VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Jorma Mitro - Lokakuu 01, 2016, 21:58:49 ip
-
Meinaan isoakin maasturia joka veti traileria jolla isohko paku kyydissä. Vähänkin kun yritti lisätä nopeutta yli kuudenkympin alkoi sellainen vemputus että melkein maasturi takapyörät liirailivat sivuttain. Eli vysiologinen selitys tällen?
-
Painopiste väärässä kohdassa eli liikaa painoa aisalla tai sitten keventi veturia.
-
Arvaus ilman kooklettamista liikaa painoa peräkärryssä joka nosta aisan ja auton perän
-
Liian pieni aisapaino kärryssä, on muuten hengenvaarallinen kojotus semmonen tuolla tienpäällä, kuormaa reilusti etenpäin kärryssä vaan, sillä se rauhottuu.
-
Se on outo voima joka ei tahdo asettua hallintaan muuten kuin tarjoamalla jarrua just oikeessa kohdassa heijausliikettä... jos ei muuten saa vauhtia pois. Koin vähän samanlaisia oloja kun ajelin zil maastokuorma-autolla vähän liian kovaa, eli yli neljääkymppiä, väljät etupään nivelet oli tehdä temput.
-
Saattoi vauhdin lisäys myös aiheuttaa aerodynaamisen nostovoiman joka kevensi aisaa. Mutta lopputulos sama, vetoauton perää pyrkii sekin nostamaan.
-
Itse törmäsin samaan ilmiöön kun laituria varten terassilautaa kotio toin. Kärryn lava 2m, puutavara 4.5m. Uskon, että tuo pituus yhdistettynä painoon aikaansai ilmiön. Aisapainoa oli. Kantavuus siinä rajoilla.
Ja kerran ajoin pienen pätkän samoilla kärryillä paljon painavamman, mutta lavan mittaisen kuorman. Ei ongelmaa.
-
Minä toin kerran vanhan 250 C mersun ( 115 Coupe) ruotsista trailerin päällä, veturina oli uudenkarhea Toyota Land Cruiser, lastattiin se auto kyytiin trailerille ja jätettiin se hiukan taakse että saatiin yksi moottoripyörä ja irrallinen sivuvaunu sen etupuolelle kärryyn, sitten kun lähdin liikkeelle, niin 60 kmh vauhdissa alkoi hirveä vemputus ja tojota k'rryineen meinas lentää ojaan vaikkei se Land Cruiser mikään kamalan kevyt hippiäinen ole, palasin hissuksiin takaisin lähtöpaikkaan, ja siirrettiin mersua liki metri eteenpäin ja sidottiin se sivuvaunu Y-mallisen aisan päälle kiinni, sen jälkeen pystyi ajamaan 100 km/h vauhtia ilman ongelmia, ja ajeltiinkin sitten Värnamosta Ouluun yhtäsoittoa.
-
vanha vaaka mukaan, keulapyörän kohdalla aisapainoa 90 kg niin silloin on parhaat edellytykset onnistua
-
Joskus harvakseltaan noeta kaekennäkösiä kärrejä vejelleenä, oun pannu merkille että nämä on ne syyt mitkä kärrin suapi heijjoomaan:
- liijan pieni aesapaeno, eli kuorma lastattu takapaenoseksi
- ilimanvastus keventää kärrin etupiätä, varsinkii jos vejettävä on korkee ja jyrkkäseinänen
- kuorman paenopiste on liijan ylläällä
- rengaspaeneet liijan alhaeset veturin takasissa tae kärrissä
- löysät iskarit jommasakummassa, autossa tae kärrissä, tae sitten väljyyttä jossakii
- pitkä peräylitys veturin taka-akselista koukun nuppiin, tae kärrin paenoon verrattuna liijan kevyt veturi
- ratin puristus rystyset valakeena ja liijan äkäset ohjausliikkeet
- kova tuuli, tae vaekkapa rekan perässä ajo, raskaan liikenneajoneovon ohitus, tae vastaantulevan ilimapatja
- tien urat tae muut muotovirheet
- liijan kova tilannenoppeus
Eiköön se vemputuksen syy jo nuista löyvykkii, kun vuan niistä valihtoo sopivan! ::)
-
komppaan P:n listaa se on täydellinen
-
Meinasin lisätä vielä:
-kuskin äkkinäesyys ja jännittäminen
Mutta Pena kokeneena jo huomioi sen:
-ratin puristus rystyset valakeena ja liijan äkäset ohjausliikkeet
Tämä lisättäköön sammaan katekorillaan:
-nokka kiinni tuulilasissa ajaminen
-
Penttipä ne alan miehenä siihen listas syyt.
Tuolla aiemmin joku kysyi lautakuormasta. Jos vaikka vähän teorian kautta lähestys sitä asiaa. Siis jos kärrissä on tietyn painonen, aika painava lyijymutikka, pikkusen akselin etupuolella, niin että aisapaino on oikein ja painopiste allaalla. Ja sitten verrataan tilanteeseen, jossa kyyvissä on ohut, pitkä mutta jäykkä tanko pitkittäin, ja sen molemmissa päissä painot, toinen pää takana ylityksessä ja toinen vetoaisan päällä koukun luona. Niin, että kuorman painopiste on tismalleen samassa, oikeassa paikassa, kuin sen lyijymötikänkin kanssa, ja kokonaiskuorma täsmälleen saman painonen. Paikallaan ollessa puntarissa siis kaikki luvut samat, aisapainot ja akselipainot ja korkeussuuntanen painopistekin.
Vaan kun se ajaessa pienenkin heilurin saap jostakin, ei ookaan ennää tilanne sama, ei lähestulkoonkaan. Pitkän varren päässä olevalla massalla on oma hitautensa, mistä johtuin sen heilurin voima on aivan eri kuin yhdessä pisteessä olevan painon aiheuttama. Kärri alkaa tehä sivuttaisliikettä, ja yrittää riuhtoa autoa mukkaan. Ja sitte kuski reakoi ohjausliikkeellä siihen, kun kärri pyrkii viemään autoa oikialle ja vasemmalle. Pahimmoillaan sattuu tuohon reakointiin just sopiva viive, ja korjausliikkeestä tulleekin kohennusliike, mikä vain lissää sitä heiluria. Ja kohta on auto poikittain, kärrin etukulma auton kuppeessa kiinni, ja sitte kärri alassuin ja kuvitteellinen lautakuorma pitkin tietä...
teoretisoi jv (erilaisia kärrejäkin oon joskus vetäny, yhen 18-metrisen ja 18-pyöräsen yhistelmän oon saanu alassuinkin, mistä seurauksia oon kantanu ropassain teräksenä tai titaanina 45 vuotta... siinä syyt ei ollu kuormassa, vaan kuskissa. Ja sen kylän lapsilla riitti piirustuspaperia jokskiin aikaa.)
-
No nyt on pakko osallistua keskusteluun. Mä kun oon lennelly kaikenlaisilla vehkeillä tuolla taivaalla niin oon pikkasen joutunu tutustumaan noihin ilmavirtoihin. Toisaalta muutama kymmenen vuotta asuntovaunuja ja muita vehkeitä perässä vetäneenä.
Hieno lista oli oli tossa vaikuttavista asioista, ja kaikki totta. Mutta kun kärry lähtee vatkaamaan... Ne tavallisimmat syyt tulee liian pienestä aisapainosta. Se on se suurin syy. No sitte. Aisapaino voidaan todeta vaikka henkilövaaalla pysähdyksissä, mutta se on pysähdyksissä. No sitte kun lähetään liikkeelle niin juttu muuttuu. Samoin kun siivessä, niin myös trailerissa jossa auto, on merkittävä tekijä se että auto trailerissa on korkealla ja ensinnä ilmanvastus on yksi tekijä, mutta toinen se tyhjiö joka syntuu sen trailerilla olevan auton taakse. Se imu on suuri. Se vetää taakkepäin ja keventää aisapainoa paljon. Tuon tyhjiön täyttyminen sitten on kova juttu. Ihan samoin kun asuntovaunun takana tyhjiö täyttyy toiselta puolelta ja heittää vaunua, sitten toiselta puolen, ja heiluri on valmis. Mulla oli kerran jääny vaunun ikkunan väliin verho lepattamaan ulkopuolelle, ja kun heiri alkoi niin peileistä näki 80 vauhdissa että heilunnan jossain vaiheessa oli vaunun kyljessä tyven ja toisessa kulmassa kova turbulenssi. Se vaunun perässä oleva tyhjiö täyttyi vuorollaan eripuolelta vaunua. Sama tapahtuu kun trailerilla on auto kyydissä. Sen auton taakse syntyy tyhjiö ja täyttyy vuorotellen molemmilta sivuilta. Eli jättövirtaus on merkittävämpi kuin vastus. Ja juuri tuo jättövirtaus on se mihin tulee kiinnittää paljon huomiota. Se imu minkä taakse syntyy keventää aisapainoa paljon. Ja kyse ei ole maanopeudesta vaan ilmanopeudesta, kovassa vastatuulessa se heitto tapahtuu pienessäkin maa, eli mittarinopeudessa.
Nää lautakuormat on sitte oma lukunsa, kun lautakuorma tulee riittävän pitkäksi ylitykseltään niin alkaa pystysuuntainen heiluriliike.
Ja sitte vielä nää leveydet, trailerin akselileveys kun ei sovi tien uriin...
Mutta kyllä kirkkaasti yleisin syy on aisapaino, joka lähteissä näyttää hyvältä, mutta vauhdissa sen trailerilla olevan auton vastus, ja taakse syntyvän tyhjiön imu, keventää aisapainon jopa pitkälle negatiiviseksi.
Näin se nyt vaan on. Jos joku sille heiluriliikkeelle keksii paremman selityksen niin mielenkiinnolla sitä odotan.
Moottoripyörällä kun ajelee vaunun perässä ja kyttää ohitusta niin tuon puolelta toiselle heiluvan ilmavirran tuntee hyvin. Joskus liiankin hyvin.
-
Jaakkovaakon kuvaama ilmiö liittyy vahvasti käsitteeseen nimeltä hitausmomentti. Painopiste ja massa eivät tosiaan kerro kaikkea, voi esim miettiä miksi vaikkapa vauhtipyörä on keskeltä kevyt, jopa reikäinen, ja massa enimmäkseen ulkokehällä. Se on sillai paljon parempi vauhtipyörä kuin vaikka tasapaksusta levystä valmistettu samanpainoinen ja -halkaisijainen kiekko.
(https://qph.ec.quoracdn.net/main-qimg-d2abe1b8918515f4cb075474976c2dbb-c?convert_to_webp=true)
-
Eli mikkään voema ei keikuta, vaan:
- Systteemin ulkopuoliset tai systteemin sisäset tekijät (tässä tappauksessa häiriötekijät) saavat systteemin värähtelemmään ominaisella värähtelytaajuuvellaan.
Eskelis-Pentin listaan lissäisin vetokytkennän löysyyven ja/elikkä heilumisen vaementimeksi kitkavetopään, vae mikä vetokitkapää se on.
-
80 luvun alkupuolella lähdettiin pomon kera hakemaan ylimääräiseksi jäänyttä pitkähköä lautatavaraa kaverin omakotitalotyömaalta, mestari nuukuuksissaan päätti lastata koko latingin kärryyn, kun ei ollu muka pitkä matka. Päästiin kuorman kera pari kilometriä, kun polki mummo jalkarattaalla vähän keskemmällä tietä vastaan, kuski teki hätäsen väistöliikkeen ja silloin lähettiin, satakunta metriä vengurteli ja sen perästä warre kuormineen pöpelikköön, aisa mutkalla ja Warren keula kasassa. Ois naurattanu vaan en uskaltanu.
-
Puoli tutulta lähti asuntovaunu irti ja se vaijeri veti jarrua et meni pöpelikköön, anto neuvon et tyhjää kemiallinen vessa heti. Teki diilin vakuutusyhtiön kanssa ja korjasi ite, äkkiä ne pellit/ikkunat vaihtaa mut siivooppas vessan sisältö kun pari volttia heitti. Vakuutus yhtiö tutki koukun ja aisan kidan ja ei mitään huomauttamista löytynyt, irti vaan pääsi.
-
Jaakkovaakon kuvaama ilmiö liittyy vahvasti käsitteeseen nimeltä hitausmomentti. Painopiste ja massa eivät tosiaan kerro kaikkea, voi esim miettiä miksi vaikkapa vauhtipyörä on keskeltä kevyt, jopa reikäinen, ja massa enimmäkseen ulkokehällä. Se on sillai paljon parempi vauhtipyörä kuin vaikka tasapaksusta levystä valmistettu samanpainoinen ja -halkaisijainen kiekko.
(https://qph.ec.quoracdn.net/main-qimg-d2abe1b8918515f4cb075474976c2dbb-c?convert_to_webp=true)
No nythän on näin ettei gyro ominaisuus liity tähän mitenkään, vaikka kova juttu onkin. Samoin tutun vaunu joka läks, sen vaijerin tarkoitus ei ole korvata koukkua, vaan katketa kun on vetänyt kopin jarrut päälle. Ei nyt viittitä sekottaa itse asiaa kovin paljoa.
-
No vaan jos olis tuommonen gyro siinä kärrissä, niin ei lähtis heijaamaan yhtä heleposti.
-
No vaan jos olis tuommonen gyro siinä kärrissä, niin ei lähtis heijaamaan yhtä heleposti.
Mutta kun ei ole...
-
No nythän on näin ettei gyro ominaisuus liity tähän mitenkään, vaikka kova juttu onkin. Samoin tutun vaunu joka läks, sen vaijerin tarkoitus ei ole korvata koukkua, vaan katketa kun on vetänyt kopin jarrut päälle. Ei nyt viittitä sekottaa itse asiaa kovin paljoa.
Emmää sitä gyroutta tarkoittanut vaan ilmiötä nimeltään hitausmomentti josta Jaakkovaakon juttu oli oiva käytännön esimerkki.
Eli kun massa keskittyy lähelle massakeskipistettä, on hitausmomentti pieni, ja se on hyvä asia peräkärry-, ilmailu- ja monissa muissa hommissa. Mutta ei vauhtipyörissä.
Sorry ku sotkin selvää asiaa näillä tajunnanvirroillani :-[
-
Törmäsin videoon, joka saattaa auttaa? Toivottavasti aukeaa tuo linkki.. https://www.facebook.com/dunlaoghairemarina/videos/1471663689527395/ (https://www.facebook.com/dunlaoghairemarina/videos/1471663689527395/)
-
Törmäsin videoon, joka saattaa auttaa? Toivottavasti aukeaa tuo linkki.. https://www.facebook.com/dunlaoghairemarina/videos/1471663689527395/ (https://www.facebook.com/dunlaoghairemarina/videos/1471663689527395/)
No tuossapa se justiin on. Oikeessa maailmassa tuohon tulee nuo virtaukkset jne jotka tuon kevennyksen tekee tai on tekemättä. Mutta itse asia on tuo. Siihen johtavat syyt vaan vaihtelee.
-
Tässä vielä suora linkki. https://www.youtube.com/watch?v=4jk9H5AB4lM (https://www.youtube.com/watch?v=4jk9H5AB4lM)
-
Jos nyt ajateltas että tähän liittyin on kaikki asialliset asiat käsitelty, ja suuri selvyys saatu heijarin syntyyn ja syihin, niin en voi olla pallaamatta tekniikan diletantti Rauzin yhteen lauseeseen; muuten ihan asiaa kirjoitti hän, mutta:
"tyhjiö joka syntuu sen trailerilla olevan auton taakse. Se imu on suuri. Se vetää taakkepäin" Kerroppas Rauzi että mikä siinä tyhjiössä vettää?
Ihmettellee toinen tekniikan tilitantti jv
-
Voiko tuon Tekniikan Tilitaltti arvonimen saavuttaa, jos osaa selittää mikä tyhjiössä voi imeä?
Se on katos se, kun tyhjiö pyrkiipi täyttymään. Ja kun sitä tyhjiötä syntyy auton liikkuessa koko ajan lissää, niin sitä imuahan riittää.
Se on tämä ilimanpaine eli yksi ilimakehä, ei tyhjiö, joka sitä imua saapi aikaseksi.
Jokohan tänne saatiin yksi tekniikan tilipaltti lissää?
-
Hivenen imusta, kyllä meidän perheen farmarit hyvin imee rapaa takaosaan.
-
Näyttelisikö paine-ero jotain tuossa asiassa.
L&K. (tekn. työkaluviilari).
-
Moro
Johtuupiko sen ilmaa painavamman lentolaitteen ilmassa pysyminen juurikin em. ilmivöön?
-
Jos nyt ajateltas että tähän liittyin on kaikki asialliset asiat käsitelty, ja suuri selvyys saatu heijarin syntyyn ja syihin, niin en voi olla pallaamatta tekniikan diletantti Rauzin yhteen lauseeseen; muuten ihan asiaa kirjoitti hän, mutta:
"tyhjiö joka syntuu sen trailerilla olevan auton taakse. Se imu on suuri. Se vetää taakkepäin" Kerroppas Rauzi että mikä siinä tyhjiössä vettää?
Ihmettellee toinen tekniikan tilitantti jv
Näin pneumatiikan talitinttinä tiedän vastauksen. 90 ei ole kiehumispiste vaan suorakulma. Jos nuo menee sekasin niin torppa vinossa ja munat raakoja. Jo kysyessäsi asiaa jonka jo tiesitkin, et varmaan asiallista vastausta pitänyt todennäköisenä.
-
lentolaitteesta ja nostovoimasta puheenollen maallikolle välillä hankala ymmärtää että esimerkiksi lentokoneen siivessä suurimman nostovoiman aiheuttaa siiven YLÄpinta eikä alapinta. Ainakin itsestä se alkuksi kuulosti oudolta. Mutta siis joo, siihen alipaineeseenhan sekin perustuu. Siiven alapintaan taas muodostuu ylipaine joka sekin nostaa jonkin verran muttei läheskään niin paljon kuin yläpinnan alipaine.
-
Muistelen tynamiikan opettajan aikoinaan tuumanneen tynämiikan tunnilla, että siitä on niin monta väärää käsitystä tuosta siiven toiminnasta. Ja luulen, että airotynamiikkamiehenä soli siitä asiasta perillä.
No en kouluajjoista paljua muista, ja varsinkaan tynamiikasta, saatikka airotynamiikasta en muista. Mutta muistelen open sanonneen, että nostovoima tullee siiven liikenoppeuven aihheuttamasta ilmamassan pystysuuntasen liikemäärän muutoksesta. Ja että jossain vajjaan puolen machin seuvulla siiven suunnittelu saapi ihan uusia piirtteitä.
Luultavasti ylleisimmistä virhekäsityksistä löytyypi jo tänä päivänä hyvät selostukset intervepistä. Veikkaan, että airotynamiikan juttuja opetettaan vieläkin väärin, jopa mekleko korkiatasosissakin kouluissa.
Minun kouluaikanakin interveppi oli jo keksitty, mutta me ei sitä juuri käytetty muuhun kuin ... no vähäpukkeisten kuvien kahtelluun.
-
Muistelen tynamiikan opettajan aikoinaan tuumanneen tynämiikan tunnilla, että siitä on niin monta väärää käsitystä tuosta siiven toiminnasta. Ja luulen, että airotynamiikkamiehenä soli siitä asiasta perillä.
No en kouluajjoista paljua muista, ja varsinkaan tynamiikasta, saatikka airotynamiikasta en muista. Mutta muistelen open sanonneen, että nostovoima tullee siiven liikenoppeuven aihheuttamasta ilmamassan pystysuuntasen liikemäärän muutoksesta. Ja että jossain vajjaan puolen machin seuvulla siiven suunnittelu saapi ihan uusia piirtteitä.
Luultavasti ylleisimmistä virhekäsityksistä löytyypi jo tänä päivänä hyvät selostukset intervepistä. Veikkaan, että airotynamiikan juttuja opetettaan vieläkin väärin, jopa mekleko korkiatasosissakin kouluissa.
Minun kouluaikanakin interveppi oli jo keksitty, mutta me ei sitä juuri käytetty muuhun kuin ... no vähäpukkeisten kuvien kahtelluun.
Muutamassa muussakin asiassa pitää olla tarkkana kun peräkärriä vetää puolen machin nopeudella. Vaikka se on vaan puoli machia. Mutta, matka etenee... ehkä.
-
Muistelenkin, että peräkärryn pyörien laakerointia ei olekaan suunniteltu kovin suurille nopeuksille..... :P
-
lentolaitteesta ja nostovoimasta puheenollen maallikolle välillä hankala ymmärtää että esimerkiksi lentokoneen siivessä suurimman nostovoiman aiheuttaa siiven YLÄpinta eikä alapinta. Ainakin itsestä se alkuksi kuulosti oudolta. Mutta siis joo, siihen alipaineeseenhan sekin perustuu. Siiven alapintaan taas muodostuu ylipaine joka sekin nostaa jonkin verran muttei läheskään niin paljon kuin yläpinnan alipaine.
Miepä vielä tätä asiaa selvitän, niin oppii toisetkin...
Jos asioita kuvataan puhekielellä, on aika kuvaavia käsitteitä nuo "imu" ja "alipaine". Alipaine vois olla jopa tekninen termi kuvaamaan tilaa, jossa on muuta ympäristöään pienempi paine. Paineita on kuitenkin vain positiivisia; pienin mahdollinen paine on nolla, eli täydellinen tyhjiö. Tampereen rittikauppias kun ennen tänne usein kirjoitteli, selvitti tämän asian joskus hyvällä esimerkillä: Jos vaikka pannaan kelkka tahe pulkka jäälle, ja vaikka Rauski työntää toisesta päästä ja mie toisesta päästä vastaan, niin kelkka liikkuu Rauskin työntämään suuntaan, ko sillä on enemmän voimaa ja massaa ko miulla (luulisin?). En mie kuitenkaan sitä kelkkaa vedä, vaan päinvastoin koitan harata vastaan minkä jaksan.
Näin on paineittenkin kanssa: siiven yläpuolella oleva paine koittaa painaa lentokonneen takasin maan kamaralle, alapuolen paine koittaa pittää taivaalla. Kun se ero on tarpeeksi iso voittamaan maan vetovoiman, pyssyy laite ilmassa (niiko Late tuolla jo viittas). Siis paine-eron avulla, ei yläpuolen imulla. Siinä mielessä tuo Antilta lainattu ajatus on kuvaava, että hyvinkin voip oikein suunnitellussa siivessä paine-ero ulkopuolella vallitsevaan, rauhassa olevan ilman paineeseen verrattuna olla yläpuolella suurempi ko alapuolella. Sama juttu oikeessa virreessä olevassa venneen purjeessa, etupuolella on isompi ero vappaan ilman paineeseen ko takapuolella. Mutta se ero paineessa purjeen etu- ja takapuolella sitä venettäkin yrittää kulettaa, ei mikkään imu. Siis kukkaan ei vejä, kaikki työntää. Toiset vaan kovempaa ko toiset.
MOT. (ei se, mikä tullee maanantaisin telkkarista, se on k-nistien pölinää koko ohjelma...
jv
-
Jaakko jälleen asian ytimessä. Vastaavasti myöskään kylmä ei "hohkaa", kaikki on lämmintä paitsi absoluuttisessa nollapisteessä (-273,15 astetta Celsiusta) olevat kappaleet. Lämpö siirtyy, eikä kylmä. Paitti ehkä lämpöpumpussa ::) :laugh:
-
Tuossa hohkaamisessa nyt ei miun mielestä oo Kari oikeessa: kyllä miun kokemuksen mukkaan on parisuhteitten päättymisen aikoihin joskus kylmä hohkannu...
jv
-
Tuossa hohkaamisessa nyt ei miun mielestä oo Kari oikeessa: kyllä miun kokemuksen mukkaan on parisuhteitten päättymisen aikoihin joskus kylmä hohkannu...
jv
Jaa-a. Mutta tässäkin kuitenkin lämpöä siirtyy lämpöisemmästä osapuolesta kylmempään kunnes joko tilanne on tasaantunut tai prosessi keskeytetään.
-
lentolaitteesta ja nostovoimasta puheenollen maallikolle välillä hankala ymmärtää että esimerkiksi lentokoneen siivessä suurimman nostovoiman aiheuttaa siiven YLÄpinta eikä alapinta. Ainakin itsestä se alkuksi kuulosti oudolta. Mutta siis joo, siihen alipaineeseenhan sekin perustuu. Siiven alapintaan taas muodostuu ylipaine joka sekin nostaa jonkin verran muttei läheskään niin paljon kuin yläpinnan alipaine.
Miepä vielä tätä asiaa selvitän, niin oppii toisetkin...
Jos asioita kuvataan puhekielellä, on aika kuvaavia käsitteitä nuo "imu" ja "alipaine". Alipaine vois olla jopa tekninen termi kuvaamaan tilaa, jossa on muuta ympäristöään pienempi paine. Paineita on kuitenkin vain positiivisia; pienin mahdollinen paine on nolla, eli täydellinen tyhjiö. Tampereen rittikauppias kun ennen tänne usein kirjoitteli, selvitti tämän asian joskus hyvällä esimerkillä: Jos vaikka pannaan kelkka tahe pulkka jäälle, ja vaikka Rauski työntää toisesta päästä ja mie toisesta päästä vastaan, niin kelkka liikkuu Rauskin työntämään suuntaan, ko sillä on enemmän voimaa ja massaa ko miulla (luulisin?). En mie kuitenkaan sitä kelkkaa vedä, vaan päinvastoin koitan harata vastaan minkä jaksan.
Näin on paineittenkin kanssa: siiven yläpuolella oleva paine koittaa painaa lentokonneen takasin maan kamaralle, alapuolen paine koittaa pittää taivaalla. Kun se ero on tarpeeksi iso voittamaan maan vetovoiman, pyssyy laite ilmassa (niiko Late tuolla jo viittas). Siis paine-eron avulla, ei yläpuolen imulla. Siinä mielessä tuo Antilta lainattu ajatus on kuvaava, että hyvinkin voip oikein suunnitellussa siivessä paine-ero ulkopuolella vallitsevaan, rauhassa olevan ilman paineeseen verrattuna olla yläpuolella suurempi ko alapuolella. Sama juttu oikeessa virreessä olevassa venneen purjeessa, etupuolella on isompi ero vappaan ilman paineeseen ko takapuolella. Mutta se ero paineessa purjeen etu- ja takapuolella sitä venettäkin yrittää kulettaa, ei mikkään imu. Siis kukkaan ei vejä, kaikki työntää. Toiset vaan kovempaa ko toiset.
MOT. (ei se, mikä tullee maanantaisin telkkarista, se on k-nistien pölinää koko ohjelma...
jv
Lähden siitä että suurin osa ymmärsi mitä tarkoitin. Näin lettutieteen vihtorina pidän kiinni sanomastani.
Trailerilla kuskattava auto on korkealla kun on trailerin päällä. Sen perään syntyvä tyhjiö eli alipaine suhteessa ympäröivään paineeseen on negatiivinen. Ja siten keventää aisapainoa kun ilmanopeus kasvaa. Mittari eli maanopeudella ei merkitystä. Tai on silläkin kun trailerin akselileveys ei sovi uriin. Mutta siis kuitenkin, ei ole helppo laji tämä luetun ymmärtäminen.
Katoppa teollisuuden metallisia savupiippuja, niissä on sellaset jenkat, kierteet ohjaamassa tuulta. Ei tuulen voima piippua kaada vaan sen taakse syntyvä alipaine. Siksi nuo spiraalit jotta tuo takapuolen tyhjiö täyttyy eikä vetoa synny.
Varmistin asian vaimoltani joka on ravintolapäällikkö. Kyllä, imua syntyy jos on tarpeeksi hyvää ruokaa. Mä tykkään muusista ja mustamakkarasta. Kaikki ei tykkää mutta voihan sen muussin vetästä vaikka käristyksen kanssa. Nuoresta vasasta tehty käristys on kyllä kanssa hyvä. Poromiehetki tykkää. Toisaalta, tykkää ne jaloviinastaki. Ja onhan se jaloviina hyvää kyllä. Varsin jos sen kanssa ryssän valkosipulisuolakurkkua. Ja etikkapunajuuria. Mutta ei ole poromiehellä helppoa nykysin. Kun ei maastossa saa hk sinistä niin joutuu syömään kaikenlaista, aamulla poroa, päivällä riekkoa, illalla lohta. Ei ole helppoa.
Ihan vaan näin asiassa pysyäkseni, kun justiin keittelen poron perkeistä lientä huomista porosoppaa varten. Taidanpa laittaa puikulaa siihen soppaan, ja tietty koskenkorvaa ruoanlaittoruoaksi.
On tää vaikeeta tää pneumatiikka. Ja ruoanlaitto. Näin savupiipputeollisuudessa.
-
Kyllä minä Rauzi sinua hyvin ymmärrän. Tai ainakin luulen ymmärtäväni: Jos oikein pinnistän mielikuvitustani, ja kuvittelen sellaisen tilanteen, että huomaisin olleeni jossain asiassa väärässä, niin vaikea sitä varmaan olisi minunkin tunnustaa...
jv
-
jaa mää olen aina luullu että se spiraali on piipussa sen takia että kun piippu lämpenee ja ilma sen ympärillä lämpenee se nousee ylös ja lähtee pyörteilemään ja sillä tavalla aiheuttaa nosteen mikä vie sitten savunkin kauemmaksi että ei varise tehtaan katolle vaan jonnekkin kauemmaksi
-
Ja minulle on valehdeltu että ne spiraalit estää piipun resonoimisen ilmavirrassa ja sentakia katkeamisen...
-
Ei myö aina olla kaikista sammaa mieltä, mutta tartteeko sitä ollakkaan. Riittääpi kun tietääpi, että on oikiassa. :)
Sen piipunki särkee ominaistaajjuvelle osuva värähtely joka johtuupi ulukosista häirijöistä.
Tämä tästä.
-
niin hän se menee, jos on vaihtanut vaikka yhteen autoon nokkahihnan voi olla aika varma mimmonen homma se on mutta sitten kun on vaihtanut kahteenkymmeneen erilaiseen ja jokaisessa erilailla niin ei ole enään niin varma ollenkaan mimmonen homma se on
-
Kyllä minä Rauzi sinua hyvin ymmärrän. Tai ainakin luulen ymmärtäväni: Jos oikein pinnistän mielikuvitustani, ja kuvittelen sellaisen tilanteen, että huomaisin olleeni jossain asiassa väärässä, niin vaikea sitä varmaan olisi minunkin tunnustaa...
jv
Kuten sanoin, suurinosa ymmärsi mitä tarkoitin, vaikkakin käytin sanoja jotka ei sinulle kelpaa. Voit sinäkin vetää takasinpäin.
Itse asiahan on käsitelty eikä meillä kellään tunnu itse asiaan olevan lisättävää. Jos haluatte jatkaa sanamuodoista ja pilkunpaikoista, se tuskin kärryn kulkua muuttaa.