VMPK ry Foorumi
Moottoripyörät => Kilvanajo => Aiheen aloitti: Olli Suokas - Maaliskuu 31, 2015, 13:34:56 ip
-
Tervehdys!
Kevät saa aikaan kummia väristyksiä ja viimepäivinä on mielessä liikkunut 250 tahtarin hankinta rataharrastepeliksi. Nämä nyt ei vielä mitään veteraanipyöriä ole, mutta ilmeisesti täältä löytyy asiaan enemmän tai vähemmän vihkiytynyttä väkeä. Ratafoorumilla tätä vähän jo koitinkin kysellä, mutta siellä ei äkkiseltään apuja löytynyt. Alla olisi vähän mieltä "vaivaavia" kysymyksiä jos joku tohtisi hieman jeesata.
Eli mielessä on käynyt GP250 pyörä rataharrastusleluksi, ratapäiviä tulee kesässä kymmenkunta. Kuinka äärimmäisiä nuo ovat viritysasteeltaa, eli kuinka usein kannattaa varautua olemaan vehkeet levällään kesän aikana ja kannattaako radalle lähteä ilman autotallin mukana rahtaamista? Itse en häävi mekaanikko ole, mutta näissä kai tekniikka on sen verta simppeliä notta soveltuu tumpelolle tutustumis-/harjoittelukaluksi? Lukutaitoinen sentäs olen. Onko merkillä väliä osien saatavuuden, luotettavuuden tai ajettavuuden kannalta? Sähköisen ajanoton aikana yleisimmäet näemmä honda ja jamppi.
Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, minkä suuntaisilla hinnoilla nuo kohtuukuntoiset pyörät ovat viimevuosina vaihtaneet omistajaa?
-
Moikka !
Hienoa, että joku ymmärtää vielä kunnon kilpurin päälle, sillä GP250 on todella ainoa oikea laite nautiskeluun,
ainakin minun mielestäni, mutta makujahan on monia sano musti ku ... !
On se vaan aito kilpuri ja tehty vain kilvanajoon, eikä katunorsusta muunneltu iso leka.
Tällä hetkellä kuitenkin täytyy todeta, että olet vähintään 15 vuotta myöhässä, sillä kyseiset pyörät on haudattu
tallien perukoille odottamaan mahdollista hinnan nousua, ja varaosien saanti on vähän niin ja näin.
Pyöriä ei paljon ole kaupan ja hinnat ovat kuitenkin vain nousussa, sillä aikoinaan noita laitteita tuli vain lähes yksin
kappalein ja nuorempia kuin 95- mallin laitteet taitavat mahtua jos ei nyt aivan yhden käden sormiin, niin ainakin kahden käden,
joten tarjontaa ei ole.
Itselläni on tällä hetkellä -99 mallin Honda RS250, mikä on ollut minulla uudesta asti, eikä sen jälkeen maahan ole ilmaantunut kuin
muutama uusi laite, aiemmin minulla on ollut -97, -91 ja -90 malleja.
Minulla ei ole ollut ongelmia tekniikan kanssa, sillä minun pyörissäni on aina ollut kaikki tehot tallella, koska niitä ei ole viilattu
pilalle, vaan olen aina käyttänyt vain alkuperäisiä vakio osia.
Moni 2T kuski on avannut koneen aina vähintään joka kisan jälkeen ja jopa joka reeninkin jälkeen, mutta minä olen laittanut pelin
kuntoon vakio osilla kotona ja kisapaikalla tankannut vain bensaa ja menoksi, ja aina olen ajanut n. 800-1200 kilometriä ennenkuin
olen koneen taas avannut, eli useampikin kisaviikonloppu samaan putkeen.
Itselläni ei ole kokemuksia uudemmista Yamahan kilpureista muuta kuin ulkopuolisena seuraamalla ja olen ollut havaitsevinani,
että Yamaha on hieman nopeampi silloin kun se on iskussa, mutta vaatii paljon enemmän askartelua kuin Honda.
Eli Yamaha toimii 100% teholla yhtenä päivänä kymmenestä ja muulloin ehkä 90%, mutta Honda toimii koko ajan 97% teholla, eikä
ole niin ronkeli säädöille.
Itse olen ajanut paljon myös -70 luvun Yamahoilla, mitkä ovat kyllä myös vakiona varmatoimisia ja rakentelenkin sellaista
juuri historik leluksi.
Suosittelisin kuitenkin ehkä kohtuulliseksi rataharrastus leluksi -80 luvun lopun Yamaha RD350YPVS mallista muunneltua laitetta.
Perus moottori on hyvä ja luotettava ja kulkuakin piisaa ja kun sen pitää aivan vakiona ja käyttää uusia osia joita vielä on hyvinkin
saatavana, niin saa ajella huolettomia ratapäiviä ja kohtuu kustannuksin ilman tarpeetonta säätöä ja vääntöä, kunhan muistaa
antaa myös ruokaakin, ettei käy laihalla.
Olen itse ajanut jokusen kisankin aivan vakiokuntoisella katuversio RD350YPVS mallilla.
Jos joitakin GP250 pyöriä sattuu olemaan myynnissä, niin ne vaatisivat melko varmasti uusia osia kuten kampiakseli, sylinterit, kannet ja
männät ennenkuin niillä voisi alkaa harrastuksen ja kaikki nuo kyseiset osat ovat kiven alla ja maksavat maltaita.
Tässäpä niitä ajatuksia on tarjolla ja kokemusta on kertynyt vasta 42 kilpailukautta ilman taukoa ja kausi no. 43 on juuri
alkamassa. Kausista 41 on ajettuna 2T pyörillä ja vain yksi 4T norsulla vuonna -98.
Terveisin
Vesa "Jupi" Kaartinen
Vanhempi mopokuski Mansesta
-
Kiitokset vastauksesta!
Suattaap olla, että jää tämä tahtarihankinta väliin mikäli varaosien (ja pyörän) löytäminen menee harrastamiseksi. En itse asiassa ole tuollaista ikinä edes ajanut, mutta välillä noita ratapäivillä nähnyt ja meno näyttää aikas messevältä pyöreine ajolinjoineen. Nyt olisi jonkun budjettiratavermeen etsiminen edessä niin jostain välähti mieleen josko näitä olisi tarjolla.
Mitä tuolta rr-tuloksista katselin (tulokset alkaen 2001 tms.) niin aika hondavoittoista tosissaan näyttäisi olevan, jokunen hassu jamppi seassa. Tommottii 800 km huoltoväli jo kuulostaisi periaatteessa siedettävältä.
Itsellä ei varsinaisesti mitään klassikkopyörää ole haussa joten saattaapi olla, että käännän katseen (takaisin) kohti vuosituhannen alun nelareita, mutta täytynee vielä pitää silmät auki näiden tahtareiden kanssa.
-
Ai ai Vesa et kai sä nyt vaan jaa väärää tietoa. Lähdetään nyt siitä että Yamahan ja Hondan ylläpito kustannukset ovat aivan eri planeetalta. Yksinomaan RS250 kampiakseli on periaatteessa kertakäyttökamaa, 5000 km ja vaihtoon, a+1000 eur, mäntien vaihtoväli, riippuen tietysti kuskista ja sen nopeudesta, jos haluaa parhaan terän irti on n. 4-500km max. Harrastelijat pärjäsivät ennen pitemmilläkin kilometreillä mutta paras kyyti oli hiipunut. Yamahalla tämä tuli huomattavasti huokeammaksi ja kampiakselin saa korjattua. Olen omistanut yli 10 kpl 250cc Hondaa ja 3 Yamahaa joten uskon tietäväni asiasta jotain. Jos nyt iahan vaan ratahupia hakee niin RD Yamaha tai RGV 250 Suzuki tai TZR Yamaha ovat huomattavasti sopivampia pelejä ns. ratahauskan pitoon.
-
Moi Harri ja kiitos kommentistasi.
Kysehän oo siitä hauskanpidosta ja sen pääsee paremmin toteuttamaan Hondalla kuin Yamahalla, koska
Honda ei vaadi niin paljon sitä pää punasena vääntämistä kun se toimii kohtalaisen hyvin useampana päivänä kuin
se Yamaha joka kylläkin on nopeampi kun sattuu ne oikeat säädöt löytymään.
Mäntien vaihtoväli molemmissa on varmasti sama ja jos todella haluaa, että kaikki mehut ovat tallella, niin männäthän
pitäisi vaihtaa joka kisaan ja männänrenkaat jopa jokaiseen sessioon.
Kampiakseli Hondaan on kyllä kalliimpi, eikä sitä voi korjata, mutta sen kestoikä on melko pitkä ja siihen toki vaikuttaa,
että kuinka nuukalle kone on vedetty.
Harrastepohjaltahan tässä on ajeltu ja hauskaa pidetty, eikä pipo piukassa väännetty.
Vesa "Jupi" Kaartinen