VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: Ville Karppinen - Tammikuu 28, 2017, 19:41:53 ip
-
Tässä pientä huoltoa tehny pyörääni (Honda cx 650e -83) , tänään tyhjensin ja huuhtelin perusteellisesti jäähdytysjärjestelmän, paskaa tuli yllättävän vähän ei sanottavasti yhtään, vanha neste oli kirkasta vihreää. Paisuntasäiliö ei tyhjentynyt syylärin alakorkin avaamalla, sen jouduin imaseen muutoin tyhjäksi, sitten puhdasta lämmintä vettä kierrätin kymmenisen litraa ja imasin uudelleen säiliön tyhjäksi, nyt sen pitäsi käsittääkseni olla niin tyhjä kun olla voi, sitä tässä nyt miettinyt että mikähän neste sinne olisi parasta laittaa, vanhanaikanen vihreä glykoli vaiko sitten punanen, ja perustelut asialle myös kiinnostaa.?
-
Minä laitoin vanhaan CX:ään ja kaikkiin muihinkin vehkeisiin Valvolinen MaxLifeä, minkä pitäisi sopia sekä punaisen että vihreän tilalle. Perusteluna täältä jostain ketjusta löytämäni ponnekas suositus plus tutun ammattimiehen suositus. Motonetistä ostin, vaan en enää sivuilta lötänyt. Kommentoikaa viisaammat, onko toimivaa tököttiä.
-
No, tuli laitettua zero- merkkinen punainen silikaattivapaa long-life neste, eiköhän tuo käypästä ole, jokuhan juttu siinä vain on ettei noita oikein saisi sekotella keskenään mutta nyt kun koko järjestelmä oli tyhjä, niin kokeilemme tätä.
-
http://www.telko.com/fi/tuotteet/autotuotteet/j%C3%A4%C3%A4hdytysnesteet (http://www.telko.com/fi/tuotteet/autotuotteet/j%C3%A4%C3%A4hdytysnesteet)
Tuo Zero Propylen tuosta. LongLife, ei haitallinen kevytmetalleille, mutta vanhan ajan koostumus muuten. Ei puuroudu perinteisen vihreän kanssa. Ja myrkytön.
Se modernimpi punainen saattaa aiheuttaa komplikaatioita wanhojen tiivisteiden ym materiaalien kanssa.
-
Vanha perusneste (vihreä) käy aivan hyvin vanhempiin vehkeisiin. Tärkeintä on että nesteet vaihtaa tarpeeksi usein,miel. joka toinen vuosi.
-
Vanha perusneste (vihreä) käy aivan hyvin vanhempiin vehkeisiin. Tärkeintä on että nesteet vaihtaa tarpeeksi usein,miel. joka toinen vuosi.
Mie oon aina opastanut, että prätkään yhtä usein kuin autoon ja yhtä hyvillä aineilla... siis se jäähdytysnesteen vaihto
-
Italialaisissa Beta-merkkisissä trialpyörissä oli yhteen aikaan (yli 10 vuotta sitten) magnesium-seosteista valua oleva kytkinkoppa. Vesipumpun pesä kopan etureunassa ja kytkin ja vaihdelaatikon öljyt takareunassa väliseinän takana. Aika monelta meni tuo valu reikäseks ja nesteet öljytillaan. Sillon oli ohjetta siitä, ettei jotain tai jonkun väristä jäähdytysnestettä saa laittaa, syövyttää tuota valua. Betalle siitä kunnia, että takuuseen menivät nuo kopat vielä pitkänkin ajan jälkeen, eli hoisivat mokansa kyllä. Minulla ei silloin Betaa ollut, mutta kavereiden kokemuksesta tuli ittelle sellanen käsitys tai mielihalu, että laitan valmistajan suosittelemaa nestettä, vaikka ois kalliimpaakin. Tosin noissa trialeissa nestetilavuus luokkaa puoli litraa, ettei kovin isosta kysymys, vaikka vaihtaisi aika useinkin.
jv
-
Niinpä, se vanha perusvihreä ei vaan ole se hyvä.
-
Italialaisissa Beta-merkkisissä trialpyörissä oli yhteen aikaan (yli 10 vuotta sitten) magnesium-seosteista valua oleva kytkinkoppa. Vesipumpun pesä kopan etureunassa ja kytkin ja vaihdelaatikon öljyt takareunassa väliseinän takana. Aika monelta meni tuo valu reikäseks ja nesteet öljytillaan.
Tuttu ongelma myös Kotareissa 80-luvulla. Mielestäni ratkaisu on tislattu vesi jäähdytysnesteen kanssa. Siis tavallinen glykolipohjainen neste ja sen kanssa vain tislattu vesi (akkuvesi). Ei tavallista vettä, koska se aiheuttaa sähkökemiallisen reaktion, josta seuraa magnesiumin syöpyminen.
Tähän olemme päätyneet. Ihan kohtuullisen edullinen ratkaisu.
Tislattu vesi on muutenkin turvallinen vaihtoehto, jos ei ole varma materiaaleista.
-
Nyt kun mainiitsit asian, niin minunkin muisti palautui pätkittäin. Noin se ohje juuri oli, eli joko valmista lantrinkia, missä on erikseen maininta, että soveltuu myös mg-valuihin, tai osta niihin soveltuvaa 100% nestettä ja sekoita tislattuun veteen. Ja tuota ohjetta noudatin myös Gas Gassin jäähdytyksessä, ihan vaan varmuuden vuoksi.
jv
-
Jäähtäriammattilaisten mukaan paras vesi on puolet ns akkuvettä ja puolet kraanavettä. Tämä sillä poikkeuksella, että paikkakunnilla, joissa on erittäin kalkki- tai rautapitoinen vesi, vähennetäään kraanaveden määrää. Tuolle oli ihan perustekin, mutta työpäivän jälkeen ei jaksa muistaa, mitä puoli vuotta sitten opetettiin :-[
-
Ääni tislatulle vedelle + virhree gykoli..........käytetty vuosia alumiinisissa kisaskoneissa
ei tule niin herkästi ns kattilakivee jääh,järjestemään,,valkoista möhnää
timppa
-
Niinpä, se vanha perusvihreä ei vaan ole se hyvä.
Iät ajat sitä on käytetty ilman ongelmia,näissä nykyvehkeissä kannattaa tietty aina katsoa valmistajan suositus.
-
Jos perinteisyyttä haetaan, niin vaarivainaahan ei glykoleja käyttänyt, vaan raakaa vettä!
Aikuisten oikeesti, jos olisitte pikkasen lukeneet, niin: Tuo Zero Propylen tuosta. LongLife, ei haitallinen kevytmetalleille, mutta vanhan ajan koostumus muuten. Ei puuroudu perinteisen vihreän kanssa. Ja myrkytön. Eli tekninen syy: kevytmetallien kavitaatiosyöpymisen vähenemin. Alkaa näkyä ensin mömmön kerääntymisenä. Lopuksi syö kraatereita, jotka menee puhki, Kaupanpäällisenä pidempä vaihtoväli. Sekä myrkyttömyys. Ja tuo EI TODELLAKAAN OLE MODERNIA, tuota on myyty vuosikymmeniä, jo paljon ennen noita nykypunaisia.
Automerkkikohtaiset jäähtärit alkoivat yleistyä 90-luvulla, ja ne on sitten tosiaan merkkikohtaisia, ja (taas kerran, aikuisten oikeesti) hyvinkin tarkkoja. Joskin se punainen OAT-neste on päässyt jonkinasteiseen valta-asemaan.
Eikä se punainen suinkaan huono neste ole, päinvastoin kevytmetalleile erittäin hyvää, mutta hieman tosiaan riskiä siitä, miten vanhat tiivistemateriaalit ovat sen kanssa yhteensopivia. Komplikaatioita on kerrottu, joskin vähän. Ja MaxLife on punainen teknisessä mielessä.
Mutta mulle on ihan sama, millä pelinne rikotte, mutta turha sitten valittaa vaikka mp-verosta, kun rahaa näyttää riittävän.
Jos se perinteinen vihreä on niin hyvää, niin antakaapa EDES YKSI TEKNINEN PERUSTE!
-
Kiitos. Ensimmäinen ei mutuun perustuva vastaus.
Ohimennen Juhanille kysymys: Mitä jäähy nestettä olet VX:ssä käyttänyt?
-
En ole vielä edes kurkannut mitä sielllä on, koska pyörä tuli ostettua syksillä. Varmistin kyllä, että on pakkasen kestävää sisällä. Mutta propyleeniglykolia laittaisin itse, jollen löytäisi Motul'in Inugel-sarjasta sopivaa. Se Expert olisi ollut hyvä, mutta ei taida enää saada helpolla :-[
-
Renaultin liikkeet myyvät tai ainakin ovat myyneet aikaisemmin ( tavallista valmisglykolia) 50/50% litran purkeissa joka on sekoitettu tislattuun veteen !
-
Jos perinteisyyttä haetaan, niin vaarivainaahan ei glykoleja käyttänyt, vaan raakaa vettä!
Aikuisten oikeesti, jos olisitte pikkasen lukeneet, niin: Tuo Zero Propylen tuosta. LongLife, ei haitallinen kevytmetalleille, mutta vanhan ajan koostumus muuten. Ei puuroudu perinteisen vihreän kanssa. Ja myrkytön. Eli tekninen syy: kevytmetallien kavitaatiosyöpymisen vähenemin. Alkaa näkyä ensin mömmön kerääntymisenä. Lopuksi syö kraatereita, jotka menee puhki, Kaupanpäällisenä pidempä vaihtoväli. Sekä myrkyttömyys. Ja tuo EI TODELLAKAAN OLE MODERNIA, tuota on myyty vuosikymmeniä, jo paljon ennen noita nykypunaisia.
Oikein alako kiinnostamaan, että kuinka se neste voi vaikuttaa kavitaation syntymisseen. Tuntu vaan niin pölijältä, että se vois vaikuttaa, mutta pikkusen ku pähkäilin, niin honasin asian. Kavitaatiohan on nesteen höyrystymistä, eli kiehumista ja juju onki kiehumispisteessä. Glykoleissahan vaikuttaa sekotussuhe veen kanssa kiehumispisteeseen ja lämmönsiirtokykyyn. Enämpi vettä => matalampi kiehumispiste ja parempi lämmönsiirto. Toisaalta taas liikaa glykolia => jäätyy helepommin. Kuten myös liian vähän glykolia => jäätyy helepommin. Elikkä tarkkaa, ku pärekaton kulotus. Glykolit itessään ovat huonompia lämmönsiirtonesteitä, ku vesi.
Jos laitettaan 50 %:n suhe, niin kiehumispisteet ovat kutakuinki näin.
-Zero HD, 100 C
-Zero Long Life, 108 C
Sitte on vielä W Zero Long Life, josta on hieman puutteelliset tiedot. Sille on kyllä ilimotettu kiehumispiste 180 C, mutta ei oo kerrottu millä sekotussuhteella. Toisaalta vaikuttas olevan sammaa tavaraa, ku Zero HD, mutta kiehumispiste on aika palijo korkiampia. Pitäis varmaan käyvä kaupassa kahtomassa pönikän kylestä, että kuin sitä sekotettaan veen kanssa.
Se onki sitte toinen juttu, että millon kavitaatiota syntyy. Se on täysin konekohtanen, että kuinka taipuvainen se on kavitoimaan ja vois melekein väittää, että irtoputkilla olevat konneet ovat taipuvaisempia kavitoimaan, ku valetut sylinterit. Silleen ihan epätieteelliseti mutulla...
Tislatun veen käyttö taitaa olla nykyään aika vakio juttu. Kyllä ainaki Kotarin ja Pemarin ohojekirjat käskee sekottaa tislattuun vetteen.
-
Moi,
Käytännössä raskaan kaluston puolella huomattua: Vanhalla vihreällä glykolilla oli paljon syöpymisvaurioita jäähdytysjärjestelmän valetuissa alumiiniosissa. Punaisen nesteen myötä nämä vauriot ovat kadonneet.
Uutena ongelmana tullut että esim. lämmityslaitteiden alumiinikennojen sisäpuolelle saatta muodostua ohut vihertävä kerrostuma joka eristää lämmönsiirtymistä hyvin, eli kennossa on hyvä läpivirtaus, mutta lämmönluovutus heikkoa.
//Frank
-
Glykoleissahan vaikuttaa sekotussuhe veen kanssa kiehumispisteeseen ja lämmönsiirtokykyyn. Enämpi vettä => matalampi kiehumispiste ja parempi lämmönsiirto. Toisaalta taas liikaa glykolia => jäätyy helepommin. Kuten myös liian vähän glykolia => jäätyy helepommin. Elikkä tarkkaa, ku pärekaton kulotus. Glykolit itessään ovat huonompia lämmönsiirtonesteitä, ku vesi.
Aiheeseen löyhästi liittyen: 30-40-luvulla käytettiin nestejäähdytteisissä lentokonemoottoreissa raakaa (tai lähes raakaa) glykolia, juuri sen korkean kiehumispisteen takia. Jäähdytysjärjestelmän kokonaistehokkuus kun riippuu paitsi nesteen kyvystä kuljettaa lämpöä pois lämmön lähteestä, myös jäähdyttimen kyvystä siirtää lämpö nesteestä edelleen ulkoilmaan. Glykolia käyttäen järjestelmä voitiin suunnitella korkeammille lämpötiloille, eli lämpötilaero ulkoilmaan saatiin suureksi ja sitä kautta saavutettiin hyvä jäähdytysteho pienemmällä jäähdyttimen pinta-alalla. - Nuo sota-ajan lentokonemoottorit olivat oman aikansa hi-techia ja edustavat kehityksen huippua sillä saralla. Sitten tulivat suihkumoottorit ja myöhemmin vielä elektroniikka, jotka muuttivat pelin hengen.
Noista jäähdytysnesteiden väreistä minulla on se käsitys, että valmistajat päättävät siitä mielensä mukaan. Ominaisuuksiltaan ihan samoja nesteitä voi olla eri värisinä, ja toisaalta saman väriset nesteet voivat olla aivan eri ainetta. Varminta lienee pitäytyä samassa tuotemerkissä - jos tietää mitä järjestelmässä ennestään on.
Mutta onko jollakulla ihan oikeaa ensi käden tietoa tuosta "puuroksi" tai "hyytelöksi" menemisestä, eri tyyppisiä nesteitä jos sekoitetaan? Paljon siitä varoitellaan, mutta eräällä palstalla kaveri oli tehnyt kokeita muutamilla nesteillä, eikä saanut aikaan minkäänlaista silminnähtävää sakeutumista.
-
Jep, mitään direktiiviä ei väreistä ole, ja itse asiassa väriä väriin laittamalla saadaan aikaan melkoisia sotkuja ominaisuuksissa.
Todennäköisin puuro syntyy sekoittamalla Mersun sinistä tai Fordin keltaista moderniin punaiseen.