VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jaakko Latvanen - Joulukuu 30, 2016, 16:56:49 ip
-
Mitäs arvelee puumiehet, onkos tuossa kysymys ns. koulutetuista taimista? Koulutettu kaik kasvamaan samalla tavalla mutkalle? Ymmärtäsin, jos yks vänkkyrä koivu kasvais jossakin, mutta kun kaikki samalla pellolla. Nää kasvaa ihan kävelymatkan päässä meiltä, tapaninpäiväkävelyllä taskukameralla ohikulkeissa kuvasin.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Samanlaista koivikkoa kasvaa leppävirran keskustasta 3 km. heinäveden suuntaan. Kaikki on länkyrällä samaan suuntaan.
Apatiaan vajonnut ja maansa myynyt kuusikko taas löytyy 20 km. suonenjoelle päin.
-
Taitaa olla visakoivuja. Niistähän ei suoraa kasva. Tuossa varmaan kasvupaikkakin aiheuttanut kallistumista ?
-
Jos tää nyt ketä kiinnostaa, ni laitan tähän vielä linkin täysresoluutioiseen kuvaan; vaikka ei siitä tässä tapauksessa taida sen enempää selvää saada:
http://latvanenjaakko.kuvat.fi/kuvat/Ilmainen%20kokeilu/PC260046.JPG/_full.jpg (http://latvanenjaakko.kuvat.fi/kuvat/Ilmainen%20kokeilu/PC260046.JPG/_full.jpg)
Puun kasvamisen koukeroita jos pohditaan, ei aivan miun ydinosaamisalueella liikuta. Tuo kasvupaikka on kuitenkin selvästi istutettu taimikko, samankokoisia kaikki ja säännöllisen välimatkan päässä suunnilleen toisistaan. Mie en näe siinä maastossa mitään syytä siihen, että kaikki puut kasvais samalla tavalla mutkalle, tien toisella puolella on korkeampaa metsää, ja tuo tie on tavallinen kapea soratie. Onkos puupiolokit jo niin pitkällä, että taimia tehtäis kloonaamalla? Ois sattunu geeniperimältään mutkalle kasvava alkuperäinen, mistä kloonattu? Mie en ohikulkeissa osannu tunnistaa - enkä taitais osata vaikka varta vasten kattosin - että onko raudus-, hies-, visa-, vaivais- vai mikä lie koivu.
jv
-
Nykyään kaikki kallistuu. Syystä tai toisesta...
-
Moro
Mun arveluni on että on istutettu kuokalla huolimattomasti.Kuokalla kun tehdään lovi maahan mihin taimi istutetaan niin se lovi tulee helposti vinoon ja taimi myös vinoon.Nyt kun taimi alkaa kasvamaan alussa vinoon ja jatkossa se yrittää oikaista itseään se oikaisee itseään vähän yli ja tulee juuri sellainen mutka puuhun mikä kuvassa näkyy.Myös vanhemmissa männiköissä usein näkee samanlaisen mutkan ja tollasissa puissa se nesimmäinen tukki joka olisi se arvokkain menee hukkaan tai ainakin hinnaltaan on halvempi.
Nykyään ja ehkä jo parikymmentä vuotta kun on istutettu suurimmaksi osaksi sillä putkella niin edellä mainittua virhettä harvemmin esiintyy.
(http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/Metsanuudistaminen/taimi3p.jpg)
Ainakin vois olla.
-
Paappani ja nuut vanhat ukot kulki metsässä tekemässä solmuja nuoriin mäntyihin jotta jälkipolvet sai ovenkahvoja, löylykiukaan kahvoja ja naulakoita.
-
Länkipuita kloonattu aivan selvästi... tai keinutuolinjalkoja. ::) Voihan toki olla tuolla kohtaa ankaraa tuulta iankaikkisesti samasta suunnasta kuten rannikoilla. Tuskin ainakaan paikallisesta maapallon pyörimisnopeuden muutoksesta on kyse. :P
-
Tuossa puu jonka oksan kiersin solmuun joskus 90 luvulla,kasvanut takaisin puun sisään.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
...Tuskin ainakaan paikallisesta maapallon pyörimisnopeuden muutoksesta on kyse. :P
Kyllä miusta on tuntunu välillä, ettei ole täällä pelkästään nopeuden muutoksesta kyse, vaan on pyörimisen suuntakin muuttunut! Milloin on meitä viety kohti itää ja Aasiaa, millon kohti länttä ja Eurooppaa - jos ei vieläkin kauemmas?
Varjele, vartija sitä!
jv
-
Uskoisin, että istutus on tehty kyntöviilun päälle heinittyneeseen maahan, puhtaaseen maa-ainekseen. Kasvun jo lähdettyä käyntiin (2-3vuotta) viilu on painunut takaisin uraa kohti (routa, liettyminen tms.) ja taimi on joutunut vinoon (ei viiniin). Luonto korjannut loput.
Toinen oletus voisi olla märkä räntälumi ja talvi painuksissa, myöhemmin ollut voimaa nostaa latvat? Tuo ei yleensä tule vain noin säännölliseksi "kuvioksi", puita on taipunut satunnaisiin suuntiin.
Tai jospa nuo ovat niitä kloonikoivuja?
-
Minä luulen, ettei tämä ole luontoilmiö ollenkaan, vaan kulttuuri-ilmiö.
Vanhan kansan aikaan laivat oli puuta ja miehet rautaa. Hyvä puu oli samassa sarjassa hyvän miehen kanssa: se oli suoraselkäinen, luja, komea ja sinnikäs - toisin sanoen rautainen. Puista pystyi tekemään laivoja, koska ne olivat oikeastaan rautaa.
Nykyään "miehet" ovat selkärangattomia vetkuloita, jotka kirjoittelevat johonkin "foorumeille" päivät pitkät ja joilla älypuhelimen jatkuva rämppääminen, lastenvaunujen työntäminen ja kotitöiden tekeminen aiheuttaa selkäongelmia. Tämän vetelehtimisen kulttuurin myötä hyvästä puusta on tullut kieroselkäinen venkoilija, joka itkee äitiä heti kun jotain ikävää sattuu.
Miehekkyys ei ole enää rautaisuutta, eivätkä puut rautaisia. Siksi laivat pitää tehdä nykyään raudasta.
-
Ne on istutettu pohojos-pellolle ja mitä muuta mahollissuutta niillon kun vaan koettaa kurottaa etellää ja aorinkua kohen. Taikka sitten ovat länsipellolla ja kurottelevat ittään, ku iästä nouseepi aurinko. Jo muinnaiset roomalaiset ties sen ja sanovat että ''ex orientte lux''.
-
Montako onnistunutta keinoistutetua lehtipuutaeimikkoa arvoisat palstalaiset outta nähneet?
Keikki ne mitkä minä oun nähny, ni ne ouvat olleet enemmän tee vähemmän kitukavusija. ::)
-
Otin kuvakaappauksen googlemapsista, laitan perrään. Siitä näkkyy koivikon sijainti, earth-kuvasta. On tuossa melko keskellä tuota kuvvaa, taitaa siinä vielä olla aika alkutekijöissään. Eli tuon tien suunta on jokseenkin tarkasti itä - länsi tuossa kohtaa, ja kummakoivikon kuvan alareunassa oleva tie osottaa siis ittään. Ja kamera pikkusen ylemmäs, eli itä-koilliseen tai jottain. Voitte ite päätellä mihin päin koivut kallistuu, mutta miun mielestä ei ainakaan ittään eikä etelään.
Ja kyllä meijän - miun ja rouvan - kävely- tai pyöräilyreittien (mainittemattakaan miun kawa-ajeluita) varrella on sellastakin istutuskoivikkoo, mikä kasvaa uljaana suoraan ylöspäin. Kasvunopeuvesta en ossaa sanoa mittää, ko vielä kuus vuotta sitten koko Anttola tarkotti miun maailmankuvassa vaan kahta tienviittaa, mistä ajettiin ohi varppi kireällä ja tukka putkella, ko oltiin menossa joko Imatralta kohti Jyväskyllää tai päinvastoin.
jv
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Montako onnistunutta keinoistutetua lehtipuutaeimikkoa arvoisat palstalaiset outta nähneet?
Keikki ne mitkä minä oun nähny, ni ne ouvat olleet enemmän tee vähemmän kitukavusija. ::)
Kyllä näitä on. Olen sellaisen tai pari itse istuttanutkin. Ei sillä, että kunnia siitä minulle kuuluisi, vaan se on tuo isäukko aika tekijä näissä metsäasioissa. Päälle puoli vuosisataa kuitenkin jo kokemusta. Sinne istutin mihin käskettiin ja hyvä tuli.
-
Montako onnistunutta keinoistutetua lehtipuutaeimikkoa arvoisat palstalaiset outta nähneet?
Keikki ne mitkä minä oun nähny, ni ne ouvat olleet enemmän tee vähemmän kitukavusija. ::)
Kyllä näitä on. Olen sellaisen tai pari itse istuttanutkin. Ei sillä, että kunnia siitä minulle kuuluisi, vaan se on tuo isäukko aika tekijä näissä metsäasioissa. Päälle puoli vuosisataa kuitenkin jo kokemusta. Sinne istutin mihin käskettiin ja hyvä tuli.
Niin siitä on tuostae nyt jo tasan yli viiskymmentä vuotta aekoo, kun olin mehtätallousalalla puunsiemenijen muahan kuokkimistöessä, ja työtapaturmasesti teloen sillon siellä tuon pottuvarpaan.
Sen jäläkeen en ou metänuuvistamisseen ennee osallistunukkaa, paetsi mitä nyt muutama jalopuu on kesäpalatsilla tullu istutettuva, ja niistäkii ajoen epähuomijossa ruohonleikkurilla 80 % matalaksi. Niitä oli muistaakseni alunperin kymmenen, nyt niitä on ennee kaks :-X
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
on kyllä oudon näkönen kloonimettä, ei kai koivut yleensä ole tolla lailla melkeen niinkun kaksihaaraisia järestään
sunnistamassa kun on paljon tullut käytyä niin ne nuoret lumikuorman kaatamat lehtipuu alueet on kyllä ihan läpitunkemattomia, kaikki kaatunu eri suuntaan
ihme juttu on kyllä tuo
-
Saiskohan tuosta matkailuvaltin Anttolaan? Kaikki helssinkin ja pietarin rikkaat jonottas päässä kattomaan, pääsyliput viiskymppiä ja teetä eli saijjua myis oottajille vitosella pahvimukillisen + kierrätysmaksu?
jv
-
Visakoivikkoahan toi on, puu kloonataan joten ne kasvaa kaikki samalla tavalla kun niiren perimäkin on sama. Noita on pitkin suamenniämee, Porin Pinomäessäkin yks joka nojailee samalla tavalla. Hyvä visakoivu on kohtuullisen kallista puuta, myyrään kilohinnalla eikä kuutiokaupalla.
-
Kaikkeahan sitä vastaan tulevi, niin kuin tuo kuvan koivukin.
Yhtä sitkeä laji on myös harrastetapahtuman budjetin kokoaminen.
Tänä talvena kalastelen. Laitan kuhat fileiksi ja niitä myymällä katan
tulevan suven tapahtuman kuluerät. Hommahan hoituu siinä aamusella ihan haalaria napittaessa!
Tällä tavoin mainoksen liput on syytä jättää myymäti. Eikä oikein riitä inspiskään moiseen rikastumiseen ...
Homman tavoitteena on saada raitista ulkoilmaa sekä iloista mieltä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Voitaiskos myö Arto sopia, että hoijettais tuo matkailupisnes vaikka vuorovuosina, ettei turhaan polkeentus hinnat? Kait tähän palstan porukkaan voip siltäosin luottaa, ettei kukkaan hiiskaha sille kilpailuviraston pomolle, ko sitte voitais saaha kartellista ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä kymmenien miljoonien sakot.
Arvasin että täänkin asian täällä joku tietää ja selvittää. Vaan mitenkä se tuo kloonaaminen oikein tapahtuu? Onkos siellä taitavakätinen ukko terävän puukon kanssa, ja halkasee taimit ensi kaheks niiko risuaijan vitsaksien tekijä, ja edelleen neljäks ja kaheksaks ja nii eelleen?
jv
-
Moro
Hämeenkyrön liikenneympyröitten koivut kans istutettiin vinoon silloin kun ympyrät valmistuivat,nyt ovat suht suoraksi oieneet mutta se oli jotain hienoa ja taiteellista silloin ennen se vinoon istutus.
-
tuolle haaroittumiselle voi selitykseksi olla hirvi , nuo kun näkyy haaroittuvan likimain samalta korkeudelta . Tuo että ne on kaikki samaan suuntaan kallellaan on kyllä outoa pehmeä maa ei yksin riitä .joku luonnon ilmiö tuossa takana täytyy olla kun ovat kaikki samaan suuntaan.esim myrsky,lumikuorma ,tai ilmansuunta.
-
Kloonatut visakoivut olis kyllä järkeenkäypä selitys. Ensimmäiset koivukloonit Suomessa tehtiin kai joskus 80-luvun alussa Visavuoren koivuista tarkoituksena varmistaa alueen pysyminen mahdollisimman hyvin entisellään Emil Wikströmin perustamassa mallissa.
Tuotto on varsin hyvä, kun ensiharvennuksen voi tehdä 20v kuluttua ja tavara on tosiaan kilohinnalla.
-
Mikä tekee kloonaukssa sen että vääntyvät samaan suuntaan,onko ne istutettu samallalailla kaikki...
-
Voitaiskos myö Arto sopia, että hoijettais tuo matkailupisnes vaikka vuorovuosina, ettei turhaan polkeentus hinnat? Kait tähän palstan porukkaan voip siltäosin luottaa, ettei kukkaan hiiskaha sille kilpailuviraston pomolle, ko sitte voitais saaha kartellista ja määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä kymmenien miljoonien sakot.
Arvasin että täänkin asian täällä joku tietää ja selvittää. Vaan mitenkä se tuo kloonaaminen oikein tapahtuu? Onkos siellä taitavakätinen ukko terävän puukon kanssa, ja halkasee taimit ensi kaheks niiko risuaijan vitsaksien tekijä, ja edelleen neljäks ja kaheksaks ja nii eelleen?
jv
Sovitaan vaa, otaks sää nää parittomat vuaret.
Tossa on jotain tiatoo puun lisääntymisestä, on siällä siitä kloonauksestakin. Selkiää miks ne puut on kallellaan kaikki samalla tavalla.
-
Voitte ite päätellä mihin päin koivut kallistuu, mutta miun mielestä ei ainakaan ittään eikä etelään.
jv
Erehtyväinen sitä on näköjjään puuki.
-
Moro
Hämeenkyrön liikenneympyröitten koivut kans istutettiin vinoon silloin kun ympyrät valmistuivat,nyt ovat suht suoraksi oieneet mutta se oli jotain hienoa ja taiteellista silloin ennen se vinoon istutus.
Niitä puita olisi kai pitänyt sitoa jotenkin vielä jatkossakin että olisi muodostunut se joku "juttu". Se vaan "vähän jäi" kuten moni muukin asia täälläpäin... Noitahan on sitten välillä aina harvenneltu erilaisilla kulkuneuvoilla. Kirkonkylän ympyrästä olen bongannut Land Cruiserin ja Transitin (vai oliko printteri), Esson ympyrästä on menty ainakin rekalla ja Audilla, jälkimmäisestä oli vastaantulijan ottama kojelautakameravideokin netissä. Jokainen niistä on aina vienyt yhden tai pari puuta mennessään.
Itteeni lähinnä ärsyttää kaikenmaailman istutukset liikenteenjakajissa ja ympyröissä, kun urheilullisessa ruotsalaisessa herraskartanovaunussa istutaan niin matalalla ettei kunnolla näe ryteikköjen yli.
-
joo kalajoellakin on joku hiekkakasa tms liikenneympyrän keskellä niin että ei yhtään nää tuleeko sieltä joku . . .
-
Moro
Eihän tämä nyt mikään luontoilmiö ole muttei tämä tropiikissa olisi mahdollista.
http://rense.com/general96/icefestivalchina.pdf (http://rense.com/general96/icefestivalchina.pdf)
-
Kiinan pohojalaaset: kun kerran tekemähän ruvetaan, niin tehään samoon tein reiluumpi!
jv