VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Entisöinti => Aiheen aloitti: Pasi Pitkänen - Toukokuu 05, 2015, 10:23:24 ap
-
Moi,
Mulla on haaveissa kromauttaa uudestaan yhden pyöräni etulokasuoja. Lokasuoja koostuu itse kurakaaresta, johon on niitattu toinen rauta, mistä kaari kiinnitetään pulteilla telekoopin alaputkiin. Mieltäni askarruttaa tuommosen kromauttaminen. Kaaren ja kiinnitysraudan väliin on luultavasti syntynyt ruostetta, mitä ei saa pois kuin purkamalla ja esim. hiekkapuhaltamalla.
Jos lokasuojaa ei pura, mahdollinen ruoste jää sinne ja kun kromauttaa koko lokasuojan, tuleeko ruoste sieltä esiin ennen pitkää? Vai viekö kromauslitkut ruosteen mennessään? Syntyykö sinne uutta kuinka helposti, kun kromi/nikkeli/kupari ei sinne väliin kuitenkaan kulkeudu?
Jos sen purkaa, niin pitääkö osat kromauttaa erillään ja koota viimeiseksi? Mistään ei varmaankaan saa kromattuja niittejä? :)
Kertokaahan kokeneemmat miten tällaiset hoidetaan tyylikkäästi?
-
Helpoin/halvin temppu on ostaa uusi tai virheetön käytetty jos vain on tarjolla. Mikä pyörä?
-
Purettava ja putsattava ennen kromausta.
-
Hmm.. jos et itse lokaria pysty pohjakäsittelemään niin, että se hyvän lopputuloksen saamiseksi kromaamolle kelpaa, on, niinkuin Tapsa tuossa mainitsi, HALVIN/helpoin tapa hankkia uusi.
-
Terve
Kyllä osat on irroitettava ennen kromausta. Mistä tosiaan saisi kromattuja niittejä, sinkittyjä kyllä löytyy? Joissakin huonekaluissa on kiinnikkeitä, joissa niitin tapaiset osat kiinnittyvät toisiinsa kierteellä. Ovat vain liian isoja ja laajakantaisia lokasuojien kasaamiseen. Usein kaari ja kiinnike on pistehitsattu ennen kromausta.
Näin on mm. jäykkäperäisessä Honda Monkeyssä takalokasuoja käsitelty. Lienee hankala purkaa ja kasata? Hitsausta ym.
Teetettynä kallis ratkaisu?
Pekka
-
Moro
Jos on sellainen lokari että uutta et löydä niin kun viet osat kromaamoon vie sinne samalla niittejä kromattavaksi.
-
Joku täällä heitti aiemmin idean että niitit voisi korvata esim ruostumattomista pulteista, vaikka noin M5-kokoisista viilatuilla valeniiteillä. Itsellä vähän vastaava homma edessä, tosin mulla kaari on kohtalaisessa kunnossa mutta siinä on kiinni vääränlainen kiinnike, olisko CB350K3, kun pyörä on K4. Kaari kyllä just identtinen. Keräilen rohkeutta alkaa pilkkomaan lokasuojiani ???
Meinaa noi K4 loksut olla vähän hankalia löytää kuten oikeastaan kaikkien tuonikäisten pikkuhondien.
-
Kesti vähän vastaaminen. Pyörä on CM400T, nyt paikassa oleva lokari on kromiltaan "viiimesen päälle", mutta keskellä on ryppyjä. Ihan kuin se olisi rutattu, suorittu ja kromattu viimeistelemättä uudelleen.
Hankin toisen lokarin, mutta kuten niin monta kertaa ennenkin, kuvista ei näy ihan kaikki. Kun putsasin liat pois, niin paljastuihan sieltä pienen pieniä kohtia (n 0.5mm halkaisijaltaan), joissa ruoste oli jo nostanut kromin irti. Vähän ketuttaa...
Jos kerran purkaminen on se ainoa oikea tapa, niin mahtaiskohan kromaajat suorittaa kuparoinnin irrallisina, jonka jälkeen kasaus kuparoiduilla/kupari niitellä. Sitten vasta varsinaiseen kiillotukseen ja kromaukseen. Kupari kai on se kerros, mikä estää ruostumisen(?).
-
Rimpauta esim. Amoilalle Espooseen ja kysy tekevätkö toiveittesi mukaan. Kromin alle taitaa tulla kuparoinnin lisäksi vielä niklauskin jos hyvää halutaan ja vasta sitten niitataan yhteen.
-
Niklaus tulee kromin alle, mutta käsittääkseni se ei ole ruosteen estämiseksi vaan tuo sen syvän kiillon jätettäessä kromin alle. Siksi luulisi kuparin riittävän noiden kahden raudan väliin, viisaammat kommentoikoon jos olen aivan väärässä käsityksessä.
-
Kromattava pinta niklataan aina,kuparointi on pitkälti jäänyt pois koska niklausmenetelmät ovat kehittyneet niin,että kuparointia ei juurikaan tarvita enää korroosiosuojaksi.
-
Milläs ne epätasaisuudet sitten tasoitetaan, vai niklataanko naarmutkin :D
Ideahan on se, että kuparipinta hiotaan peilin kirkkaaksi. ja kuparoidaan niin monta kertaa, että materiaalin paksuus siihen riittää.
-
Milläs ne epätasaisuudet sitten tasoitetaan, vai niklataanko naarmutkin :D
Ideahan on se, että kuparipinta hiotaan peilin kirkkaaksi. ja kuparoidaan niin monta kertaa, että materiaalin paksuus siihen riittää.
Näinhän se idea on,mutta tässä nyt ei mun nähdäkseni ollut kyse niinkään naarmuista.
-
Vertauksena kuparoimatonta kromausta voisi sanoa maalaukseksi ilman mitään pohjamaalia.
-
Vertauksena kuparoimatonta kromausta voisi sanoa maalaukseksi ilman mitään pohjamaalia.
Ei pidä enää tänäpäivänä paikkaansa,niinkuin tuolla edellä sanoin,niklausmenetelmät ovat kehittyneet hurjasti minkä vuoksi kuparia ei juuri enää käytetä kromauksen pohjalla. On esim.monikerrosnikkelöinti,rikitön "pohjanikkeli" yms. Lisäksi ovat nuo kromausmenetelmät kehittyneet huimasti,mikä lisää korroosionsietokykyä. Eikä tuo vertaus pohjamaalaamattomaan pintaan muuteenkaan sovi vertaukseksi tänäpäivänä galvanotkeniikkaan.Ennenmuinoin tuo niklaus,kromaus yms. pinnoittaminen perustui paljonkin tuohon pinnan paksuuteen,mutta ei nykypäivänä.
-
Vai on kromauksen korroosion kesto, kehittynyt, Tuntuu vaan että nykyajan kromin ei tarvitse kuin nähdä vettä, niin kohta kukkii. Suositellaan kromipintojen vahauksia, öljyämisiä, ym. Monissa vanhoissa metsäautoissakin kromi kiiltää vaikka ei ole neljäänkymmeneen vuoteen vahaa nänhnykkään ja tuskin sitä ennenkään. Onko tämä mainio uusi niklausysteemi käytössä vain Suomessa vai minkävuoksi esim englannissasekä että jenkeissä painotetaan kuparointia. Sanoisin että kromauksen säänkesto on mennyt hurjasti alaspäin, eikä kehittynyt ainakaan parempaan suuntaan, vaan helpottamaan kromamoiden työtä/ katetta.
-
Mä olen tähän asti käyttänyt Rautiota Turussa, eikä ole ollut valitettavaa. He käyttävät kuparia pohjalla.
Mitäs mieltä olette niiteistä? Voisko ne olla kuparia vai pitääkö olla terästä?
Sitten vielä itse niittaamisesta. Olen viimeksi niitannut kouluaikoina jonkun löylykauhan kupin kiinni, eikä mulla nyt ole oikeita välineitäkään tarjolla. Olisko tietoa, kuka voisi Turun seudulla auttaa niittaamisen kanssa?
-
Vai on kromauksen korroosion kesto, kehittynyt, Tuntuu vaan että nykyajan kromin ei tarvitse kuin nähdä vettä, niin kohta kukkii. Suositellaan kromipintojen vahauksia, öljyämisiä, ym. Monissa vanhoissa metsäautoissakin kromi kiiltää vaikka ei ole neljäänkymmeneen vuoteen vahaa nänhnykkään ja tuskin sitä ennenkään. Onko tämä mainio uusi niklausysteemi käytössä vain Suomessa vai minkävuoksi esim englannissasekä että jenkeissä painotetaan kuparointia. Sanoisin että kromauksen säänkesto on mennyt hurjasti alaspäin, eikä kehittynyt ainakaan parempaan suuntaan, vaan helpottamaan kromamoiden työtä/ katetta.
Tämä nykyinen huono korroosionkesto johtuu pitkälti siitä että varsinkaan Suomessa ei tehdä juurikaan muuta kuin nk. "huonekalukromausta".
Kiinan kromit on sitten vielä oma lukunsa :) Kyllähän se paksu kupari siellä alla keston kannalta hyvä asia on. Joku vanha Mossen puskuri ei tosiaankaan juurikaan ruostu.
-
Tuosta kromipintojen vahauksesta vielä sen verran,että se kannattaa aina,varsinkin nykyisten "huonekalukromin" kanssa. Harrastevehkeissä jotka eivät joudu suolan yms. kanssa tekemisiin ja ovat muutenkin vähän ulko olosuhteissa tämäkin kromi kestää "maailman tappiin" hyvin vahattuna.
-
Pasi:
Mä olen tähän asti käyttänyt Rautiota Turussa, eikä ole ollut valitettavaa. He käyttävät kuparia pohjalla.
Mitäs mieltä olette niiteistä? Voisko ne olla kuparia vai pitääkö olla terästä?
Sitten vielä itse niittaamisesta. Olen viimeksi niitannut kouluaikoina jonkun löylykauhan kupin kiinni, eikä mulla nyt ole oikeita välineitäkään tarjolla. Olisko tietoa, kuka voisi Turun seudulla auttaa niittaamisen kanssa?
Esa:
Ei niitttaaminen ole vaikeaa ja rautaniitti on ominaisuuksiltaan pehmeää joka leviää/niittautuu helposti. Osta muutama niitti ja harjoittele poraamalla kahteen kappaleeseen niitinmentävä reikä johon laitat niitin, laita niitattu kappale niitin pallopää-puoli tukevalle metallialustalle ja ala vasaroida niitin päätä. Älä aloita lyöntejä kuin löisit naulan kantaan vaan hiukan lyönneillä kiertäen niitin päätä että saat pään muotoutumaan kuin sienen hattu, tuo muotoutuvan hatun reunat alkavat lyöntien voimasta puristua metallin pintaa vasten puristaen niitattavat kappaleet toisiaan vasten. Tuon vaiheen jälkeen voit lyödä suoraan niittin päähän jolloin iskut painavat niitin aineen tiiviisti metallia vasten. En nyt muista mikä oli se nyrkkisääntö niitin pituudesta, liian pitkää niitiä ei kannata yrittää niitata, se ei onnistu. Olisko ollut niin että niitin paksuuden verran yli niitattavien kappaleiden vahvuuden. Niitin myyjä tietää tuon mitan jos kysyt. Harjoittele muutama niittaus niin onnistut varmasti.
ps. Koeta löytää oikeanlainen vasara/oikea koko niittaamiseen, pyöreänmuotoinen lyöntipää (ei neliö ettei sen kulmat osu kappaleisiin ja tee tuhoa)
Lycka till!
T.Esa
-
En nyt muista mikä oli se nyrkkisääntö niitin pituudesta, liian pitkää niitiä ei kannata yrittää niitata, se ei onnistu.
Minulle on aikanaan opetettu, että puolitoista kertaa niitin halkaisijan (d) verran pitäisi niitin vartta tulla läpi. Valmiiksi muotoillun kannan sopiva korkeus on sitten n. 0,5*d ja halkaisija 1,5*d. Jos ja kun lopputuloksen pitää olla hyvän näköinen, olisi hyvä käyttää sellaista vastarautaa, johon niitinkannan kupu istuu hyvin (kupukantahan sinne julkisivun puolelle on tarkoitus tulla?).
Ei se vaikeaa ole, kuten Esakin sanoi. Muutaman niitin kun harjoittelee, niin varmasti onnistuu. Ja tosiaan ei väkisin, vaan väsyttämällä. Vasaroinnin tarkoituksena on paitsi päänteko, myös se, että niitin varsi "turpoaa" ja täyttää reiän, jolloin liitoksesta tulee tiukka. Tietysti reiän olisi oltava mahdollisimman tiukka alun perinkin, joten huolellisuutta vanhojen niittien poistoon ja/tai uusien niittien valintaan.
-
Esa ja Erkki, kiitoksia niittausneuvoista. Täytyy varmaan hakkia tollanen "kuppialasin" jostain. Ei sitten ainakaan luiskahda niitti pois vasteen päältä ja aiheuta klommoa. Olisko antaa neuvoa, mistä noita vasteita vois ostaa? Pallopää vasaroita tuntuu saavan joka marketista.
-
Et sinä pallopää vasaraa tarvitse vaan työpinnaltaan tasapärkisen "pyöreäkulmaisen" , ei niitä kulmia ole pyöreässä muodossa tietenkään.
Pallopää saattaa helposti kimmota niitistä ja tehdä lommon sinne minne osuu. Osaavissa käsissä vasaralla ei ole niin väliä mutta suosittelen sitä taspäistä pyöreää vasaraa.Tulikohan ilmaistua lopultakin oikein.
Vasteen voi tehdä itse pienellä pallopää-hiomakivellä joita löytyy dremell-tuotteista, poralla voit aloittaa kolon tekemisen ja kun olet alun saanut niin sitten kivi syvennykseen ja smirklaat sillä pallomaisen syvennyksen.
Tuo Erkin ohje on tärkeä:
"Vasaroinnin tarkoituksena on paitsi päänteko, myös se, että niitin varsi "turpoaa" ja täyttää reiän, jolloin liitoksesta tulee tiukka. Tietysti reiän olisi oltava mahdollisimman tiukka alun perinkin, joten huolellisuutta vanhojen niittien poistoon ja/tai uusien niittien valintaan."
T. Esa M
-
No, nyt honasin. Kiitos tarkennuksesta.
-
Hyvä vaihtoehto: www.Chromierung.cz (http://www.Chromierung.cz). CB 350 K4 Hondan pakokäyrät, turpamutterit + satularemmin soljet kustansi 103 € ja mottona teema "älä tee itse niille muuta kuin poista rasva yms. pinta lika". Toimitusaika venähti 3 kk sijaan viideksi kuukaudeksi kun koneet oli mennyt rikki. But anyway, lopputulos oli erinomainen.