? Kun olisi ollut aika tärkeä jo narustarttipyörää käynnistettäessä. Samoin keskiseisontatuki olisi mahdollistanut lämmityskäytön isommilla kierroksilla tai yleensäkin.
Vertailu Hussen ja Winhan välillä kyllä päättyisi 10-0 lukemiin, mihin tuolla aiemmin vihjailin. Hussen takapenkillä aikanaan matkustin Rovajärvellä tunturissa kymmmeniä kilometrejä ja ajaakin sain te muutaman teltan ympäri, joten omakohtaistakin kokemusta molemmista on oikeita käytträjiltä kuullun lisäksi.
Sitten se kaikkien tuntema legenda Winhan moottorin käytöstä kelkassa, aika moni sen minullekkin Winhasta puhuttaessa tiesi kertoa. Minuuttimäärät vaan vaihteli kertojilla 5-20 minuuttiin. Mutta monessako näissä alle kymmenessä siviiliin myydyissä pyörissä tuota vaihtoa koskaan tehtiin?
-
Mobiilisti lehdessä 2/2020 on muuten myös juttu pyörästä.
Sinänsä kyllä mielenkiintoinen kampe ja variaattori varmaan maastoajossa joustava, kunhan kaasu ei hirtä kiinni.
-
Ehkä ensimmäinen sarjatuotannossa ollut kotimainen moottoripyörä oli Porissa 1920-luvulla valmistettu Kipinä. Ainakin pari moottoria ja yksi runko on säilynyt. Jos jostain löytyisi edes yksi hyvä kuva, pyörän voisi "rekonstruoida". Valmistajana oli Taavi (Taavetti) Koskinen, joka oli porilainen monitoimiosaaja. Hänellä oli Magneettiliike Kipinä sekä samassa yhteydessä autokorjaamo ja autokoulu. Satakunnan autokorjaamoalan historiikissa mainitaan, että 10-15 moottoripyörää olisi valmistettu. Moottorina oli Porissa valmistettu noin 200 kuutioinen sivuventtiilimoottori.
Onkohan Koskisella ollut toimipiste myös Viipurissa, vai onko siellä ollut joku toinen magneettotehdas, joka on tehnyt Kipinä merkkisiä magneettoja? Se erikoisuus nuissa Viipurilaisissa Kipinöissä on, että ne on sisältä aivan identtisiä Suomen magneettotehtaan MARS-magneettojen kanssa.
-
Mobiilisti lehdessä 2/2020 on muuten myös juttu pyörästä.
Sinänsä kyllä mielenkiintoinen kampe ja variaattori varmaan maastoajossa joustava, kunhan kaasu ei hirtä kiinni.
Joustavan voi tulkita kahdella tavalla. Ojan ylityksessä voi kokeilla. Alkuperäisdessä kaasarissa ei ainakaan luisti jäädy auki, ja tappoinaru kannattaa olla ranteessa jo käynnistettäessä.
-
Mullakin on kokemuksia Winhalla ajosta 11 kk. -70 luvulla Sodankylässä ja Rovajärvellä.
En ottanut Winhaa jos oli esim. 250 husse tarjolla.
Tuo variaattori ei toiminut maastoajossa hyvin. Moottorijarrutus ei toiminut tai toimi miten sattui.
Ajo oli epävarmaa varsinkin vaikeimmissa maastoissa.
Kokeilin useampaakin Winhaa, eikä vika ollut yksilövika.
Kyllä Husse ja Jawa olivat aivan eri planeetalta vaikeassa maastossa.
Siksi tuo Winhan tarina ehkä loppui lyhyeen kuin kanan lento.
-
Minullakin on Winha, pyörä ja pari kelkkaa. Joten jonkin verran kokemuksia niistä. Tosin suuremmassa kelkassa koneena Rotax.
Kyllä tuon moottorivaihdon nopeasti tekee. Konehan on pohjasta vain neljällä pultilla kiinni apurungossa. Pyörästä lähtee helposti. Kelkasta hitaammin. Sama toisinkin päin. Kelkassa tilat ahtaammat. Oma "säätönsä" tietenkin kaasuvaijerin ja letkujen kanssa + sähköt. Pari kertaa olen vaihtanut konetta. Jo kauan sitten hankin molempiin omat koneet.
Nyt pyörä osaksi paloina. Uusi apurunko pitäisi tehdä uudestaan tarkemmilla mitoilla. On nimittäin todella tarkka paikka saada mahtumaan variaattorit kotelonsa sisään niin ettei kotelo ota runkoon kiinni. Apurungossa on kumit joiden tulisi !! vaimentaa tärinöitä.
Omani ei ole ollut koskaan varsinaisessa tieliikennerekisterissä. SA-malli. Kovia kokenuthan se oli minulle tullessaan, joskus 80-luvulla. Runkoa oli hitsattu monesta kohtaan ja apurunkoakin oli hitsattu 11 kohtaa. Lisätukena käytetty mm rautanauloja. Alunperinkin runko vaikuttaa kalusteputkilta (kehtoputket) ja muutamalta pellin palalta jotka ovat peltiruuveilla kiinni (satulan alla).
Rungon numero muistaakseni 20 tai 30- jotain.
Todella mielenkiintoinen ja "joustava" ajaa, kuten tuossa aiemmin mainittiin. Onhan se myös aika kolho verrattuna vaikka ikäisiinsä enskoihin.
Pari vuotta sitten joku soitteli ja kyseli rungon numeroa. Oli selvittelemässä mahdollista valmistusmäärää ja jäljellä olevia. Enpä nyt muista kuka. Rigan museossa on muuten yksi keltainen. Vuosien varrella olen nähnyt noin 10 kpl ja kuullut lisäksi muutamasta muusta.
-
Ja jonain vuonna Yyterin Hitain motoristi-kisassa joku oli myös Vinhalla... Sitten muutettiin sääntöjä! :-D
-
Winha moottoripyörä on kyllä maailmanluokan harvinaisuus. Olisi mukavaa, jos joku laittaisi Winhasta videoita Youtubeen jälkipolvien hämmästeltäväksi.
Onpa Kiinanpoika viritellyt variaattorivetoa uudelleen maastomoottoripyörään.https://motorfinland.fi/ten7-mudmaster?gclid=Cj0KCQjwmcWDBhCOARIsALgJ2QdIn4MFNR49C0IKV0MWhrCmwM-GSnvu69J7DzDYb7oBpmsbD28VNgsaAsgcEALw_wcB (https://motorfinland.fi/ten7-mudmaster?gclid=Cj0KCQjwmcWDBhCOARIsALgJ2QdIn4MFNR49C0IKV0MWhrCmwM-GSnvu69J7DzDYb7oBpmsbD28VNgsaAsgcEALw_wcB)