VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Harri Kauranen - Lokakuu 31, 2016, 13:22:25 ip
-
Olisko kenelläkään tietoa,tai kuullu jostain,onko siinä säästöä jos tekee.Siis mulla on kolmen motin varaaja ja yösähkö sen lämmittää.Mutta kun toi systeemi kuulemma on tätäpäivää,lämmitetään suoraan se patterikierrossa oleva vesi.No sain siitä mööpelistä hyvän tarjouksen,mutta vähän epäilen tekeekö mokoma mitään säästöä.Eli onko jollakulla mokomaa tehty,tai jollain tutulla.Olis kiva vähän kokemuksia kuulla.Sais tallinkin lämpiään,nyt vaan kovilla pakkasilla vähän oon sinne päästänny lämpöä.
-
Onko Harrin tarkoittama lämmityslaite jonkinlainen virtauslämmitin ilman varaavuutta vai kenties lämpöpumppu, esim, ilmasta veteen-tyyppiä?
Ensin mainittu halvempi mutta ei varmaan sähköä säästä, kuten Eero kirjoitti ja jälkimmäinen kalliimpi ratkaisu, jonka takaisinmaksuaika voi olla pitkähkö. Ja pitenee lisää laitteen vikaantuessa, kuten nykyään niillä on tapana.... :(
-
Kyllä se olis ihan vitauslämmitin ekco l2,mistä tarjouksen sain.Vähän itseäkin epäilyttää sen tuoma säästö
-
Epäilen, ettei säästö ole merkittävä.
Saman sähkön se polttaa ja jos joudut käyttämään myös päiväsähköä, on se taas kalliimpaa.
Kun räknäät kulutuslukemat +- 0 ja lisäät siihen uuden systeemin vehkeet ja asennukset, saatttaa olla että täyttäessäsi 157 v, alkaa säästöä hieman tulla. ::)
Minä eppäien, että yösähöllä lämmitettyä varraajavettä jos lämmittää päiväsähöllä, niin säästö on meleko nekatiivinen. Vaikia ummartaa pisneskeissi, kun ei löyvy ecko-havulla kun venäläistä kiriotusta.
-
Saattahan sitä eppäillä. :angel:
Mutta jos Eerolla on tositarkoituksella liikkeellä, olis hyvä tehdä pieni laskuharjoitus.
Ei ole vaikeaa, ei edes toisen asteen yhtälöä, saatikka isoa integraalia.
Tarttee vain sähkön hinnat (yö/päivä) ja investpintikustannus.
Ja arvio siitä, riittääkö yösähköllä varattu energia koko päivän lämmitystarpeeseen.
:police:
Mutta jos on tarkoitus arvuutella, ei kannata siirtyä faktapuolelle; keskustelu vaan tyrehtyy!
:P
-
Mulla tuli torppaan yks äijä tollasta myymään. Jatkan vanhalla öljysysteemilläni ilman muutoksia. Se ei olisi tullut öljyyn nähden kuin 10% kalliimmaksi, eli aika hyvä tarjous.Sanoisin että kun on toimiva systeemi niin ei sitä kannata paljoa viritellä uuteen uskoon ennenkun alkaa olla siinä kunnossa että alkaa olla pakko jotain tehdä jokatapauksessa. Ja sittenkin se on maalämmön paikka.
Siis Harrillahan kulutus pikkasen kallistuu kun käytetään päiväsähköäkin. Ja kallistuu lisää kun aletaan talliakin lämmittämään.
Laita talliin suora sähkölämpö jos sinne lämpöä haluat, tai sitte varaava sähköpatteri joka yösähköllä lämmittää kivensä kuumaksi. Vesikiertoa ei tule tallissa katkastua vaikkei siellä kävis viikkoon. Mutta varaava sähköpatteri, laitat illalla päälle kun tiedät seuraavana päivänä siellä puuhastelevasi. Mulla on tallissa pieni sähköpatteri seinässä, pidän sitä tallia plussan puolella talvisin, ja kun siellä puuhastelen niin 3 kilowatin hallilämmittimellä sen lämmitän sopivaksi. Sattu sellanen lämmitin olemaan vanhastaan.
Nää on näitä. Yks ukko tuli myymään energia-ikkunoita ja sano että noi mun tuplaikkunat vuodelta 86 hukkaa kamalasti energiaa. No, nää vanhat on terveet, kuusen sydänpuusta höylättyä kamaa ja ongelmia ei ola mutta onhan nykyikkunat varmasti paremmat. No helevetin hienolla ohjelmalla se laski että talon 2600 litraa öljynkulutus tippuisi noin 2500 litraan. Upeeta. Eli ikkunaremontin hinnan takaisinmaksuaika olisi kohtuullinen. Olisin 161 vuotias kun homma olis maksettu. Tämä siis ilman öljyn hinnannousuja tai rahoituskuluja. Lähti ABC:lle kahville, sano näkemiin.
-
Ja kannattaa huomioida sähkön siirtomaksun kuukausimaksu, joka ainakin meilläpäin riippuu pääsulakekoosta. Sähkökattiloissa kun on valmiina tehorajoitus, riittää nimittäin isohkollekin pirtille 25A proput.
Tuliko nyt liikaa muuttujia yhtälöön? Ja ennustaa pitää kuitenkin etenkin sähkön siirtomaksujen muutokset yö/päivä ja kiinteä/muuttuva.
Muistelen vaan, kun 60-luvulla yösähkö oli lottovoittoon verrattava , sitä kun ei kaikille kuulemma riittänyt.
-
Mulla tippu öljynkulutus 2700-2900 litrasta per vuosi nollaan, sähköä menee nyt lämmitykseen semmoiset 8500-9000 kWh vuodessa. Nibe ilma-vesilämpöpumppusysteemillä mennään, 25A pääsulakkeet piisaa, pumpun tukena max 12 kW vastukset jotka olen rajoittanut 9 kW:iin. Virtavahti tässäkin.
-
Aihetta sivuten palaan muistelemaan edellistä elämääni:
Ostin yhtenä syksynä - yli 20 vuotta sitten - jaavan raadon, ja ensimmäinen entisöintiprojektin osa oli muuttaa erillinen autotalli lämpimäksi. Rakentaja oli ohuehkon eristyksen siihen jo laittanut, lisäsin yläpohjaan paksumman villan, seinille en tehnyt mitään. Ensimmäisen talven kokemusten jälkeen totesin koville pakkasille kaipaavani hieman lisää lämpöä; talli oli pysynyt vajaassa +10:ssä. No siihen pamahti sellanen varaavien patterien kauppias, ja olin oikeasti niistä kiinnostunut. Laskimme sitten yhdessä, miten paljon niissä "säästäisi" sen ajan sähkön hinnalla; meillä siis oli tuo kaksitariffimittaus silloin, lämminvesivaraaja ja lattialämmitykset olivat talossa pelkällä yösähköllä käytössä. Se muuten toimi kyllä, vain jos oli vieraita ja miesväki saunoi pitkän kaavan mukaan, piti muistaa kääntää lämminvesivaraaja kokoaikasähkölle, jos aikoi viimeisille lämpimän suihkun tarjota.
Mutta siihen varaavien pattereiden kauppiaaseen: Minulla oli yhden talven kokemuksien jälkeen tieto, että tallin patterit eivät jaksaneet kovilla pakkasilla pitää yllä haluamaani lämpötilaa (jotain 14...15 astetta oli haave). En muista pattereiden watteja, mutta kauppiaan mukaan sama wattimäärä riittää: kun se yösähköllä lämmittää ne kivikasat, niin talli kestää päivän niillä lämpimänä! Kysyin, että et ole ikiliikkujaa ajatellut tehdä; ei tainnut ymmärtää... Itse laskin niin, että jos pattereihin ajetaan tehoa vain puolet ajasta, on niissä oltava tehoa puolet enemmän, jotta lämmittäisi saman verran. Silloisilla varaavien pattereiden hinnoilla olisi siinäkin se takaisinmaksuaika venähtänyt liian pitkäksi - ei tehty kauppoja, vaan laitoin lisää yhden tavallisen patterin. Yhtenä tekijänä oli tuossakin, että olisi pitänyt tallin syöttökaapeli vaihtaa paksummaksi; siis minun laskelmaani nojaten, myyjän mukaan ei olisi tarvinnut mitään muuttaa, kun olisi vain ostanut entisten tehoiset varaavat patterit...
En tiedä, kumpi meistä laski oikein, kauppias vai minä. Tai ehkä kummatkin, omalta kannaltaan...
Mutta vanha totuus on, että kalliiksi tullee, osti uutta tai korjasi vanhaa...
jv
PS. Jos nyt ymmärsin Harrin alkuperäisen kysymyksen oikein, siinä systeemissä ainoa sähkön kulutuksessa säästöä synnyttävä asia olisi se lämpöenergian osuus, mikä varaajasta haihtuu johonkin talon lämmityksen kannalta väärään paikkaan. Jos se osuus on kovasti suuri, voisi olla edullisempaa lämmittää vain tarpeeseen eikä etukäteen varastoon, vaikka sitten kalliimmalla sähköllä.
-
Eipä niitä vanahoja tosiaan kannata palijo muutella ennen ku on pakko. Nuista yösähkön hinnoista en kyllä ossaa sanua mittään, mutta meillä ois ollu yösähkön perusmaksut moninkertaset verrattuna normisähköön, että seki kannattaa ottaa huomioon, ku miettii mitä sähkyä meinaa ostaa. 25A vs. 35A sulakkeissa taas ei oo meillä juuri mittään erua. Ja tosiaan voihan sitä Harrin nykystä varraavaa pönikkää lämmittää normisähkölläki, jos niin haluaa.
Niihin kauppiaitten laskelmiin pittää suhtautua jonki verran varrauksella. Toista kuukautta sitte maalämpömyyjä kehu Kuningaskuluttajassa, että sen vehkeillä säästää 2000 eurua vuojessa 200 neliön talossa verrattuna suoraan sähköön. Helekkarilainen, niin olishan tuommonen pitäny laittaa, ku nyt sähköyhtiö laittas joka kuukausi meille rahhaa tilille.
-
Nämä Ekco sähkökattilat näyttävät olevan puolalaisen Kospel S.A.:n valmistamia http://kospel.pl/en/ (http://kospel.pl/en/) nettiosoitteesta löytyy lisätietoa näistä englanniksi.
En ota siihen kantaa säästäisikö tällaisen asentamisella jotain.
-
Ja sitten Harri seuraavana voit miettiä, miten tuntihinnoiteltu pörssisähkö olisikin nykyisen ison varaajan kanssa ykkösvaihtoehto. Silloin lataat pönttöä halpoina tunteina ja sataset jäävät lompsaasi, niiden lisäksi, mitä et tuhlannut uuteen kattilaan ...
Odotamme mielenkiinnolla päätöstäsi.
-
Jos kyseessä on tuo L2-malli, jossa myös käyttöveden lämmitys, niin sen tehon pitää olla melko suuri jotta lämpöä riittää yhtäaikaiseen lämmittämiseen. Näin issekseni pähkäilen.... :)
-
Noin sen miekin ymmärtäsin, niinkuin Viljo. Kun käyttövesi lämmitettään varaajaan, niin aina siitä haihtuu lämpöä, vaikka olisi kuinka eristetty. Talvella tuo haihtuva lämpö ei välttämättä mee hukkaan, ainakaan kaikki. Kesällä karkaava lämpö mennee hukkaan. Varaajat on eristetty aika hyvin, mutta putkistot ei välttämättä yhtä hyvin. Varsinkin, jos lämmin ja kylmä nousee vierekkäin, lasketaan aina vettä hukkaan, että saatas putkiston lämpötila muuttumaan ja vesi raanasta mieleisenä.
Energian kulutuksen kannalta olisi edullisinta, jos käyttövesi lämmitettäis vasta siinä raanalla ja vasta silloin kun tarvitaan. Silloin vaan tarvittas monta lämmityspistettä, ja hirveesti tehoa, jotta saatas se lämpö nousemaan suihkussa seisojalle sopivaks. Eli syötöt pitäs olla paksumpia, mikä taas maksas.
Vahvasti oon vieläkii ite sitä mieltä, että ikiliikkujan tekeminen on jokseenkin vaikeeta. Jos pittää lämmittää kuutio ilmaa miinus 20:stä +20:een, tai litra vettä +15:stä +25:een, se vaatii saman määrän energiaa riippumatta menetelmästä. Energian kulutukseen vaikuttaa järjestelmän hyötysuhde ja hukka, ja sen lisäks kustannuksiin sen käytetyn energian hinta (esmerkiks just nuo eri hinnat eri aikaan) ja järjestelmän pääoma- ja rakentamiskulut. Jos joku esittää laskelmia, missä lämpötehoa tullee ulos enemmän ko mitä syötetään sissään tehoja, hän on keksinyt ikiliikkujan ja kaikki energia- ym. huolet on takana.
luulee jaakkovaakko
-
Nii...säästäminen maksaa, sanoi yksi vanha työkaveri. Aihetta sivuten, remonteista. Meillä on '69 tehty talo. Tehtiin pari vuotta sitten kunnolla remonttia, vaihdettiin ikkunat, laitettiin patterilinjat ja patterit uusiksi ja siinä kun kerran riehuttiin, niin otettiin lastulevyt sisäseinistä pois ja lisättiin eristettä. Öljykattila jätettiin entinen, mutta varauduttiin siihen, että kun siitä aika jättää joskus niin on ainakin mahdollista laittaa maalämpö. L:n muotoisessa talossa oli ennestään toisessa päässä ilmalämpöpumppu, nyt laitettiin toinen. Säädettiin lämmöt niin, että viimeisen lämmön antaa takka, ilmalämpöpmput on pällä jos takassa ei ole tuli ja öljy tasaa lämmön joka paikkaan. Kovalla pakkasella ilpt pois päältä. Öljyn kulutus putosi alle puoleen, sähkössä ei kovin merkittävää eroa entiseen. Veikkaan että erittäin isosti vaikuttaa uuden jäärjestelmän parempi säätyminen. Takkaa voi nyt lämmittää aika huolettomati ja paljon ja sitähän sitten lämmitetään. Ennen oli paljon vaikeampi pitää lämpötila tasaisena, heitot oli paljon isommat ja aina tahtoi olla viileä tai kuuma. Väitän että kannatti, varsinkin kun sisäpinnat on nyt aika pitkälle uudet ja nätit. Sisäkattokin laiteltiin samassa rytäkässä. Mutta olen Kari R:n kanssa satasella samaa mieltä, että kannattaa odottaa todellinen uusimistarve. Ja sitten kun se tulee, niin tekee isosti ja kunnolla.
-
Samassa ketjussa on puukattila, jota polttamalla saa saman veden kuumaksi, mutta näillä sähkön hinnoilla ei kannata puuta polttaa, kun sitä ei omasta takaa ole.
Voi kai sen noinkin perustella itselleen. Mulla ei ole metsää ollenkaan ja puita kasvaa ojissa varmaan 10. Silti poltan noin 30 kuutiota puuta vuodessa, kyllä sitä aina jostain löytyy. Pysyy itsekkin pois pahanteosta sen aikaa mitä pyörittelee klapeja :D Huvittavia noi television ohjelmat, Alaskassa rehennellään jonkun 2 motin pinon vieressä että tässä on talven polttopuut, mahtaa olla leudot talvet sielläpäin.
Vaikka olenkin ammattitaitoinen pyromaani niin laitoin käyttövedelle pienen sähkövaraajan, ei tarvi lämmityskauden ulkopuolella tulta tehdä.
Aihetta sivuten, onko joku testannut tätä
http://www.tulitehoa.fi/ (http://www.tulitehoa.fi/)
Kuullostaa vähän käärmeöljyltä mutta kiinnostaa silti. Ajattelin katsoa koska ennustajaeukko ennustaa 2 saman lämpöistä päivää peräkkäin ja imettää öljypoltinta 10 litran kannusta, toinen raakaa löpöä ja toinen lisäaineistettua. Mainoksen mukaanhan päivän päätteeksi lisäainepöntössä pitäis olla vielä puolet jäljellä? Soppii eppäillä sitäkin.
-
Oli muistaakseni TM testissä jossa ei saatu mitään merkittävää säästöä kys.litkulla jolla siis järjetön hinta (5 Litraa maksaa 750 Euroa).
Enpä ihmetellyt lainkaan..
-
http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/tm-rakennusmaailma-testaa-pari-light-hurjien-lupauksien-%E2%80%A8lisaaine-oljylammitykseen/ (http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/tm-rakennusmaailma-testaa-pari-light-hurjien-lupauksien-%E2%80%A8lisaaine-oljylammitykseen/) oli hauska lukea kommentit http://keskustelu.suomi24.fi/t/10942321/kokemuksia-polttooljyn-lisaaineesta-ja-40-saastosta (http://keskustelu.suomi24.fi/t/10942321/kokemuksia-polttooljyn-lisaaineesta-ja-40-saastosta)
-
Tuollaiset lupaukset energiansäästöstä pistää heti epäilemään...... Jos ei akuuttia tarvetta lämmitysmuodon vaihtoon ole, säästöä voi edullisimmillaan saada lämmönsäätöä järkeistämällä tai lisäeristämällä. Omassa talossa ei ollut minkäänlaisia säätöjuttuja, niitä olen asumisaikanani pikkuhiljaa lisäillyt ja energiankulutus kuutioihin nähden kohtuullinen. Lämmitettävä tilavuus 700m3 ja öljyä 1500 litraa ja sähköä 6500kW/vuosi.
Sähkö sisältää myös työkoneiden kulutuksen.
Lämmitys kaksoiskattilalla ja kahdella säätöautomatiikalla (patteri/lattia), ilmalämpöpumppu ja LTO, jonka iv-kanavat eristin.
Kesällä lämmin käyttövesi boosterivaraajalla.
-
Juur kuulin,tossa jonkunmatkan päässä on omakotitalo,johon maalämpö on asennettu -98 ja se kompura pelaa yhä.Vähän itsekkin sitä maalämpöö miettinny,mutta noista säästöistä on monenlaisia mielipiteitä.
-
Jos pittää lämmittää kuutio ilmaa miinus 20:stä +20:een, tai litra vettä +15:stä +25:een, se vaatii saman määrän energiaa riippumatta menetelmästä.
luulee jaakkovaakko
Ymmärsikö tuon lauseen oikein?
Siis miltä miltä se näyttää tekstistä irroitettuna?
Laskin, että veden lämmittäminen +15C:sata +25 C:een vaatii energiaa 11,6 Wh.
Ilman lämmittäminen -20C:sta ylös +20C:een vaatii 14.6 Wh.
Teoriassa molemmat vaativat saman määrän energiaa, riippumatta lämmitystavasta.
Mutta eivät keskenään samaa määrää, kuten hatara laskuni pitäisi osoittaa.
Nämä ovat likiarvoja, koska ilman ominaislämpökapasiteetti riippuu voimakkaasti ilman kosteuspitoisuudesta.
Lisäksi sähkömiehen Termodynamiikan opintoni rajoittuvat yhteen vuoteen ja nekin huonolla motivaatiolla.
Mutta Arvi Talvitien kirjan mukaan nämä laskut on oletettu tapahtuvan isobaarisessa ja adiabaattisessa tilassa.
Meniköhän nuo termit nyt oikein? ::)
-
Siskollani yli 300 neliöinen vanha kansakoulu, nyt toista talvea aloitetaan ja ei puusouvia. Talossahan ei ollut vesipattereita ollenkaan vaan ne piti laittaa nyt ja jotkin matala lämpöpatterit, siskoni mukaan ovat pian voitolla. No firma joka porasi kaksi oliko 140m putkea maahan oli serkkuni tuttu ja halvalla tekivät, nyt tehoa riittää eli pitäis kaivaa putket pihan yli talliin niin olis lämmin askartelupaikka. Helppoa ja halpaa asumista on nyt.
-
Jos pittää lämmittää kuutio ilmaa miinus 20:stä +20:een, tai litra vettä +15:stä +25:een, se vaatii saman määrän energiaa riippumatta menetelmästä.
luulee jaakkovaakko
Ymmärsikö tuon lauseen oikein?
Siis miltä miltä se näyttää tekstistä irroitettuna?
Laskin, että veden lämmittäminen +15C:sata +25 C:een vaatii energiaa 11,6 Wh.
Ilman lämmittäminen -20C:sta ylös +20C:een vaatii 14.6 Wh.
Teoriassa molemmat vaativat saman määrän energiaa, riippumatta lämmitystavasta.
Mutta eivät keskenään samaa määrää, kuten hatara laskuni pitäisi osoittaa.
Et ymmärtäny oikein. Tahallisesti tai tahattomasti, vastaan kuitenkin ihan asiallisesti.
Tarkoitin sitä, että jos kuutio ilmaa pitää lämmittää -20:stä +20:en, ei lämmitysmenetelmä vaikuta tarvittavan energian määrään.
- tässä välissä pitkä, pitkä tauko.
Jos litra vettä pittää lämmittää +15:stä +25:en, ei lämmitysmenetelmä vaikuta tarvittavan energian määrään.
Kuten laskussakin esitit, tarvittava energian määrä on laskettavissa oleva asia. Energian kulutukseen vaikuttaa menetelmän hyötysuhde, eli syntyvä hukka. Sitä tuossa olin yrittänyt esittää. Ja ottaa kantaa siihen, että jos jonkun menetelmän kauppias myy "ikiliikkujaa", siis laitetta, joka tuottaa energiaa enemmän kuin käyttää, soppii eppäillä. Ilman baattia, valitusta baarista ja olotilasta huolimatta.
Olen huomannut muissakin yhteyksissä, että vähemmistön ei ole helppoa saada enemmistöä ymmärtämään itseään...
jv
-
En tahallani vääristellyt asiaa, lauseesi antpi mahdollisuuden tuohonkin tulkintaan.
Joten kiinnostuin asiasta, onneksi siinä veden lämpötila oli koko ajan plussalla.
Muuten olisi tainnut jäädä laskematta.
Mutta noista tahallisista väärinymmärryksistä energian käytön suhteen.
LED-lamput ovat nyt suosittuja.
Ymmärrän hyvin hehkulampun vaihtamisen LED-lamppuun, kun hehkulampun valontehokkuus on vain jotain 10-15 lumenia/Watti.
LED-lampuilla se on vähintään viisinkertainen.
Siis jotain 60-75 lumenia/W.
Toki LED-valmistajat puhuvat jopa 150 lm/W tehokkuuksista!
Ongelma on vaan, että ne maksavat kymmenkertaisesti sen, mitä nuo tehottomimmat.
No mikä on sanomani!
Loisteputken valotehokkuus on 100lm/W.
Miksi siis suomalaisetkin valmistajat myyvät ja vuokraavat LED-putkia loisteputkien tilalle vaihdettaviksi?
Tienatakseen!
-
Minä olen pikku hiljaa valmistautunut henkisesti siihen että alan ostamaan takka- ja saunapuut. Menekki on n 10 m3/v. Ei näytä oikein löytyvän aikaa eikä inspiraatiotakaan niiden tekoon. Nämä puut mitä nytkin poltan, on saanut melkoisen kyytimäärän, ja on niin moneen kertaan touhuttu, että taitaa olla rahallisestikin voitollista vaikka siirtyisi ostopuihin? Väkisin pidetyt vapaat polttopuiden tekoon taitaa jo kustantaa monin kertaisesti sen ostetun puumäärän hinnan? Ja jotenkin on tullut kiintiö täyteen jo muutenkin noiden polttopuiden tekemisestä.
Jää sitä joutoaikaa vähän paremmin, pahan tekoon.
Mökkipuut voi tehdä itse, kun ne saa vierestä.
-
Saakohan täällä myydä polttopuita ? Voin kyllä vaihtaakin johonkin ? :P
-
Saakohan täällä myydä polttopuita ? Voin kyllä vaihtaakin johonkin ? :P
En tiiä, mutta jos tuot meidän pihaan sen 10 mottia kuivia puita, niin enköhän minä jotakin voi tyrkätä paluukuormaan. Joutavat mp-osat on kohta menneet. Yksi kannentiiviste näytti vielä olevan ( löytyy kiskurihinnalla vaihdetaan osastolta). :)
-
Tässä aloteltu lämmityskautta haapatukeista pilkotuilla haloilla. Eihän niillä mittään tee! Kolme vuotta kuivuneet, ensin pinossa tukkeina, sitten rakoliiterissä jossa koivuhalot on aina ennen kuivuneet talveksi, kun ne kevätahavalla on halottu. Tule hiillostakaan kunnolla. Vai käsittelenkö minä kattilaa jotenkin väärin?
-
Tässä aloteltu lämmityskautta haapatukeista pilkotuilla haloilla. Eihän niillä mittään tee! Kolme vuotta kuivuneet, ensin pinossa tukkeina, sitten rakoliiterissä jossa koivuhalot on aina ennen kuivuneet talveksi, kun ne kevätahavalla on halottu. Tule hiillostakaan kunnolla. Vai käsittelenkö minä kattilaa jotenkin väärin?
Haapa on aika kevyt puu. Energiaahan vähiin päin kaikissa on saman verran per kilo, mutta sehän tarkoittaa että kevyttä puuta saa polttaa sitten tilavuutena (pesällisinä) enempi. Ilmaakaan ei kevyt puu tarvitse niin paljon, eli vetoa voi hiukan pienentää.
-
Just eilen kaverin kanssa filosofioitiin että jos sais itte valita niin puolet koivua, puolet kuusta ja haapa on perseestä.
-
Minulla oli joskus iltalukemisena Metsänhoitajan Käsikirja vuodelta 1918.Siinä valistettiin että puun lämpöarvo on suoraan verrannollinen sen painoon.Elikkä mitä painavampi sen parempi.Tuskin lämpöarvot ovat 98 vuodessa paljoa muuttuneet ;) Teos oli muutenkin valistava...Muuten en tänäkään päivänä tietäisi minkänäköinen on Ryssän Vorokki...
-
Ryssän vorokki oli lautta joka kiinnitettiin rantaan ja sillä olevalla miesvoimin pyöriteltävällä kelalla hinattiin tukkilauttaa. Kun tukkilautta saavutti vorokin, siirrettiin sitä taas eteenpäin.
Tuo polttopuuhomma on juuri noin, kilo mitä tahansa puuta on lämpöarvoltaan melkein sama.
Ei se haapa noin huono polttopuu ole. Kuivuu kesässä kun on pilkottu keväällä.
Paras polttopuu on leppä, ei tarvita nuohoojaa kun palaa niin puhtaasti.
Ainoa huono puoli on tuo paino, sitä saa polttaa tuplasti koivuun nähden.
-
Mitenkäs olis jos bellettiä polttelis,eiköhän sitä jostai edullisesti sais.Vapolla vaan on oikeastaan kova hinta.Ja toi koivun poltto pelkällään esim pystyuunissa ei ole taloudellista,se palaa niin kuumasto,että suurin osa lämmöstä menee harakoille.Oon meinaan jutellu sellasten isäntien kanssa jotka on puilla lämmittänny jotkut jopa yli kuuskymmentä vuotta.Kuulemma seka klapi ehdottomasti takkaan.
-
Belletti lämmityksessä tulee ongelmaksi 60-luvun Isuzujen rajallinen saatavuus nykypäivänä.
-
60 vuotta sitten rakennetut takat saattoivat ollakin vähän erilaisia. Vaikka enpä ole tuon oman vuolukivikasan savukaasun lämpöjä tullut mitanneeksi. Pellit pienelle hyvissä ajoin reilulla hiilloksella niin säilyy lämpö. Vaikka mikä minä olen tietysti 60 vuotta lämmittäneitä neuvomaan, vasta reilun 10 vuotta touhunnut samoissa hommissa, kolmella eri uunilla, vanhin 50-luvulta, uusin vuodelta 2005 ;)
-
Se kans kannattaa huomioida että 2kg klapista tulee ajan kanssa 1kg klapi. Mulla on nyt vähän turhan painavia noi polttopuut, tämän kesäisiä kun ovat. Pitää välivarastoida pannuhuoneeseen kuivumaan ja ehdottomasti paras keksintö on ollut että jahka saa pesän sammumaan niin tunkee heti sinne kuivaan pannuun uuden pesällisen. Tuollainen 80-luvun kattila kun tuppaa hönkimään vähän läpi niin siellähän kuivuvat kuumassa yön aikana. Tulee vähän turhia kädenjälkiä puihin kun niitä siirtelee paikasta toiseen..
Itte oon sitä mieltä että aika pelleilyä nää pelletinpolttokaukalot yms. Yhtenä talvena tehtiin työmaalla stokereita ihan uudella mallilla, mun piti koeajaa mutta empä sitten koeajanutkaan kun ne myytiin heti jahka valmistuivat. Mulla oli jo hommattuna varmaan 500 litran edestä astioita haketta ja kyllä oli riemua jubel polttaa ne pienessä kaksoiskattilassa.
Siitäkin kiistellään onko mitään järkeä sytyttää tuli alhaalta vai päältä, mun mielestä piippu tupruttaa paljon vähemmän kun sytyttää päältä, olevinaan kuluu vähemmän puitakin. Tuollaisen hake yms silpun kanssa leikkimisessä päältä sytyttäminen on jo vähän pikku pakkokin.
-
Kyllä talvella just kaadettu koivukin palaa takassa hyvin kun alla palaa kuivaa puuta, usein kaadoin talvella koivun ku halkominen oli helppoa ja ei ollu hyttysiä.
-
Tyhjensin eilen kesäauton tankit. Oli melkein 50 litraa bensaa. Pitäisköhän heittää ne kanisterit takkaan? Kyllä kai ne siellä vielä palaa, jos sytyttää ensin kuivilla puilla? Ei raaskis oikein heittää menemäänkään, kallista menovettä. ::)
-
Joku kun kysyy, millä talosi lämpiää?
Beensalla, bensalla. ;)
-
Tyhjensin eilen kesäauton tankit. Oli melkein 50 litraa bensaa. Pitäisköhän heittää ne kanisterit takkaan? Kyllä kai ne siellä vielä palaa, jos sytyttää ensin kuivilla puilla? Ei raaskis oikein heittää menemäänkään, kallista menovettä. ::)
Imeytä bensat rutikuiviin haapaklapeihin, saadaan lämpöarvo niissäkin koivun tasolle :)
-
Pitäisköhän ne bensat kaataa tynnyriin ja keittää kuivien klapien kanssa? Imeytyisköhän paremmin? ::)
Haapa. Iso rikkaruoho? >:(
-
Haapa niin huperaa, että tulee imeytetyllä takka silmille. :angel:
Ennen nakkisotaa, kun kursseja kävin, laskivat luokan isot pojat asetyleeniä trasselituppoon, happea myös hieman.
Tämä muovipussissa johon johdettu sytytyslangan tapainen.
Sai siitä hupia, josta opet ei tykänny.
Kylmäopin maikka piti kovasanaisen puhuttelun, josta poijaat sitten nimittivät vittu-hiltuseksi. ;)
Parin viikon päästä tuli oikein reksin toimesta vielä tiukempi puhuttelu, jossa erityisesti kiellettiin sanomasta v-hiltuseksi.
Oppivaisia aikuisia ja nuorukaisia oltiin, joten opettaja oli siitä eteenpäin hamaan kurssin loppun Hittu-viltunen. 8)
Rinnakkaiskurssilla oli ööpeeläisiä ja vähän riipaistiin mekin sitä lajia. Siittä aasinsiltaa. ::)
Ite olin kössinä hitsarina, välillä piti turata oikein luokkasauman tapaistakin. Varastomies oli pelle ja laittoi aina asetyleeniseosta maitopurkkiin, purkki hitsarin tuolin alle ja sitten pitkällä rassilla tulta. Ketuttihan se ja kostaa piti, varastomies kehui saavutuksiaan puutavarakuskina joten tein nukenvaunuista kärryn sen corollan perään, asettelin siten että pyörät ei hipooneet asvalttia. Paikallisella huoltiksella kelpas nauru kun kaveri meni ruokatunnilla tankkaamaan, mulle tuli turpaan niin että kylkiin koski monta viikkoa.
Tuokin kulttuuri on kuollut kun joku keksi sanoa sitä työpaikkakiusaamiseksi, minun huumorintajuni kesti kyllä koska aina sain pantua pahemmaksi.
-
Moro
Voi v..tu en tiennyt riittävän ajoissa että mua on työpaikka kiusattu vasta nyt kun Risto siitä mainitsi,työpaikka on lopetettu ja meikämannekin jo eläkkeellä,noooo emmä "pekkaa pahemmaks" jääny,silloin sitä sanottiin vaan että tehtiin pieniä jäyniä,vai että olen työpaikka kiusattu,nyyh :-[
-
Kun tohon "työpaikkakiusaamiseen" mentiin niin tuli sitä itekkin nuorempana harrastettua..
Yks ehkä parhaista jäynistäni oli kesäkuumalla hieroa lasivillaa kavereiden haalareiden haaroihin sisäpuolelta kun kaverit oli ruokatunnilla..
Siinä sitten kilvan raapivatte haarojaan kahvitauolla ja minä kysyin että ootteko pojjaat samoissa naisissa pyörineet ku satiaiset vaivaa..
Niin..pirtti muutoin lämpiää tälläkin hetkellä HOT puubriketeillä..yllättävän hyvin palaa nuo puristetut sahajauhot..
-
Minkäs takia kaima kesäauton tankin tyhjensi? On sitä bensan säilytysainettakin kaupoissa.
Tuomo
-
Eikös ne sodassakin polttaneet mieluiten kuusen oksia kun niistä ei tullut savua? Mullehan se on ihan sama vaikka joku sytyttäis puunsa vaikka keskeltä mutta piti kokeilla tuota ylhäältä sytyttämistä aikoinaan kun siitä alettiin kohkaamaan. Ihan rehdisti väitän että meni talven aikana vähemmän puita kuin normaalisti. Toki riippuu vähän missä polttaa, mulla on 80-luvun kaksoiskattila eli suomeksi sanottuna onneton tulisija. Just satuin tv:stä näkemään perinnemestaria, oliko TV2, siinä uuniseppä sanoi että tietenkin päältäpäin. Kait se on sitten muotia.
Kyllä tuo olikin muuten hyvää aikaa ennenkuin alettiin oikein porukalla ymmärtämään ja erimielisyydet ratkottiin painimalla. Mäkin oon vähän päähän potkittu mutta sen takaan että sen edestä oon varmasti tehnyt jäynää. Onneks en oo koskaan ollut työpaikkakiusattu.
Noista vanhoista bensoista että uskomattomat pieni määrä uutta bensaa siellä joukossa tekee siitä taas ihan käypää kamaa. Tai toisinpäin, uuden bensan sekaan sitä voi kaataa tolkuttoman paljon. Ellei kantti kestä niin voin ajaa ne pois, mistä voi noutaa?
-
Ei meillä ole koskaan tyhjätty pensatankkeja mutta talvikäynnistyksiä on kyllä tehty. Joistakin olen laskenut kohokammiot tyhjiksi jos on käynyt helposti ja pitkä seisokki tulossa. Vain kerran kävi niin ettei lähtenny vanhoilla liemillä käymään talven jäliltä.
Eikä mittään säilöntäaineita ole tullut laitettua, ne on marjoja varten.
-
Minkäs takia kaima kesäauton tankin tyhjensi? On sitä bensan säilytysainettakin kaupoissa.
Tuomo
Piti ottaa tankkien bensaletkut pois kun joutui vähän rälläköimään teräsharjalaikalla bensaputkien vierestä. Varapyöräkotelossa oli saumoissa ruostetta. Ihan siitä syöttöputkien vierestä sekä niiden läpivientien ympäristöstä.
Talli olis saattanut lämmetä vähän liikaakin? Tiiä vaikka olis samalla rälläköinnillä lämmittänyt naapuripirtinkin? :-X
Työ on nyt tehty, ja kaiken varulta tyhjillä tankeilla. Ja seuraavana menee uudet bensat tankkeihin.
Se on muutenkin niin pieniruokainen että vasenta tankkia täytetään vaan parittomina vuosina ja oikeaa parillisina vuosina. Bensat vanhenee. ::)
-
Ryssän vorokki oli lautta joka kiinnitettiin rantaan ja sillä olevalla miesvoimin pyöriteltävällä kelalla hinattiin tukkilauttaa. Kun tukkilautta saavutti vorokin, siirrettiin sitä taas eteenpäin.
Tuo polttopuuhomma on juuri noin, kilo mitä tahansa puuta on lämpöarvoltaan melkein sama.
Ei se haapa noin huono polttopuu ole. Kuivuu kesässä kun on pilkottu keväällä.
Paras polttopuu on leppä, ei tarvita nuohoojaa kun palaa niin puhtaasti.
Ainoa huono puoli on tuo paino, sitä saa polttaa tuplasti koivuun nähden.
Ponttuu on lautta jonka keskellä olevalla vorokilla vedetään puomiketjun sisällä oleva tukki-tai propsilautta eteenpäin järvessä.
-
Belletti lämmityksessä tulee ongelmaksi 60-luvun Isuzujen rajallinen saatavuus nykypäivänä.
Tuossa Kouvostoliiton Ojamaalla näkyy vielä yksi olevan,pitääpä käydä tiedustelemassa polttoarvoa...:)
-
Moro
Esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Juliano_Belletti
ja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelletti ► https://fi.wikipedia.org/wiki/Puupelletti
ihan eri asioita vaikka vaan yhden kirjaimen ero.
-
Minulla on kausisähkö ja varaava lattialämmitys.Lisänä on ollut alusta asti vuolukivitakka ,paino 3000kg.Sähkönkulutus kohtuullinen sillä takkaa lämmitän talviaikaan lähes päivittäin.Puuta en ole vielä koskaan onneksi joutunut ostamaan.
No,puolitoista vuotta sitten ostin ilmalämpöpumpun(12-sarjalaisen).Energian kokonaiskulutus pieneni mutta kalliin talvipäiväenergian kulutus nousi eli ei tämä ilmalämpöpumppu ainakaan minulla rahallisesti paljon säästöä tuonut.Ehkä sillä saatava lämmityksen helppous teettää sitä että takan lämmmitys pienillä lämpötiloilla(nollan paikkeilla) jää tekemättä ja sisälämpötilaa tulee pidettyä vähän korkeampana.Sen minkä mukavuudessa voitat on pussista pois.
-
Vaikkei tuohon muistiin oo ennää niin luottamista, niin noin miekin sen muistelen olevan: mukavalta se tuntuu ko pussit tyhjenee...
jv
-
Vaikkei tuohon muistiin oo ennää niin luottamista, niin noin miekin sen muistelen olevan: mukavalta se tuntuu ko pussit tyhjenee...
jv
Ja tullee sinistä savua ja siitepölyäkö?