VMPK ry Foorumi
Muut => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Antti Jokinen - Huhtikuu 09, 2015, 19:47:14 ip
-
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1428544511522.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1428544511522.html)
"Kankkunen kiidätti Valtra T234 -traktorin huimaan 130,165 kilometrin tuntivauhtiin Lapissa."
Jutussa ei puhuttu mitään välityksistä. Liekö mahdollista saavuttaa tuollainen vauhti vakiovälityksillä? Vain moottorin kierroksia ja tehoja lisäämällä?
Tällaisella Steyrilla sain ajaa pikkupoikana. Siihen oli vaihdettu isommat takarenkaat ja niillä se kulki 45km/t. (Minulla ei tosin ollut lupaa käyttää 5-vaihdetta, mutta kyllä siinä oli 4-vaihteellakin pitelemistä. Ohjauksessa oli aika paljon klappia, eikä se palauttanut lainkaan) Kylän nopeimmaksi sitä silloin sanottiin...
(http://www.nummitupa.fi/arkisto/2009/IMG_0323_b.jpg)
-
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1428544511522.html (http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1428544511522.html)
"Kankkunen kiidätti Valtra T234 -traktorin huimaan 130,165 kilometrin tuntivauhtiin Lapissa."
Jutussa ei puhuttu mitään välityksistä. Liekö mahdollista saavuttaa tuollainen vauhti vakiovälityksillä? Vain moottorin kierroksia ja tehoja lisäämällä?
Ei se oo välityksistä kiinni lainkaan.Kyllä ne nykysin kulkee kovaa ja nuohan laitto sinne optimisäädöt päälle sekä nopeudentunnistimen pois päältä.Siellä on väylä valmiina mihin pääsee läppärin kanssa ohjaamaan ihan kuin autoissa.
Minusta välillä näyttää että se tuo meidän paikallinen lumityöurakoitsijakin käyny naapurissa(valtuutettu Valtra-huolto)pikkusen hipluuttamassa konettaan,semmosta kyytiä se antaa sille auran kanssa ja ilman varsinkin.Vai saako noi tieliikenetrakut 60 kmh kulkea muutoinkin-vai mites se olikaan?
-
Kyllä ne sen kuuskyt kulkee nykyään,naapurilla on kans semmonen lentokone lumiauran takana.Ei tartte virkistää.
-
Paljokohan tuo ois menny iliman kankkusta.....se valametti?
Oisko menny 10kg kevyemmällä rapulaisella jopa 135kmh ...tä
-
No ei se kyllä mene vakiovälityksillä tuota kyytiä. Kuuteenkymppiinkin on oma laatikkonsa, tavallinen malli kulkee nimellä. 40. Nuo vikkelämmät välitykset löytyy kyllä Suolahdesta hyllystä, vetotraktoreissa pyörät pyörii "hivenen" kovempaa.
-
No ei se kyllä mene vakiovälityksillä tuota kyytiä. Kuuteenkymppiinkin on oma laatikkonsa, tavallinen malli kulkee nimellä. 40. Nuo vikkelämmät välitykset löytyy kyllä Suolahdesta hyllystä, vetotraktoreissa pyörät pyörii "hivenen" kovempaa.
Jaaha..tässä sitä taas nähtiin tämä syvä tietämättömyys.. minä jo tosiaan aloin uskoa ettei välityksiä tarvitse muuttaa ;)
Toisaalta ihmetyttää myös onko sinne jätetty noin paljon pelivaraa moottorinohjaukseen-kenties polttoainetalouden ja kestävyyden nimissä.Siinähän olis kyllä järkeä.
-
On niissä aika paljon varaa. Mitä isompi moottori, niin sitä enemmän. Kolme- tai nelipyttyinen esimerkiksi ei ihan kamalia enempää anna, lähinnä kartan optimointi kyseessä. Eli vääntöä ja tehoa eri kierrosalueille, ei niinkään lisää.
Linnavuori tekee kutosesta traktorikäyttöön 230 heppaista konetta ja samasta venemoottorista otetaan 400 konia. Ono niissä toki eri turbot ja pakosarjat, mutta liikkuva rauta on samaa.
-
On niissä aika paljon varaa. Mitä isompi moottori, niin sitä enemmän. Kolme- tai nelipyttyinen esimerkiksi ei ihan kamalia enempää anna, lähinnä kartan optimointi kyseessä. Eli vääntöä ja tehoa eri kierrosalueille, ei niinkään lisää.
On ne hienoja laitteita nykyään..en minä silti mitenkään kade ole eikä silleen kiinnosta nuo MAPit yms koska en niistä mitään ymmärräkkään kun en ole tutustunut.
Minulla on tuossa autossa semmonen vanha laivatiiseli että sitä voipi optimoida ilman läppäriäkin ja tietotekniikan tuntemusta ;D
K-arvotestiin ajetaan laudanpala polkimen alla ettei karkaa ylikierroksille yli 5tonnin ja mieluusti pysytään 4tonnin pinnassa vain joka sekin vakiokoneelle liikaa koska V8..Ja polttoainelinjan syöttöön asensin esipaineen säätimen joka sekin hillitsee menohaluja muuttamalla ennakkoa.(Jakajassa on semmonen systeemi että sen kammiopaine vaikuttaa suoraan ennakkoon).Vanhaa analokiatekniikkaa 80 luvun vaihteesta ;)
-
Jo muinaesella 60 luvulla jotkut Nuhveltit kuluki loppuun satasta.
Vauhin salaesuus piili kuorma-auton rungoista rakennetuissa vetävissä peräkärryissä, joella jotkut huimat työnnätti rattoria. :-\
-
Jo muinaesella 60 luvulla jotkut Nuhveltit kuluki loppuun satasta.
Vauhin salaesuus piili kuorma-auton rungoista rakennetuissa vetävissä peräkärryissä, joella jotkut huimat työnnätti rattoria. :-\
Tosiaan,niinpä olikin..Eikös tarinat kerro että jotku tukki-urakoitsijat ja muut kiireiset miehet ajelivat sellaisella perävedolla ihan päivätyössään.
Eli vaihde iskettiin silmään "selän takaa" perävaunun aisan sisällä olevasta askista-näinkö se meni?
-
Tuleeko kelleen muita nimiä mieleen?
(http://kuvapilvi.fi/k/yJHo.jpg)
-
Tuommonen Bulldoggi ois aika kiva piha leluna :)
Toinen mikä kiehtonu penskasta saakka on tuo Mystinen Marion.On siinä neliöitäkin jos kuutioita kauhassa..pieni perhe mahtuis asumaan tuossa haussissa :o
(http://kuvapilvi.fi/k/yJHd.jpg) (http://kuvapilvi.fi/k/yJHw.jpg)
-
Jo muinaesella 60 luvulla jotkut Nuhveltit kuluki loppuun satasta.
Vauhin salaesuus piili kuorma-auton rungoista rakennetuissa vetävissä peräkärryissä, joella jotkut huimat työnnätti rattoria. :-\
Tosiaan,niinpä olikin..Eikös tarinat kerro että jotku tukki-urakoitsijat ja muut kiireiset miehet ajelivat sellaisella perävedolla ihan päivätyössään.
Eli vaihde iskettiin silmään "selän takaa" perävaunun aisan sisällä olevasta askista-näinkö se meni?
Voimanulosotosta veto kärry perämurikkaan. Vielä jos oli jonkun paremman kuorma-auton perä, niin oli kaksivaihteinen.
-
Voimanulosotosta veto kärry perämurikkaan. Vielä jos oli jonkun paremman kuorma-auton perä, niin oli kaksivaihteinen.
Ai niin,eli voimanulosotto vaan kytkettiin päälle ja trakun ajovaihde vapaalle eli ei sinne peräkärin suuntaan millään pitkällä vaihekepillä välttämättä tarvinnu kurkotella?
Kas kun en oo tuollaisella ajellu ja vain vanhemmilta ukoilta kauan sitten kuullut tän systeemin :)
-
Tuolleen juu. Noissa vanhoissakin jenkkiperissä oli sitten vielä pätevästi sähköllä tuplaus. Aika kätevä ominaisuus.
-
Tuolleen juu. Noissa vanhoissakin jenkkiperissä oli sitten vielä pätevästi sähköllä tuplaus. Aika kätevä ominaisuus.
Aha.Se saattas olla solenoidivetoinen planeetta.Mulla oli semmonen auto missä ylimääräinen sähköloikkari manuaaliaskin perässä.Varmaan sama periaate.
Arvatenkin perävedolla ajelu vaatii ns. ratti/vipstaaki/ poljinmiehiä-jos tulee äkkitilanne tien päällä.
Tilannetta ei ainakaan auta jos paniikissa vain jalka syöksyy jarrun päälle ;D
-
Eno joskus muinoin kertos,et joutus ajamaan 75kmh et pääs raktorin ohi,jolla oli vielä kärry perässä.
Se oli just tämmönen vetävä kärry.
-
Onkohan joku laskenut paljonko nuo satasta kulkevat nuhvit oikein todellisuudessa kulkivat.
Peräkärrythän tehtiin usein -40-50 luvun kuormureiden alustoista ja niiden huippunopeus ollut jotain 80km/h.
Jos ulosoton kierrokset on ollut esim. 1000 kiekkaa, niin aika harva perävälitys pitää olla... :)
-
Onkohan joku laskenut paljonko nuo satasta kulkevat nuhvit oikein todellisuudessa kulkivat
http://www.nuhvi.net/index.php/fi/tietopankki/kylmaekosken-kertoja (http://www.nuhvi.net/index.php/fi/tietopankki/kylmaekosken-kertoja)
-
Jo muinaesella 60 luvulla jotkut Nuhveltit kuluki loppuun satasta.
Vauhin salaesuus piili kuorma-auton rungoista rakennetuissa vetävissä peräkärryissä, joella jotkut huimat työnnätti rattoria. :-\
Saihan niihin nelosNuhveihin siihen aikaan kertojalaatikonkin. Kylmäkosken kertoja, joita teki meidänkin tehdas, Konepaja T. Santalhti Urjalassa. Santalahden Topin keksintö. "Tehtaan miehet" kävi asentamassa ja hammaspyörät teki Ata. Oli suosittu syrjemmällä, jossa siirtomatkat pitkiä. Ja vauhtia muistaakseni 75km/h.
-
Monenmoista Santalahdella tehtiin,minulla on Santalahden tekemäksi väitetty tukkivinssi.Alunperin Fordson Majorin perään jonkin sortin tuppisovitteilla.Kun traktori vaihtui 1974 Ford 5000.seen,vaihdettiin tilalle nostolaitekiinnitys.Sen olen jo ehtinyt rakentamaan uusiksi joskus 15 vuotta sitten.
Santalahtelaisia peräkärryjä löytyy useasta talosta täällä Urjalan naapurikunnassa.
-
Kun vetävä kärry tehtiin k-auton alustasta oli vielä sekin ongelma, että traktoreiden ulosotto pyörii väärinpäin! Eli takasilta piti asentaa ylösalaisin (mistä seuraa omat ongelmansa) tai välissä piti olla suunnanvaihtajalaatikko. Molempia konsteja käytettiin.
Monesti k-auton vaihteistokin jätettiin paikalleen. Siitä sitten kokeilemalla etsittiin se pykälä, jolla välitykset parhaiten sopivat yhteen jonkin traktorin vaihteen kanssa. Kärryn vetoahan käytettiin vain "maastossa", pahoissa paikoissa.
Onkohan joku laskenut paljonko nuo satasta kulkevat nuhvit oikein todellisuudessa kulkivat.
Peräkärrythän tehtiin usein -40-50 luvun kuormureiden alustoista ja niiden huippunopeus ollut jotain 80km/h.
Jos ulosoton kierrokset on ollut esim. 1000 kiekkaa, niin aika harva perävälitys pitää olla...
Niinpä. Silloin kun nuo Nuffit ja "Kylmäkoskelaiset" oli nykyaikaa oli ulosoton kierrosluku 540rpm, (Jollain valmistajan ilmoittamalla moottorin kierrosluvulla. Yleensä jossain suurimman väännön ja tehon rpm:n välimaastossa. Omassani 1800rpm). Jos kertoja tuplasi tämän, ei kyllä vieläkään mennä likikään sataa. 50-luvun k-autojen perävälitykset oli varmasti jossain 5:1 ("tuplaperän" nopeampi puoli) ja 8:1 välillä, Joissakin 5 -vaihteisissa laatikoissa viitonen oli ylivaihde. Legendojahan kyllä on. Tuossa linkissä Nuffield -kerhon sivulle, on tuosta juttua.
Tuossakin juttua ennätysajosta:http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=75324&sid=30b496e2656c707e6954c06de2051c0d (http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=75324&sid=30b496e2656c707e6954c06de2051c0d)
-
Moro
Sama homma oli vanhoissa pakettivolkkareissa,olen joskus sellaisen korjannut kun oli neljä pakkia ja yksi eteenpäin.
-
Eikös rattoreissa ole runkonopeus sama, kuin mopoissa? Eli suurimman tehon kierrosluvulla saa mennä sen 45km/h nykyisin. Kovasti ottavat ylikierroksia, jos kulkevat 60km/h uudet traktorit....
Kait tuon oman Tunturin uskaltaa sitten laittaa samaa vauhtia menemään, niin ei rattoreitten alle jää maantiellä.
-
On se 75km/h sellainen vauhti rattorilla, ???ja sen aikaisilla teillä(nythän ne taitaa taas olla yhtä huonot) että tuskin kovin paljoa tuollaisia nopeuksia käytettiin.
Eppäillä soppii ::)
Yhessä merkissä ainakin oli jo -60 luvulla ajovoimanotto jotta tuota vetävää kärryä sieltä kautta.
Ei kule liikenne mallit kuuttakymppiä,50km/h on vakio.
-
Mulla oli jokunen vuosi takaperin 3-pyttyinen Nuffi Kylmäkosken kertojalla. Meni navigaattorinopeutta vakiokierroksilla loivaan alamäkeen 59 ja tasaisella 56. Tuntui hytittömällä vehkeellä aika hurjalta, vaikka olikin auraukset säädöissään ja ohjaus välykseton. Ei mene nykyinen Natikkani navigaattoriin vakiokierroksilla kuin 55. Toki jos kierrokset nostaisi kolmeen tonniin, voisi mennä sen 70. Kyllähän tuo 55 riittää aika hyvin, eikä viitti vanhusta kiusata. Saattaisi tulla kiertokanki katsomaan käskijäänsä.
-
Sama homma oli vanhoissa pakettivolkkareissa,olen joskus sellaisen korjannut kun oli neljä pakkia ja yksi eteenpäin.
Tuosta tuli mieleen, että tuota pakettivolkkarin pyörännavassa ollutta alennusvaihdetta kai joskus yritettiin ainakin jonkinlaisella menestyksellä käyttää suunanvaihtajana noissa vetävissä kärryissä. Voi olla, että ei kestänyt oikein hyvin.
Noita juttuja väärin kasatuista pakettivolkkarin peristä oli aikonaan liikkeellä. Tuossa alennusvaihteessa pyörimissuunta kääntyy.
Vetopyörästössä pitää lautaspyörä heittää toiselle puolelle, että vetoakseli saadaan pyörimään "väärinpäin". Jos perä/vaihteistopaketti otettiin henkilöautosta, eikä tuota hommaa tehty kävi hassusti.
-
Joku varmaan muistaa paljon paremmin, mutta eikös joissakin pienissä Fiateissa ollut moottorin pyörimissuunnassa eroa. Oliko 600-, 127- ja 850 malleissa niin, että ei käynyt moottoria päikseen vaihtaa?
-
Joo,kyllähän ne silloin puhui että 600 pyöri eri suuntaan kuin 850.Kai siellä oli sisuskalutkin erilaiset.
-
Lieneekö tarua, mutta muistaisin joskus kuulleeni jonkun laittaneen viritysintoa puhkuen kasipuolikkaan koneen kuussataseen ja ihmetelleen kovasti kun tulikin neljä pakkia ja vain yksi eteen.
-
Mulla oli aikoinaan melko reippaasti viritetty paskakaksseiska. Kulki niin että melkein hirvitti vetästä mittarin rajotintappiin asti ja siitä meno vielä kiihtyi. Söi vaan niin hirveesti soppaa että oli pakko hankkia Volvo tilalle.
-
Veljellä oli peltoautona 133 fiiatti, no eihän iinä tehot riittäny. Miätti että miten tosta sais ärhäkämmän, muisti sitten 99 saabin jossa tuplakaasarit. Fiiun perästä lentävällä tavaraa pois sen verran että saabin etupää mahtu alle ja hitsas sen siihe. Rupes fiiukin kulkemaan eri tahtiin, vaikka se saabinkin kone oli jo vanha ja väsyny.